Hyppää pääsisältöön
Kuva
Käspaikkojen kirjonnoilla oli symbolista merkitystä.
Käspaikat tunnetaan kuitenkin kaikkialla ortodoksisen karjalaisväestön keskuudessa.
Kuva
Käspaikkojen kirjonnoilla oli symbolista merkitystä.

Suomen käsityön museon perusnäyttelyn vitriineissä roikkuvat kapeat, punaisella valkoiselle kirjotut liinat eli käspaikat voivat olla luterilaiselle kävijälle vähän vieraampi tuttavuus. Käspaikat tunnetaan kuitenkin kaikkialla ortodoksisen karjalaisväestön keskuudessa. Karjalainen nimitys käspaikka, tulee sanoista käsi ja paikka. 

Käspaikkoja on käytetty monissa eri tilanteissa niin kodeissa ja kuin kirkollisissa toimituksissa. Kotona käspaikkoja käytettiin oven suussa käsipyyhkeinä ja keittonurkkauksessa astiapyyhkeinä. Juhlapöydässä syöjien polville asetettiin pitkä käspaikka, johon pyyhittiin suuta ja käsiä syötäessä rasvaisia piirakoita. 

Kaikista arvokkain paikka käspaikalle kotona oli ikonin yläpuolella. Karjalassa ikkunassa roikkuva käspaikka merkitsi kuoleman vierailua talossa. Sitä pidettiin vainajan kulkutienä maailmasta tuonpuoleiseen, ja se voitiin laittaa vainajan mukaan arkkuun tai sitoa vainajaa kuljettaneen hevosen luokkiin. Hevosella ollut liina jätettiin usein hautausmaalle estämään vainajan kotiinpaluu. Kirkollisissa juhlatoimituksissa käspaikat keräsivät itseensä pyhyyttä ja parannusvoimaa, joten vanhoja käspaikkoja arvostettiin enemmän kuin vasta tehtyjä. 

Museon perusnäyttelyn Elämän kehä -osuudessa olevat käspaikat ovat valmistuneet 1900-luvun alussa ja ovat osa museon vanhaa kokoelmaa, joka syntyi osana Valtion kotiteollisuusmuseon toimintaa. Yhteen käspaikkaan on kirjottu vuosiluku 1851. Käspaikkojen kuviot on kirjottu etupistokirjonnalla ja niissä näkyy käspaikoissa suositut kuviot: erilaiset lintuaiheet, geometriset kuviot sekä muut eläin- ja ihmisaiheet. Varsinkin lintuja näkee käspaikoissa usein. Lintu nähtiin hyvän viestin tuojana ja sen kirjominen käspaikkaan merkitsi onnen konkreettista läsnäoloa. Kuviot säilyivät samoina vuosisatojen ajan niiden liittyvän symboliarvon takia ja ne toteutettiin samalla työtavalla. Suuritöisimmät käspaikat kulkivat perintönä äidiltä tyttärelle useassakin polvessa.

 

Kuva
Käspaikkojen kirjonta on yleensä tehty punaisella langalla.
Käspaikkojen kirjonta on yleensä tehty punaisella langalla.