6.3.2023
Koe KeMu – Keski-Suomen museo kansainvälisen opiskelijan silmin
Teksti: Felix Dade, Jyväskylän yliopisto
Rantaraitin havainnointi eri vuodenaikoina
Lempipuuhaani puolentoista vuoden opiskelu- ja asuinaikanani Jyväskylässä on ollut kävely Jyväsjärven ympäristössä, Rantaraitti mukaan lukien. Hanhien uinnin seuraaminen ja kasvien lehtien muuttuvat värit kiinnittävät luontoa rakastavan asukkaan huomion. On mukava tarkkailla asukkaiden pyöräilyä, kävelyä ja treenaamista virkistysreitin varrella olevilla useilla kuntosalipaikoilla. Koska talvikausi on nyt käsillä, säästän kesän tarinat myöhemmäksi. Ennen talvikautta oli syksy. Trooppisesta ilmastosta kotoisin olevana olen aina pitänyt syyskautta välivaiheena miellyttävän, aurinkoisen kesän ja lähestyvän talven ja siihen liittyvän pimeyden välillä.
Jyväskylä on suosittu luontonsa vuoksi, mutta se on myös urheilun ja liikunnan keskus Suomessa. Kaupunki tunnetaan myös uraauurtavasta suomalaisesta koulutuksesta, ja se on elinikäisen oppimisen vetonaula. Kansainväliset opiskelijat ja vierailijat tietävät kuitenkin vain vähän siitä, kuinka Keski-Suomen menneisyys on muokannut alueen nykyisyyttä ja tulevaisuutta.
Keski-Suomen historia tutuksi
Syyskausi tarjosi minulle mahdollisuuden kokea jotain uutta, kuten tutustua Suomen "alkuperään". Vierailin Keski-Suomen museossa (KeMu) Jyväskylässä. Opimme vierailulla Suomen menneisyydestä, erityisesti Keski-Suomen panoksesta nykyiseen "maailman onnellisimpaan maahan", joka on myös kansainvälisen rankingin kärjessä laadukkaassa koulutuksessa, elämänlaadussa ja planeetan suojelussa.
KeMu on kulttuurimuseo ja sillä on arkkitehtonisia kokoelmia. Se on myös ympäristökulttuurimuseo ja järjestää useita työpajoja, joissa pohditaan Keski-Suomen kulttuurimaisemaa ja ympäristöteemoja. KeMu esittelee kokoelmia Suomen varhaisimpien ihmisten todisteista - esihistoriallisesta ajasta nykyiselle vuosituhannelle. Esillä on esimerkiksi Suomen varhaisimpien ihmisten käyttämiä yksinkertaisia kivi-, metalli- ja puutyökaluja. Työkalukokoelma tarjoaa tietoa alueen varhaisimpien ihmisten elämäntavasta sekä heidän suhteestaan luontoon.
Kalliomaalauksia ja kosketeltavia kokoelmia
KeMu:n ainutlaatuinen piirre on, että moniin kokoelmiin voi koskea. Vierailijat näkevät myös Laukaassa sijaitsevat kalliomaalaukset, jotka ovat Skandinavian alueen suurin kokoelma laskettujen merkkien perusteella. Vierailuni aikana minua veti puoleensa moderni "kallionäyttö". Tällä suurella, sormiherkällä "kallionäytöllä" kävijät voivat kuvitella ja tehdä kuvioita ja merkkejä aivan kuten varhaisimmat ihmiset. "Rock screen" -kokemus on jännittävä kaikenikäisille ihmisille. Se voi olla jopa lumoavaa lapsille! Sinun tarvitsee vain tehdä kuvioita kädellä. Tietyssä mielessä KeMu käyttää modernia tekniikkaa ja innovaatioita viedäkseen kävijät matkalle muistikaistalle esihistoriallisiin aikoihin. "Rock Screen" -innovaatio antaa tunteen, että maailma on todellakin päässyt pitkälle. Toisin sanoen "kallionäyttö"-tekniikka osoittaa jatkuvuuden ja muutokset ihmisen elämässä!
Museossa näin, millaisia muutoksia Suomessa on tapahtunut työkalujen ja tekniikan suhteen. Ajan myötä Suomen varhaisimmat ihmiset tekivät muutoksia käyttämiinsä työkaluihin. Maataloustyökaluja paranneltiin, kun runkoon tuli metalli- ja puutekniikkaa. Hiihto on säilynyt suomalaisten arjessa, mutta on mielenkiintoista nähdä ja verrata muutosta yksinkertaisista puisista hiihtovälineistä nykyaikaisiin. Ajan myötä myös teollisuudenalat nousivat tuottamaan jokapäiväiseen elämään ja puolustukseen tarvittavia tavaroita (sotilastarvikkeet). Monet näistä toimialoista sijaitsivat Keski-Suomessa. Suomessa näkemämme teknologia ja innovaatiot ovat siis tavallaan huipentuma vuosien aikaisesta kehityksestä ja aiempien keksintöjen parantamisesta.
Suomalaisen koulutusjärjestelmän rakentaja
Tässä tulee paras osa: KeMu tarjoaa ehkä selkeimmän käsityksen "suomalaisen koulutusjärjestelmän" kehityksestä. Jyväskylää kuvattiin aikanaan "Suomen Ateenaksi", koska se kehitti ensimmäisen suomalaisen koulujärjestelmän aikana, jolloin koulut ympäri Suomea olivat voimakkaasti ruotsalaisvaikutteisia.
