Jyväskylä Sinfonian keskiviikon konsertin solistina hurmaa harvemmin soitettujen teosten mestari, pianisti Oliver Triendl

Ravel ryhtyi sodan alettua säveltämään pianosarjaa ranskalaisen barokkimusiikin hengessä patrioottinen kunnia mielessään; vaikka otsikkoon pääsikin kyseisen viitekehyksen luultavasti tärkein, klaveerimusiikin ylittämätön mestari, säveltäjä François Couperin, Ravel korosti, että teos on kunnianosoitus koko aikakaudelle. Sävellystyö eteni hitaasti ajan olosuhteiden vuoksi. Ensimmäisen maailmasodassa kuorma-autonkuljettajana rintaman huoltoliikenteessä työskennellyt Ravel kohtasi monia läheltä piti -tilanteita ja sodan pitkittyessä sen ihanteet alkoivat muutenkin karista realiteettien armottomassa puristuksessa. Lopulta Ravel vaipui masennukseen ja omisti sarjansa osista jokaisen jonkin rintamalla kaatuneen ystävänsä muistolle. Sodan jälkeen hän laati sarjasta version myös orkesterille.

Yksinlauluilla ja kamarimusiikilla uransa aloittanut Pejačević laajensi 1910-luvulla tonttiaan pianokonserttoon ja sinfoniaan, jotka olivat lajeissaan ensimmäisiä kroatialaisia sävellyksiä koskaan ja herättivät muutenkin laajaa positiivista huomiota. Pejačević menehtyi valitettavan nuorena ehtimättä lunastaa kaikkia häneen liitettyjä lupauksia. Hänen nykyinen kunnianpalautuksensa rakentuukin naissäveltäjien aseman yleisestä uudelleenarvioinnista sekä vasta 1990-luvulla itsenäisyyden saavuttaneen Kroatian kansallisen identiteetin rakentamisesta. Mainittu pianokonsertto on todella Pejačevićin ensimmäinen orkesterisävellys, mikä tuntuu hämmästyttävältä teoksen orkesterinkäsittelyn rikkauteen ja värikkyyteen nähden. Konserton yleisilme on tummasävyisen juhlava ja traaginen.

Naissäveltäjien historiassa englantilaisella Smythillä on oma ohittamaton erityisasemansa: hän oli mukana 1900-luvun alkuvuosikymmenien suffragettiliikkeessä, joka vaati Britanniassa naisille äänioikeutta ja muutenkin pyrki edistämään tasa-arvoa sekä laillisin että laittomin keinoin. Smyth saavutti arvostusta ja legendan aseman myös puhtaasti musiikillisilla ansioilla: kirjailija George Bernard Shaw oli uskonut, ettei nainen voisi tehdä ”miehen työtä” taiteissa tai millään muillakaan elämänaloilla, mutta muutti mielensä kuultuaan Smythin D-duuri-messun, eli tämän läpimurtoteoksen. Smythin ensimmäinen merkittävä orkesteriteos on illan konsertissa kuultava vuonna 1889 valmistunut D-duuri-serenadi.

Kansainväliset vierailijat konsertin tähtinä

Japanissa syntyneellä, Tyynenmeren molemmin puolin taiteellisessa perheessä kasvaneella ja nyt Euroopassa asuvalla kapellimestari Eugene Tziganella on monipuolinen tausta niin kulttuurisesti kuin musiikillisesti. Varhaisesta iästä lähtien häntä ympäröi valtavasti eri alkuperää olevaa musiikkia aina jazzista orkesterimusiikkiin, klassisesta elokuvalliseen sekä itäeurooppalaiseen kansanmusiikkiin ja tanssiin.

Pianisti Oliver Triendl on omistautunut erityisesti laiminlyötyjen ja harvoin soitettujen säveltäjien teosten parissa. Hänen väsymätön sitoutumisensa – ennen kaikkea romanttiseen ja nykymusiikkiin – näkyy yli sadalla tallenteella. Myös hänen ohjelmistonsa on ainutlaatuinen, sillä se sisältää noin 90 pianokonserttoa ja satoja kamarimusiikkiteoksia. Monissa tapauksissa hän on ollut ensimmäinen, joka on esittänyt teokset lavalla tai saattanut ne levylle.

Konserttiin voi ostaa vielä lippuja niin Lippu.fin verkkokaupasta kuin teatteritalon lippumyymälästä, joka palvelee konsertin alkuun saakka.