Jyväskylän kaupunginvaltuuston päätöksiä 26.9.2022 olleesta kokouksesta

Kaupunginjohtajan virka täytetään 8 vuoden määräajaksi

Jyväskylän kaupunginvaltuusto päätti, että kaupunginjohtajan virka täytetään kahdeksan vuoden määräajaksi. Viran kelpoisuusvaatimuksena on soveltuva ylempi korkeakoulututkinto, perehtyneisyys kunnan hallintoon ja talouteen sekä laaja kokemus organisaation johtamisesta. Lisäksi virkaan valittavalta edellytetään hyviä vuorovaikutustaitoja, monipuolista elinkeinoelämän tuntemusta, kykyä johtaa taloutta ja ihmisiä, visiointikykyä sekä strategista ajattelua. 

Nykyisen kaupunginjohtajan Timo Koiviston kahdeksan vuoden määräaikainen virkakausi päättyy 30.4.2023. Viran täyttöprosessin on tarkoitus edetä siten, että kaupunginvaltuusto täyttää viran tammikuun kokouksessaan ja uusi virkakausi käynnistyy 1.5.2022. Virassa käytetään kaupungin rekrytointiperiaatteiden mukaista kuuden kuukauden koeaikaa. 

Haastatteluryhmän muodostaa Jukka Hämäläinen (SDP), Joni Parkkonen (PS), Eila Tiainen (Vas.), Marika Visakorpi-Kemppainen (KD), Jaakko Selin (Kok.), Meri Lumela (Vihr.) ja Jari Colliander (Kesk.). Haastatteluryhmän puheenjohtajana toimii Jukka Hämäläinen ja varapuheenjohtajana Jaakko Selin. Haastatteluryhmän sihteeri on kansliapäällikkö Heli Leinonkoski. Haastatteluryhmän puheenjohtajalla on tarvittaessa mahdollisuus täydentää ryhmää.

Jyväskylän kaupungin arviointikertomus vuodelta 2021

Kaupunginvaltuusto merkitsi tiedoksi kaupunginhallituksen antamat selvitykset vuoden 2021 arviointikertomuksessa esitettyihin kehittämisehdotuksiin ja kysymyksiin. Kysymykset koskivat mm. tulorahoitusta, investointikykyä, työllisyyttä, kotoutumista ja työterveyttä. Vastaukset ovat kokonaisuudessaan luettavissa kokouksen esityslistan liitteistä. 

Matti Nykäsen rahaston lakkautetaan ja varat siirretään Jyväskylän Hiihtoseura ry:n mäkijaostolle

Kaupunginvaltuusto päätti lakkauttaa Matti Nykäsen rahaston. Rahaston varat siirretään Jyväskylän Hiihtoseura ry:n mäkijaostolle niin, että hiihtoseura voi varoista jakaa vuosittain stipendejä nuorille urheilijoille.

Jyväskylän kaupunginvaltuusto päätti elokuussa 1988 perustaa Matti Nykäsen rahaston, jonka tarkoituksena oli tukea Jyväskylässä vakinaisesti asuvia urheilijoita stipendejä myöntämällä. Rahaston alkupääomaksi kaupunki laittoi 8.409 euroa. Tällä hetkellä rahaston arvo on 19.069,03 euroa. Rahastosta on edellisen kerran jaettu vuonna 2008 kolmentuhannen euron stipendi Jyväskylän Hiihtoseura ry:n mäkijaostolle juniorihyppääjien harjoitteluolosuhteiden parantamiseen. Kaupunki katsoo, että rahaston varojen jakaminen sääntöjen tarkoituksen mukaisesti on mahdollista jatkossa toteuttaa suoraan Jyväskylän Hiihtoseura ry:n mäkijaoston kautta. Jaoston tulee raportoida varojen käytöstä.

Jyväs-Parkki Oy:n lainan takaaminen

Kaupunginvaltuusto päätti, että kaupunki antaa 14,6 miljoonan euron omavelkaisen takauksen Jyväs-Parkki Oy:lle. Varsinainen laina kohdentuu Kankaan alueen toisen P-talohankkeen rakentamiseen. Rakentaminen on käynnistetty kevään 2022 aikana. P-Kangas 2 -pysäköintitaloon tulee 540 autopaikkaa ja hankkeen kustannusarvio on 14,6 miljoonaa euroa. Hanke valmistuu keväällä 2023.