Jyväskylässä oli ensimmäinen normaalikoulu, joka loi perustan nykyiselle koulutusjärjestelmälle ja inhimillisille voimavaroille koko Suomessa. 1800-luvun opettajankoulutus puolestaan loi perustan nykyiselle Jyvãskylän yliopistolle, jossa opiskelen. Jyväskylän alueella oli myös painotehtaita oppimateriaalien tarjoamisen helpottamiseksi. KeMu-vierailuni aikana istuin malliluokassa kuvaamassa menneisyyttä. Tämä sai minut arvostamaan jatkuvuutta ja seuraavan sukupolven kouluttamista sekä muutoksia, joita koulutusjärjestelmä on käynyt läpi. KeMussa voi tutustua Suomen varhaisimpiin luokkahuoneisiin ja pohtia Jyväskylän panosta maailman arvostetuimmassa koulutusjärjestelmässä.
Katujen muutos ja kaupunkisuunnittelu
Toinen suosikkinähtävyys KeMussa on kaupunkisuunnittelun ja arkkitehtuurin muutos. Kaupungin keskustan suositut kadut ovat muuttuneet. Ennen kadut olivat pieniä ja yksikaistaisilla teillä näytti olevan paljon ”ajoneuvoliikennettä". Kun vertaan kuvia kaduista silloin ja nyt, näen nyt hyvin suunniteltuja, vihreitä katuja ja katuja, joilla on monipuoliset liikennevälineet, esimerkiksi pyöräkaistat.
Kahden kaupungin mallin esittelyn lisäksi kävijät voivat pelata karttapeliä tuntemistaan kaduista ja alueista Jyväskylässä. He voivat esimerkiksi löytää Kauppakadun ja Vapaudenkadun kadut tältä pelikartalta. Jyvaskylan yliopiston opiskelijana pystyin vertaamaan kampukseni arkkitehtuurin ja kampuksen näkymien kehitystä museossa esillä olevan "mallikaupungin" perusteella.
Kuten Keski-Suomessa kävijät myöhemmin huomaavat, taide- ja arkkitehtuurituntia ei voi antaa vetoamatta nimeen "Aalto". KeMun on suunnitellut kuuluisa Alvar Aalto, Suomen kansallissankari arkkitehtuurin ja taiteen alalla. Opiskelijana näen Aallon työn ympäri Jyväskylän yliopiston Seminaarinmäen kampusta ja ympäri kaupunkia. Museokierrokseltani ymmärsin, että Jyväskylässä on maailman laajin Aallon taidekokoelma. On jännittävää odottaa, että Aalto2:n valmistuttua kesällä 2023 KeMu ja Alvar Aalto -museo muodostavat yhdessä modernin, esteettisen museokeskuksen, joka ei ole vain menneisyyttä, vaan myös nykyinen ja tuleva kohde oppia Keski-Suomen kulttuurista ja arkkitehtuurista. Tämä lisäksi Keski-Suomessa on kahdeksan (8) muuta pienempää museota.
Olen henkilökohtaisesti innoissani siitä, että voin kokea jatkuvuuden ja muutoksen myös omassa elämässäni. Toisin sanoen voin edelleen nauttia siitä, mitä luonto tarjoaa Jyväskylässä (jatkuvuus) sekä kokea Alvar Aallon vaikuttavia teoksia ja Keski-Suomen kulttuuria ja historiaa saman katon alla (muutos).
Vierailun arvoinen!
Keski-Suomen vierailijoiden ja opiskelijoiden kannattaa harkita vierailua KeMussa, joka sijaitsee osoitteessa Alvar Aallon katu 7, 40600 Jyväskylä. Se on helposti saavutettavissa kävellen tai polkupyörällä Jyväskylän yliopiston (Ruusipuiston kampus) lähellä asuville opiskelijoille ja asukkaille. Kauempaa autolla tuleville on lähistöllä pysäköintipaikkoja. Bussiyhteydet ovat myös käytettävissä ja pysäkit ovat Museo 2:ssa (Hannikaisenkatu) ja Yliopisto 1:ssä Keskussairaalantiellä.
Museo on avoinna tiistaista sunnuntaihin klo 11-18. Perjantaisin sisäänpääsy on ilmainen. Muina päivinä aikuiset ja opiskelijat maksavat 8 ja 4 euroa. KeMulla on ilmainen sisäänpääsykäytäntö alle 18-vuotiaille ja monille muille. Perheet voivat myös käyttää näyttelytiloissa saatavilla olevia materiaaleja kuvitellakseen ja luodakseen "historiallisia esineitä".
Toiveeni tutustua Suomen historiaan ymmärtääkseni, mikä on muokannut ihmisiä ja heidän elämäntapaansa, täyttyi. KeMu tarjosi paitsi Keski-Suomen (erityisesti Jyväskylän) muutoksia ja murroksia, myös koulutuksen, teollistumisen ja arkkitehtuurin jatkuvan perinnön.
Kun vierailet KeMussa, pyydä nähdä siellä esillä olevat näyttelyt kokeaksesi, kuinka tekniikka, glamour ja henkilökunnan ammattitaito on yhdistetty kertomaan tarina ja esittelemään varhaisimpia ja läsnä olevia ihmisiä Keski-Suomessa. KeMu on syystäkin oikea paikka seurata Keski-Suomessa tapahtuneita muutoksia ja jatkuvuutta