Marja Naukkarinen, II-viulu

Synnyin Keuruulla.

Jyväskylän kesätapahtumassa soittaneesta venäläisviulisti Liana Isakadzesta tuli minun esikuvani pienenä tyttönä. Oli Lianan ja lelukaupan ikkunassa nähdyn peltiviulun ansiota, että aloitin viulunsoiton Jyväskylän konservatoriossa kahdeksanvuotiaana.

Soitonopettajaksi valmistuttuani jatko-opinnot veivät minut ensin Tšekkoslovakiaan ja sitten Ruotsiin. 

Toimin useamman vuoden viulunsoitonopettajana ennen kuin liityin Jyväskylän orkesterin soittajistoon vuonna 1987. Arvostan työtäni valtavasti. Moni luulee, että se ’kakkonen’ viulun edessä merkitsee jotain vähempiarvoista. Minä en ajattele sitä ollenkaan siten. Me lähestymme teoksia eri näkökulmasta, sieltä sisältä. Kakkosviulu ei näy, mutta meitä tarvitaan.

Mieluisinta soitettavaa ovat klassis-romanttinen orkesterimusiikki ja vanhat tutut säveltäjät Mozart, Beethoven ja Tšaikovski. 

Vapaa-ajallani touhuan omakotitalon pihassa ja kesämökillä sekä luonnossa. Käsityöt on minulle läheisin harrastus. Suurin haaveeni on saada joskus kangaspuut, niin saisin suunnitella ja tehdä omia mattoja. Voisin muuttaa sävelmaailman värimaailmaksi.