Kouluterveyskysely: Keski-Suomessa nuoret nukkuvat paremmin, hengästyttävän liikunnan määrä vähenee iän myötä

Tuoreen kouluterveyskyselyn mukaan Keski-Suomessa nuoret nukkuvat paremmin kuin kaksi vuotta sitten, koululounas maistuu paremmin kuin muualla maassa, mutta liikunnan ja säännöllisen ateriarytmin osalta olisi petrattavaa.

Nuorilla liikunnan määrä vähenee iän myötä  

Keski-Suomessa lukiolaiset ja perusopetuksen 8.–9.-luokkalaiset harrastavat omatoimista liikuntaa viikoittain omalla vapaa-ajallaan hiukan enemmän kuin nuoret muualla maassa. Näin kertoo 81 prosenttia kyselyyn vastanneista keskisuomalaisista lukiolaisista ja 78 prosenttia 8.–9.-luokkalaisista. Ammatillisissa oppilaitoksissa (67 prosenttia opiskelijoista) omatoimisen liikunnan harrastaminen on valtakunnallisella tasolla.

Keskisuomalaisista 8.–9. luokan oppilaista 73 prosenttia harrastaa hengästyttävää liikuntaa vapaa-ajallaan korkeintaan 2–3 tuntia viikossa. Korkeintaan 1 tunnin viikossa hengästyttävää liikuntaa harrastavien määrä on 27 prosenttia 8.–9.-luokkalaisista. Tämän vuoden tulosten mukaan keskisuomalaisista lukiolaisista 24 prosenttia ja ammatillisen oppilaitoksen opiskelijoista 41 prosenttia harrastaa hengästyttävää liikuntaa korkeintaan tunnin viikossa.

– Nuorten määrä, jotka harrastavat hengästyttävää liikuntaa vapaa-ajalla korkeintaan tunnin viikossa, on jo vuoden 2021 mittauksissa ollut alhainen. Hengästyttävää liikuntaa ”karttavien” määrä on entisestään lisääntynyt ja liikunnan harrastaminen vähenee iän myötä, sanoo lasten ja nuorten liikunnan kehittäjä Jouni Vatanen Keski-Suomen Liikunta ry:stä.

Liikkumattomien määrä – henkilöt, jotka eivät harrasta liikuntaa tai urheile vähintään kerran kuussa – on huolestuttavan suuri

Kouluterveyskysely vahvistaa tiedon, että nuorilla liikunnan määrä vähenee iän myötä. Liikunnan määrä vähenee siirryttäessä alakoulusta, kyselyssä 4.–5.-luokalta, yläkouluun eli 8.–9.-luokalle ja edelleen siirryttäessä yläkoulusta lukioon tai ammatilliseen oppilaitokseen. Keski-Suomen tulokset ovat hyvinkin samanlaiset kuin valtakunnalliset tulokset, eivätkä ole juurikaan muuttuneet edellisestä kouluterveyskyselystä.

– On ymmärrettävää, että kun nuoren keho muuttuu, myös liikunta-aktiivisuus voi vähentyä. Voisiko liikunta olla perheissä lasten, nuorten ja vanhempien yhteistä tekemistä, kouluterveydenhuollon palvelupäällikkö Mari Kolu pohtii. 

Vaikka mahdollisuudet liikkua koulumatkat erilaisilla moottoriajoneuvoilla ovat viime vuosina lisääntyneet, keskisuomalaiset nuoret liikkuvat koulumatkat kiitettävästi omin lihasvoimin. Tämä käy ilmi, kun verrataan valtakunnallisia vastauksia ja Keski-Suomen nuorten vastauksia koulumatkojen liikkumistavoista.

Keski-Suomi liikkuu 2030-liikkumisagenda kannustaa liikkumaan

Keski-Suomen hyvinvointialueen strategiassa on nostettu yhdeksi kaikkia palveluita läpileikkaaviksi teemaksi liikunta. Hyvinvointialue on mukana Keski-Suomessa eri toimijoiden yhteistyönä käynnistämässä ”Keski-Suomi liikkuu 2030” -liikkumisagenda. Agendan tavoitteena on, että jokainen keskisuomalainen liikkuisi oman hyvinvointinsa ja terveytensä kannalta riittävästi. Tavoite saavutetaan omilla valinnoilla sekä edistämällä eri ikäryhmien liikunnallista elämäntapaa.

– Kaikki liikunta on hyväksi, mutta tarttuisin erityisesti lasten ja nuorten kestävyyskunnon kehittämiseen. Jos nuori oppii, miten hän voi parantaa kestävyyskuntoaan, oppii ja tottuu ponnistelemaan väsymystä vastaan, se kannustaa liikkumaan jatkossakin. Kun voitat väsymyksen, koet voittajaoloa ja mielihyvän tunnetta, Keski-Suomen Liikunnan Vatanen muistuttaa.

Riittävä uni vaikuttaa jaksamiseen

Kouluterveyskyselyn mukaan kolmannes keskisuomalaisista 8.–9.-luokkalaisista nukkuu arkisin alle 8 tuntia ja suunta on edellisvuodesta hiukan parempaan. Lukiolaisista reilu 40 prosenttia ja ammatillisten oppilaitosten opiskelijoista 44 prosenttia ilmoittaa nukkuvansa arkisin alle 8 tuntia, mutta suunta on heidänkin osaltaan parempaan suuntaan.

