Piia Sipistä kiinnostaa kestävä kaupunkikehitys

Piian nykyinen virka, asumisen asiantuntija, perustettiin vuonna 2019.

– Ennen tämän viran aukeamista olin työskennellyt noin 15 vuotta kaupungilla maankäytön ja asumisen parissa tontti-insinöörin ja maankäyttöinsinöörin titteleillä.

Piialle on tärkeää työssään edistää sosiaalista kestävyyttä ja jokaisen tasavertaista mahdollisuutta hyvään kotiin ja lähiympäristöön. Myös kestävän kaupunkikehityksen muut osa-alueet, taloudellinen ja ekologinen kestävyys kiinnostavat Piia. 

– Kaupungistuminen jatkuu vahvana. Sen myötä kestävä kaupunkikehitys vaati laajaa poikkihallinnollista ja moniammatillista yhteistyötä, jossa päämääränä on kuntalaisten hyvinvointi ja laadukkaat asuinympäristöt.

Piian työhön kuuluu monenlaista viranomaislausunnoista erilaisiin asumisen kehittämiseen liittyviin hankkeisiin

Piian päivittäiset tehtävät asumisen asiantuntijana vaihtelevat paljon. Hänen tehtäviinsä kuuluu monet asumisen kehittämiseen liittyvät tehtävät sekä lainsäädännössä kunnalle osoitetut viranomaistehtävät, kuten lausuntojen antaminen ja vuokra-asuntojen asukasvalinnan valvonta.

– Viranomaisena annan käytännössä lausuntoja esimerkiksi ARAn rahoittamiin korkotukilainahankkeisiin. Teen myös ARAvuokra-asuntojen asukasvalinnan valvontaa ja päätän hissi- ja esteettömyysavustuksista, joita kaupunki myöntää tietyin ehdoin taloyhtiöille. 

Asumiseen kehittämiseen liittyvät asiat ovat osa kaupungin laajempaa asuntopolitiikkaa, kuten ikääntyvien asumiseen liittyvät hankkeet ja lähiökehittäminen, jolla pyritään ehkäisemään asuinalueiden eriytymiskehitystä.

Ikäystävällisiin asuntoihin ja asuinympäristöihin pitää kiinnittää huomiota

– Asuntopolitiikan tehtävä on edistää kaikkien asukkaiden, myös erityistä tukea tarvitsevien, kuten esimerkiksi ikääntyneiden, mahdollisuuksia elämäntilanteeseensa sopivaan asumiseen. Ympäristöministeriön Ikääntyneiden asumisen toimenpideohjelman kautta toteutetussa IHANA-hankkeessa olin pohtimassa muun muassa asuinympäristöjen ikäystävällisyyttä, jota pääsemme nyt konkreettisesti pilotoimaan Kuokkalan torin saneerauksen yhteydessä. Olen mukana myös valtakunnallisessa ryhmässä, jossa laadimme ikääntyneiden asumisen laatusuosituksia osaksi STMn laajempaa laatusuositusta hyvään ja toimintakykyisen ikääntymiseen. 

Piia koordinoi vuonna 2022 päättynyttä kolmivuotista Ympäristöministeriön Lähiöohjelman mukaista Hyvinvointia ja elinvoimaa Huhtasuolle -hanketta. Siinä parannettiin muun muassa rakennetun ympäristön viihtyisyyttä ja turvallisuutta merkittävin investoinnein.

– Vastuullisella ja suunnitelmallisella asuntopolitiikalla halutaan mahdollistaa monipuolisten asuinalueiden rakentumista. Käytännössä sitä tehdään esimerkiksi laatimalla asuntopoliittisia linjauksia, jotka voivat koskea koko kaupunkia tai vain tiettyä asemakaava-aluetta, Piia konkretisoi.

Asumisen ilmiöt näkyvät tulevassa asumisvisiossa

Jyväskylän uuden asumisvision laadinta käynnistyi keväällä 2023. Asumisvisiossa nostetaan esiin tärkeäksi koettuja asioita asumiseen ja sen kehittämiseen liittyen sekä pohditaan suuntaviivoja tulevaisuuden asumiselle Jyväskylässä. Piia vetää kaupungin Asumisvisio 2035 -työryhmää. 

Minkälaisia asumisen ilmiötä nyt on näköpiirissä?

– Vuokra-asuminen on lisääntynyt. Siihen vaikuttaa muun muassa asuntokuntien pienentynyt koko ja muutokset työelämässä. Sinkkutaloudet ovat lisääntyneet ja nykyisin ollaan valmiita vaihtamaan niin paikkakuntaa kuin työpaikkaakin aiempaa pienemmällä kynnyksellä.

– Toinen vallitseva ilmiö, joka vaikuttaa asumiseen, on väestön ikääntyminen. Ikäystävällisiin asuntoihin ja asuinympäristöihin pitääkin kiinnittää jatkossa yhä enemmän huomiota. Hyvinvointialueuudistus tuo myös oman lisänsä tähän yhteisten rajapintojen kautta.

– Kolmantena nostaisin esiin ekologisesti kestävän asumisen, miten asumme tulevaisuudessa ilmastoviisaasti. 

Piia toivoo myös lisää laatua asumiseen. Laadulla hän ei tarkoita, että pitäisi asua isossa talossa järven rannalla, vaan sellaista laatua, että pienikin asunto olisi toimiva. 

– Tehokkuuden ohella myös asuntojen käytettävyyteen, kalustettavuuteen sekä joustavuuteen tulisi kiinnittää viime vuosia enemmän huomiota.

”Uskon elinikäiseen oppimiseen”

Piia kokee, että kaupungilla jokainen pystyy rakentamaan omaa tehtävänkuvaansa, osallistumaan kehittämiseen ja vaikuttamaan halutessaan asioihin. Piian mukaan kaupunki on aina tukenut häntä myös opiskelussa.

– Omat tehtäväni ovat olleet tosi vaihtelevia. En usko, että olisin viihtynyt kahtakymmentä vuotta täysin samassa tehtävässä.

Piia haluaa kehittää itseään koko ajan ja hankkia uutta tietoa aktiivisesti

– Hyvät verkostot ovat tärkeitä ja käyn paljon keskusteluja asuntopolitiikasta sekä täällä talon sisällä että valtakunnallisesti. Asuminen on niin monipuolinen asia, että se tarjoaa joka päivä jotain uuttaa sekä kannustaa oman ammattitaidon ja osaamisen kasvattamiseen ja uuden oppimiseen.

– Hankin tietoa myös opiskelemalla uutta. Diplomi-insinöörin tutkinnon olen suorittanut työn ohessa ja viimeksi opiskelin muutama vuosi sitten palvelumuotoilun perusopinnot. Uskon elinikäiseen oppimiseen.

Koska Piialla on pitkä työhistoria kaupungilla, hän tietää, keihin olla yhteydessä eri asioissa, keneltä kysyä ja miten oppia. Siten pääsee vaikuttamaan ja edistämään asioita.

– Näillä kokemusvuosilla kaupungin palveluksessa tunnista jo ne foorumit, tilanteet ja ihmiset, joiden kanssa eri asioista pitää keskustella. 

– Minä en ole asemakaavoittaja, en katusuunnittelija enkä osallisuuden asiantuntija, mutta koen, että hyvällä keskusteluyhteydellä pystyn tuomaan oman tehtäväni kautta myös asuntopoliittista näkökulmaa muiden tietoisuuteen, kertoo Piia oppimisen ja vaikuttamisen mahdollisuuksista työssään kaupungilla.

Teksti: Satu Kivistö
Kuva: Juulia Jalava