Jyväs-Parkki Oy on kaupungin omistama tytäryhteisö, joka harjoittaa pysäköintiliiketoimintaa. Yhtiöllä on 9 pysäköintitaloa, joissa on yhteensä noin 4 000 autopaikkaa. JyväsParkin liikevaihto vuonna 2021 oli noin 9,8 miljoonaa euroa ja taseen loppusumma 42,4 miljoonaa euroa.

Vasemmistoliiton valtuustoryhmän valtuutettujen valtuustoaloite Mäkituvan ja Mäkitorpan eläväkulttuuritoiminnan säilyttämisestä

Kaupunginvaltuusto merkitsi äänestyksen jälkeen tiedoksi vastauksen valtuustoaloitteeseen, jossa esitetään, että osoitteessa Pitkäkatu 25 vireillä oleva kaavamuutos arvioidaan kokonaan uudestaan ja että kulttuuritoiminta alueella säilyy laajemmin kaupunkilaisten käytössä. Toissijaisesti aloitteessa vaadittiin, että kaupunki sitoutuu järjestämään nykyisille vuokralaisilleen vähintään vastaavat tilat yhtä keskeisellä sijainnilla kuin Mäkitorpassa ja Mäkituvassa niin, ettei toimintaan tule katkosta. 

Aloitteen vastauksessa todetaan, että osoitteessa Pitkäkatu 25 on käynnistetty kumppanuuskaavoitus, joka on tullut vireille 1.4.2022. Tavoitteena on, että aluetta täydennysrakennetaan asumiselle. Mäkituvan ja Mäkitorpan suojelua jatketaan ajantasakaavan mukaisesti. Kaavamuutoksen myötä monipuolistetaan keskusta-alueen asumismahdollisuuksia. Alueelle sallitaan jonkin verran myös liike- ja/tai toimistorakentamisesta uudiskohteisiin, mutta pääosin uudiskohteiden käyttötarkoitus olisi asumista. 

Mäkituvan ja Mäkitorpan tilat on vuokrattu kulttuuritoimijoille lyhyillä vuokrasopimuksilla, tiedostaen tuleva kaavamuutosprosessi ja kiinteistöjen peruskorjaus- ja kehittämistarve. Vuokralaisilla on ollut tiedossa maankäytön muutostavoitteet vuokrasuhteen aikana ja riski siitä, että siirtyminen tontilta voi tulla eteen lähivuosina. Vuokralaisten kanssa on avoimesti keskusteltu, että rakennuksissa tehdään kaupungin Tilapalvelun toimesta vain välttämättömiä korjaustoimenpiteitä. Tästä syystä vuokra on pystytty pitämään käyttäjille edullisena. 

Suojeltuihin Mäkitupaan ja Mäkitorppaan on tavoitteena mahdollistaa niin asumista kuin liike- ja toimistorakentamista eli tontin käyttötarkoitusmerkintä mahdollistaisi suojeltuihin rakennuksiin nykyisenkin toiminnan. Kaavamuutoksen tavoitteena ei siten ole estää nykyisten toimijoiden sijoittumista suunnittelualueelle.  

Kaupungin tehtävä on järjestää tilat peruspalveluilleen. Muulle toiminnalle pyritään löytämään sopivia tiloja kaupungin omistuksessa olevista omalta toiminnalta vapautuneista tiloista. Taiteen vapaan kentän toimijoita varten kaupunki on etsinyt Pitkäkatu 25:ssa olevalle toiminnalle korvaavia tiloja Kramsunkatu 5:sta. Tiloihin on käyty tutustumassa ja ne ovat herättäneet käyttäjissä positiivista mielenkiintoa. Tilaneuvottelut jatkuvat. Lisäksi talousarvioon 2023 on esitetty korotusta kulttuuriavustuksiin, että tilavuokriin olisi mahdollista esittää tukea tämäntyyppiselle toiminnalle, joka nykyisillä määrärahoilla ei ole mahdollista. 

Sirkku Ingervon (Vas.) ym. valtuutettujen valtuustoaloite koirapuistoalueiden kartoitus ja edistäminen

Kaupunginvaltuusto merkitsi tiedoksi vastauksen valtuustoaloitteeseen, jossa ehdotetaan, että Jyväskylässä kartoitetaan ja osoitetaan lisää isojen ja pienten koirien koirapuistoiksi sopivia alueita. Aloitteen mukaan kulkemisen puistoihin tulee olla helppoa myös joukkoliikenteellä. 

