10.2.2023
Ilmapuntari osoittaa suotuisia tuulia kulttuurikaupunki Jyväskylän kehitykselle
Valtaosa, eli peräti 85 % kokee saavansa erilaisiin kulttuuripalveluihin käyttämälleen rahalle hyvin vastinetta ja 80 % on valmis suosittelemaan Jyväskylän kulttuuritarjontaa ulkopaikkakuntalaisille tuttavilleen ja sukulaisilleen.
Jokin kulttuuriharrastus on kahdella vastaajalla viidestä (39 %). Myös perheenä kulutetaan kulttuuria, sillä vastanneista lapsiperheistä noin viidennes (18 %) käyttää palveluita lasten kanssa. Suurimmiksi esteiksi kulttuurin harrastamiselle koetaan ajan (53 %) ja rahan (45 %) puute.
Muun muassa nämä tulokset selviävät Jyväskylän kaupungin uuden kulttuuribarometrin juuri julkaistusta ensimmäisestä vuosiraportista. Raportti ja kyselyn tuloskooste on luettavissa kaupungin nettisivuilla osoitteessa: https://www.jyvaskyla.fi/kulttuuri/kulttuurisuunnitelma/kulttuuribarometrin-raportit
Ainutlaatuisen laaja selvitys kaupunkilaisten suhteesta kulttuuriin
Barometri on suomeksi ilmapuntari. Uusi Jyväskylän kulttuuribarometri piirtää kuvaa kaupungin kulttuuri-ilmaston kehityksestä menossa olevalla kaupunkistrategiakaudella 2022–2025. Vuosittain toistettavalla kyselytutkimuksella ja verkossa jatkuvasti avoinna olevalla kyselyllä kartoitetaan kaupunkilaisten kulttuuripalvelujen käyttöä, tyytyväisyyttä kulttuuripalveluihin ja -tiloihin sekä kulttuurin harrastamiseen liittyviä teemoja. Tuloksia hyödynnetään kaupungin kulttuuripalvelujen, taiteen vapaan kentän toimijoiden sekä harrastajien toiminnan ja muun yhteistyön kehittämisessä kulttuurisuunnitelman tavoitteiden mukaisesti.
Vuoteen 2025 ulottuvassa kulttuurisuunnitelmassa on kolme kaupunkistrategian mukaista kehittämisen pääteemaa: monipuolisin kulttuurin kasvualusta lapsille ja nuorille, kulttuuritilojen ja kiinnostavien kulttuuriympäristöjen edelläkävijä sekä valovoimaisen taiteen ja kulttuurin kehittäjä. Barometrin ensimmäisen vuosiraportin perusteella kaupunkilaiset kokevat valitut teemat merkityksellisiksi.
– Teemojen mukaiset asiat ovat kaupungissa jo kohtuullisen hyvällä tasolla ja niiden edistämiseen suhtaudutaan myönteisesti. Kaupunkilaiset mieltävät kulttuurin harrastamisen myös hyvin laajasti. Harrastuksiksi mainitaan niin burleski kuin tapahtumien tuottaminen perinteisten taidemuotojen lisäksi, summaa kulttuuripäällikkö Mari Aholainen tuloksia.
Kulttuurin hyvinvointivaikutukset tunnistaa elämässään kahdeksan vastaajaa kymmenestä
Eri vastaajaryhmiä tarkastelemalla ja sanallista palautetta analysoimalla päästään käsiksi tuloksiin pintaa syvemmältä. Tuloksia käydään läpi eri sidosryhmien kanssa ja tietoa analysoidaan kevään aikana.
Tuloksista voi esimerkiksi nähdä, että eniten kulttuuria harrastavia on korkeakoulutetuissa, työttömissä tai lomautetuissa, pienituloisissa ja yli 65-vuotiaissa ja että lisääntynyttä vapaa-aikaa käytetään myös kulttuuriharrastuksiin. Korkean koulutustason ja kulttuuriharrastusten suhde on havaittu myös aiemmissa tutkimuksissa.
– Tulokset kertovat, että kulttuurin ja taiteen hyvinvointivaikutukset omassa elämässään tunnistaa kahdeksan vastaajaa kymmenestä. Taide ja kulttuuri ovat ennaltaehkäisevän hyvinvointityön ytimessä ja asukkaiden hyvinvoinnin edistäminen onkin nykymuotoisten kuntien ydintehtävä, Mari Aholainen toteaa.