Valtakunnallisiin tuloksiin vertailtuna keskisuomalaiset nuoret nukkuvat arkisin hiukan enemmän. 4.–5.-luokkalaisista joka kymmenes oppilas kokee saavansa liian vähän unta. Tulos noudattelee koko valtakunnan linjaa.

– Lapsi ja nuori tarvitsee unta uuden oppimiseen, kasvamiseen ja sosiaalisiin suhteisiin. Aivot tarvitsevat unta, ja monet koulussa tärkeät toiminnot kuten keskittyminen, uuden oppiminen ja muistaminen onnistuvat parhaiten, kun on nukkunut riittävästi. Tapaturmia sattuu vähemmän ja luovuus paranee pirteänä. Uni vaikuttaa terveyteen ylläpitämällä vastustuskykyä.  Unenpuute voi näkyä erilaisina käytöshäiriöinä kuten levottomuutena. Kasvuhormonia erittyy nukkuessa, joten unta tarvitaan myös kasvamiseen. Vanhempien tehtävä on huolehtia, että koululainen nukkuu tarpeeksi. Nukkumaanmenoajat voivat aiheuttaa perheessä erimielisyyksiä, joten perheessä kannattaa sopia säännöistä yhdessä. Koska uni kilpailee usein ajasta television katselun, pelaamisen ja älylaitteiden kanssa, niiden käyttöön on hyvä kiinnittää huomiota, palvelupäällikkö Mari Kolu sanoo.

Aamupala auttaa keskittymään

Aamupalan väliin jättäminen arkiaamuisin on kouluterveyskyselyn mukaan yleistynyt niin valtakunnallisesti kuin Keski-Suomessa, joskin Keski-Suomessa tilanne on valtakunnallisiin tuloksiin verrattuna parempi. Keskisuomalaisista 4.–5.-luokkalaisista lähes kolmasosa (28 prosenttia) ei syö aamupalaa joka arkiaamu. Vuonna 2017 vastaava luku oli 20 prosenttia. 8.–9.-luokkalaisista 40 prosenttia, lukiolaisista noin kolmannes ja ammattioppilaitoksissa opiskelevista jopa puolet jättää aamupalan väliin vähintään kerran viikossa.

– Säännöllinen ateriarytmi on terveellisen syömisen perusta niin lapsilla kuin aikuisilla. Aamupalalla on tärkeä merkitys jaksamiseen ja koulupäivän aikaiseen keskittymiskykyyn. Pitkät ruokavälit myös altistavat hallitsemattomalle syömiselle ja turhalle napostelulle ja siten ylipainolle. Aamupalaksi vaikkapa lasi mehua tai juotava jogurtti on huomattavasti parempi kuin ei mitään. Mitä pienemmästä lapsesta on kyse, sitä tärkeämpää säännöllisen ateriarytmin toteutuminen on, sanoo ravitsemusterapeutti Amma Antikainen.

Yhä useampi nuori jättää myös koululounaan syömättä, kun verrataan tuloksia esimerkiksi vuoteen 2017. Kyselyyn vastanneista keskisuomalaisista perusopetuksen 8.–9.-luokkalaisista kolmannes, lukiolaisista 23 prosenttia ja ammattioppilaitoksen opiskelijoista 32 prosenttia ei syö koululounasta päivittäin. Keski-Suomessa nuoret nauttivat koululounaan kuitenkin useammin kuin valtakunnallisesti keskimäärin.

Vain noin yksi kymmenestä keskisuomalaisesta nuoresta syö sekä kasviksia että marjoja tai hedelmiä päivittäin

– Meistä suomalaisista moni voisi monipuolistaa kasvisten, marjojen ja hedelmien käyttöään, sillä suositukseen ”5–6 kourallista päivässä” yltää vain harva. Jos kasvisten syönti on niukkaa, jo yhden annoksen lisäys päivään tuo terveyshyötyjä, Antikainen muistuttaa.

– Terveyttä ja hyvinvointia edistävien ruokailutottumusten ja säännöllisen ateriarytmin merkityksen esiin nostaminen on meidän kaikkien yhteinen asia - niin kodin, koulun, kouluterveydenhuollon kuin ravitsemusterapeuttienkin, muistuttavat palvelupäällikkö Mari Kolu ja ravitsemusterapeutti Amma Antikainen.

– Tärkeää on osallistaa lapsia ja nuoria itse pohtimaan, miksi aamupala saattaa jäädä väliin, missä muodossa kasvikset, marjat ja hedelmät maistuisivat useammin ja miten kouluruokailusta saataisiin kaikille oppilaille miellyttävä, keholle ja mielelle virkistystä tarjoava tilanne, Antikainen jatkaa.

Kyselyn tuloksia hyödynnetään palvelujen kehittämisen ja suunnittelun tukena

Keski-Suomen hyvinvointialueella kouluterveyskyselyn tuloksia analysoidaan ja hyödynnetään palvelujen kehittämisen ja suunnittelun tukena. Hyvinvointialue tekee yhteistyötä muun muassa kuntien, järjestöjen ja oppilaitosten kanssa.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) valtakunnallinen kouluterveyskysely kerää tietoa perusopetuksen 4.–5.-luokkien ja 8.–9.-luokkien oppilaiden sekä lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijoiden ja ammatillisen oppilaitoksen 1. ja 2. vuoden alle 21-vuotiaiden opiskelijoiden hyvinvoinnista, terveydestä, palveluista sekä osallisuudesta. Kysely toteutetaan kahden vuoden välein. Kysely on toteutettu keväällä 2023.

Keski-Suomen hyvinvointialueen tiedote 1.11.2023