Aloitteen vastauksessa todetaan, että Jyväskylässä on tällä hetkellä kaksi kaupungin kunnossapitämää koirapuistoa Aatoksenkadulla Taulumäellä ja Pohjanlammella Kuokkalassa. Lisäksi koirapuistoja on yhdistysten kunnossapidossa ja Kankaan alueella toimiva Kankaan Palvelun koirapuisto. Edellisten lisäksi kaupungin kunnossapidossa on koirien uittopaikka sekä 2 koirien koulutuskenttää.

Koirapalveluiden palveluverkko on KymppiV-ohjelman mukaisesti täydentymässä kahdella uudella koirapuistolla vuonna 2024. Näiden alustaviksi sijainneiksi on suunniteltu Jyskä-Vaajakosken sekä Keljonkankaan alueita. Uusien koirapuistojen perustamisen yhteydessä tavoitellaan paikallisten yhdistysten aktivoitumista alueiden kunnossapitoon. Puistojen rakentamisesta aiheutuvat kustannukset ovat sisällytettynä alustavaan investointiohjelmaan vuodelle 2024. 

Yhden koirapuiston rakentaminen varusteineen, kalusteineen ja valaistuksineen maksaa noin 80000 euroa. Puistojen sijoittumiseen ja kunnossapitoon liittyen järjestetään syksyllä 2022 kuntalaisille suunnattu avoin kysely. Kyselyn tulosten pohjalta käynnistetään vuonna 2023 koirapuistojen suunnittelu yhteistyössä halukkaiden yhdistysten kanssa. Rakentaminen toteutetaan vuonna 2024. Kohteiden sijoittumisessa huomioidaan, että kulku myös joukkoliikennettä hyödyntäen on helppoa.

Katri Savolaisen (Vihr.) ja Ilona Helteen (Vihr.) ym. valtuutettujen valtuustoaloite Rauhalahden voimalaitoksen energiantuotannon korvaamiseksi vaadittavien investointien toteuttamiseksi muulla kuin puun polttoon perustuvilla investoinneilla

Kaupunginvaltuusto käsitteli vastauksen valtuustoaloitteeseen koskien Rauhalahden voimalaitoksen energiantuotantoa. Aloitteen mukaan voimalaitoksen energiantuotannon korvaamiseksi vaadittavat investoinnit tulee toteuttaa muulla tavoin kuin puun polttoon perustuvilla investoinneilla. Vastauksessa todetaan, että ALVA toteuttaa investointinsa olemassa olevien lainsäädännön sekä viranomaismääräyksien ja -ohjeiden mukaisesti. ALVAn investoinnit suunnitellaan niin, että ne ovat linjassa Jyväskylän kaupungin strategisten päämäärien ja tavoitteiden kanssa, ja että investoinnit vastaavat kaupunginvaltuuston ALVAlle talousarviossa asettamiin sitoviin toiminnallisiin ja taloudellisiin tavoitteisiin.

ALVA valmistelee investointisuunnitelmaansa siten, että siinä huomioidaan tasapainoisesti eri tavoitteet ja samalla yhtiön toiminta etenee kohti hiilineutraalia energiatuotantoa vuoteen 2030 mennessä. Suunnitelmat tarkentuvat vielä ja yhtiö tutkii edelleen erilaisia ratkaisuja energiantuotantoon. ALVA hankkii suunnitelmien valmistuttua investointiohjelman mukaisiin merkittäviin tai poikkeuksellisiin investointeihin kaupungin omistajaohjauksen periaatteiden ja konserniohjeen mukaisesti kaupungin ennakkokäsityksen investointien toteuttamiseen ennen yhtiön päätöksentekoa.

Jasmine Revon (SDP) ym. valtuutettujen valtuustoaloite Jyväskylän kaupungin esteettömyysstrategia

Asia palautettiin Jasmine Revon esittämänä ja Jarno Kemiläisen kannattamana uudelleen valmisteltavaksi äänin 40-21 (4 tyhjää ja 2 poissa). 