Mielenkiintoinen huomio tarkemmassa analyysissä on myös se, että hyvinvointivaikutukset tunnistaa parhaiten aktiivi-iässä olevat 25–34 -vuotiaat (89 %). Niistä vastaajista, jotka kokevat kulttuurin lisäävän hyvinvointia, kärjessä ovat ammatinharjoittajat ja yrittäjät (96 %). Kysyttäessä kulttuuriin osallistumisen estäviä tekijöitä, oli ajanpuute (53 %) yleisin ja rahanpuute (45 %) tuli vasta toisena. ihmisillä tulisi siis olla myös aikaa käyttää palveluita muutoinkin kuin vasta eläkkeellä.
– Kulttuuri on oman hyvinvoinnin kannalta merkityksellisintä aktiivista arkea eläville, vaikka toisaalta tämä ryhmä saattaa juuri eniten kärsiä ajanpuutteesta. Huomio on mielenkiintoinen, kun arvioidaan satsauksia kulttuuriin ja kulttuuripanostusten vaikutusta kuntien elinvoimaan ja perheen perustamisiässä olevien asukkaiden ja yrittäjien pitovoimaan. Suurten kaupunkien satsaukset kulttuuriin ovatkin varsin loogisia tätä taustaa vasten, Aholainen pohtii.
Nuoret tyytyväisimpiä kulttuuritarjontaan
Jopa 90 % alle 25-vuotiasta vastaajista on valmis suosittelemaan Jyväskylän kulttuuritarjontaa muille. He ovat myös tyytyväisimpiä tiloihin (ka. 8,4 kun kaikkien vastaajien keskiarvo on 8,0) ja tyytyväisimpiä kulttuuritarjontaan yleisesti (ka 8,3). Kysyttäessä kulttuuripalveluista viestinnästä alle 25-vuotiaat kokivat saaneensa vähiten tietoa kulttuuripalveluista ja -tapahtumista.
– Jyväskylän nuorekas imago, vahva nuorisokulttuuri ja rento meininki ei siis ole ihan kuulopuhetta vaan näkyy nuorten vastauksissa. Yksi esimerkki elinvoimaisesta nuorten kulttuurista on kaupungin vahva rap ja hip-hop skene. Kulttuurin mahdollisuuksista viestittäessä varsinkin sähköisen viestinnän sirpaloituminen haastaa kulttuuri- ja taidetoimijoita kehittämään markkinointia ja viestintää jatkuvasti, Aholainen pohtii.
Avoimissa vastauksissa riittää vielä analysoitavaa
Tutkimuksen lopuksi kysyttiin myös kehittämisehdotuksia kulttuuripalveluille. Myös näitä vastauksia tuli roimasti.
– Maksuttomuuden tai edullisten hintojen, lisätarjonnan ja viestinnän lisäämisen lisäksi ehdotuksista voidaan nostaa esimerkiksi lapsiperheiden kulttuuripalvelut. Myös erilaiset tapahtumat ja kansainväliset suurtapahtumat ja -konsertit muiden isojen kaupunkien tapaan olivat toiveissa. Useissa kommenteissa kuitenkin mainittiin, että pitäkää hyvä nykytaso yllä, summaa Aholainen palautevyöryä ensilukemalta.
Kysely tehtiin marras-joulukuussa 2022
Kysely toteutettiin verkkokyselyllä ja puhelinhaastatteluin viime vuoden marras-joulukuussa. Tutkimuksen 500 henkilön otos toteutettiin satunnaisotantana ja kiintiöitiin vastaamaan jyväskyläläisten sukupuoli-, ikä- ja asuinaluejakaumaa.
Tutkimus toteutettiin yhteistyössä Tietoykkösen ja Jyväskylän yliopiston kulttuuripolitiikan oppiaineen kanssa. Kulttuuripolitiikan laitos on lisäksi tehnyt kyselytutkimuksen rinnalla lasten ja nuorten vapaa-ajan viettoa kartoittavia fokusryhmähaastatteluja, joiden tulokset on julkaistu omana tieteellisenä tutkimusraporttina: ”Eikös kulttuuri ole kaikkea?”: raportti jyväskyläläisten 15-20 -vuotiaiden nuorten kulttuuribarometritutkimuksen ryhmähaastatteluista.
Lisätietoja:
kulttuuripäällikkö Mari Aholainen, Jyväskylän kaupunki, p. 050 634 95, mari.aholainen(at)jyvaskyla.fi