Kaisa Ivars, I viulu

Viulisti Kaisa Ivars näki päivänvalon vuonna 1978 Kotkan keskussairaalassa, mutta hänen varsinainen kotipaikkansa on Pyhtää Kotkan ja Loviisan välillä. Kaisa muistaa käyneensä vanhempiensa kanssa konserteissa pienestä saakka, ja viulunsoiton hän aloitti 8-vuotiaana. Viulu valikoitui Kaisan soittimeksi musiikkiopistossa muutamien vaihtoehtojen joukosta. Kotkan seudun musiikkiopistossa Kaisan ensimmäinen viulunsoiton opettaja oli unkarilainen Ildiko Veres, ja hieman myöhemmin tšekkiläinen Vladimir Priklopil, joka uhrasi tinkimättömästi aikaansa oppilaansa hyväksi.

Kaisan suhde musiikkiin nousi uudelle tasolle 13–14 vuotiaana Naantalin musiikkileirillä, jossa hän tapasi viulupedagogit Sirpa ja Seppo Tukiaisen. Heistä tulikin merkittävät vaikuttajat ja inspiraation lähteet Kaisan musisoinnissa. Tuosta tapaamisesta saivat alkunsa viikoittaiset yksityistunnit heidän johdollaan Helsingissä, eli joka lauantaiaamu Kaisan tie kävi maalta kohti pääkaupunkia. Musiikki vei Kaisan mennessään ja palo oppia yhä lisää oli syttynyt. Nuoruudessa Kaisan harrastuksiin kuului vahvasti myös yleisurheilu, mutta valinta kahden vaativan ja aikaa vievän harrastuksen välillä täytyi tehdä.

Ylioppilaskeväänä Kaisa haki opiskelemaan Sibelius-Akatemian solistiselle osastolle, ja kovan harjoittelun tuloksena hän pääsi sisään. Kaisan opettajana toimi Merit Palas siihen asti, kun Kaisa suuntasi opiskelijavaihtoon kahdeksi vuodeksi Göteborgiin. Göteborgissa Kaisaa opettivat Milan Vitek ja Malin Broman. Kahden vuoden jakso oli Kaisalle hienoa aikaa ja kasvattava kokemus, jolloin oppi paljon myös itsestään. Ajanjaksoon liittyy myös monia mukavia muistoja tapaamistaan ihmisistä ja tapahtumista. Myös ruotsin kieli alkoi sujua toisena vuonna pitkähkön alkukankeuden ja hupaisienkin kielikukkasten jälkeen. Göteborgin jälkeen Kaisa palasi Sibelius-Akatemiaan Merit Palaksen oppilaaksi ja valmistui musiikin maisteriksi vuonna 2004.

Opintojen jälkeen Suomesta alkoi pian löytyä kiinnostavia projekteja osin jo opiskeluaikanakin luotujen verkostojen kautta – ura freelance-muusikkona käynnistyi. Kaisa on ehtinyt vuosien kuluessa työskennellä mm. Suomen kansallisoopperan orkesterissa, Helsingin kaupunginorkesterissa, Lohjan kaupunginorkesterissa, Sinfonia Lahdessa sekä Kymi Sinfoniettassa. Kaisalle myös mieluisa viihdemusiikki on ollut niin ikään laajasti tekemisessä mukana. Kaisa on soittanut Riku Niemi Orchestrassa, Vantaan Viihdeorkesterissa ja tehnyt musikaaleja Helsingin kaupunginteatterissa ja Svenska Teaternissa sekä toiminut myös studiomuusikkona.

Jyväskylä Sinfoniaan Kaisa päätyi keikalle ensimmäisen kerran syksyllä 2016, ja hän muistaa vastaanoton olleen heti lämmin. Kaisalle tarjottiin orkesterista sijaisuutta syksyllä 2017, joka jatkui kevääseen 2018 saakka. Samana keväänä Kaisa voitti koesoiton, ja hänet valittiin avoinna olleeseen 1. viulunsoittajan tehtävään. Kaisa kertoo alusta asti olleensa aivan myyty mahtavista kollegoista, hyvästä yhteishengestä sekä mainiosta huumorista, jotka saivat hänet hakemaan vakituista paikkaa. Myös toimistohenkilökunta saa häneltä kehuja. Orkesterissa soittamisessa Kaisasta ovat parasta hetket, joissa kaikki puhaltavat yhteen hiileen ja syntyy hyvä yhteinen energia. Kun musiikki virtaa yhdessä tekemisen meiningillä, se heijastuu yleisöön saakka Kaisa korostaa sitä, että työtä tehdään yleisölle, joten olipa katsomo täynnä tai toisaalta paikalla vain muutama kuulija, niin muusikon pitää antaa kaikkensa. Kun ihminen on tullut kuuntelemaan esitystä, niin hänelle pitää taata hieno ilta. Tähänastisen kokemuksen perusteella Kaisa toteaa suureksi ilokseen, että Jyväskylässä katsomo on pääsääntöisesti täynnä.

Kaisa soittaa mielellään myös erilaisissa kamarimusiikkikokoonpanoissa, esimerkiksi jousikvartetissa. Kamarimusiikki on aina ollut lähellä hänen sydäntään. Vapaa-ajallaan Kaisa tapaa ystäviään, lukee mielellään ja harrastaa liikuntaa. Ulkoilmaihmiseksi tunnustautuva Kaisa viettää vapaa-aikaa myös mökkeillen merimaisemassa.

Jyväskylään Kaisa sanoo sopeutuneensa hyvin ja kuvaa ihmisiä avuliaiksi ja ystävällisiksi. 20 vuoden Helsingissä asumisen jälkeen muutos on iso, mutta Jyväskylään asettumista on helpottanut kivan työyhteisön lisäksi kaupungin positiivinen ja nuorekas ilmapiiri sekä hyvät harrastusmahdollisuudet. Kaupungin sijainti Suomen kartalla lyhentää etäisyyksiä ja matkustusaikoja silloin, jos haluaa vaihtaa hetkeksi maisemaa, mihin päin Suomea sitten haluaakaan. Kaisa tuntee löytäneensä oman paikkansa Jyväskylästä ja toivoo tulevaisuudessa terveyttä itselleen ja läheisilleen sekä aikaa yhdessäoloon heidän kanssaan.