Jyväskylän kaupungin maankäytön, asumisen ja liikenteen toteuttamisohjelma vuoteen 2032 hyväksyttiin

Kaupunginvaltuusto hyväksyi KymppiR2022-ohjelman. Kyseessä on Jyväskylän kaupungin maankäytön, asumisen ja liikenteen toteuttamisohjelma seuraavalle kymmenelle vuodelle. Ohjelma hyväksytään kaupunginvaltuustossa vähintään kerran valtuustokaudessa. 

KymppiR-ohjelmalla halutaan mm. varmistaa asuintonttien riittävyys ja alueellisesti monipuolinen tarjonta, edistää kestävää ja vähähiilistä yhdyskuntarakennetta ja liikennejärjestelmää. Ohjelma kokoaa lisäksi yhteen asuinrakentamisen tilannekuvaa ja määrittelee uusien asuinalueiden toteuttamisjärjestystä. 

Ohjelmaa on laajennettu maankäytön, asumisen ja liikenteen toteuttamisohjelmaksi tukemaan MAL-sopimuksen tavoitteita. Ohjelmassa asumisen kaavoittamisessa painopiste on keskustan, alue- ja lähikeskuksien sekä hyvien joukkoliikenneyhteyksien varsilla olevissa alueissa. Kerros- ja rivitaloasumiselle uusia rakentamismahdollisuuksia on tulossa kaikkien alue- ja lähikeskusten vaikutuspiiriin. Merkittävä osa uusista kerrostalokohteista sijoittuu keskustaan ja sen lähistölle sekä Kankaalle. 

Vuonna 2021 valmistui joukkoliikenteen uusi linjastosuunnitelma, joka otetaan käyttöön vuonna 2024. Huomattava osa KymppiR-ohjelman uusista kerrostalokohteista sijoittuu tiheän vuorovälin varrelle. Omakotitonttien osalta varaudutaan vuosittain tarjoamaan kaupungin omistamalta maalta 70–80 uutta tonttia. Lähivuosina tonttitarjontaa on eri puolilla kaupunkia. Yksittäisistä alueista keskeinen tontinluovutuksen painopistealue on Kauramäki. Kaupungin pientalotonttitarjonnan varmistaminen pidemmällä aikajänteellä edellyttää myös uusien alueiden lisäämistä ohjelmointiin jo seuraavan kymmenen vuoden sisällä. Suurin tonttikysyntä on ollut erityisesti hyvien joukkoliikenneyhteyksien ja palvelujen äärellä oleville tonteille. 

KymppiR-ohjelman lähtökohtana on, että maankäytön, asumisen ja liikenteen yhteensovittamisella lisätään kuntalaisten mahdollisuuksia liikkua kävellen, pyöräillen ja joukkoliikenteellä. Tavoitteen saavuttaminen edellyttää muun muassa panostuksia infrastruktuuriin. Jatkossa kunnallistekniikan investointiohjelmassa kävelyn ja pyöräilyn erillishankkeille varataan rahoitusta 3 miljoonaa euroa vuosittain. Tällä perusrahoitustasolla pyöräilyn pääreitit saadaan saneerattua kertaalleen tavoitetasoon noin 20 vuoden aikana. Mikäli hankkeille saadaan lisäksi valtionavustusta, pääreittien saneeraus nopeutuu. 

Päätökseen lisättiin yksimielisesti Katja Isomöttösen esittämä ponsi, jonka mukaan kaupunginvaltuusto toivoo, että Jyväskylän asumisvision päivitystä laadittaessa kiinnitetään erityistä huomiota määrän lisäksi pientalotonttitarjonnan laatuun ja sijaintiin

Työpaikka-alueiden maankäytön toteuttamisohjelma merkittiin tiedoksi

Kaupunginvaltuusto merkitsi tiedoksi TYKKI2022-ohjelman, jonka tarkoituksena on työpaikka- ja yritystoimintoihin liittyvän maankäytön kokonaiskuvan ja tulevien painopisteiden määrittäminen. Ohjelman keskeisenä tavoitteena on varmistaa määrällisesti ja laadullisesti riittävä tonttitarjonta. Mukana ovat niin teollisuus-, varasto-, liike- kuin toimistorakentaminen. Ohjelmalla tuetaan kilpailukykyisten toimintaympäristöjen kehittämistä Jyväskylästä sijoittumispaikkaa hakeville yrityksille ja työpaikkatoiminnoille. Lisäksi tarkoituksena on, että työpaikka-alueiden toteutukseen tähtäävät investoinnit ovat ennakoituja. Työ tuottaa lähtökohtia mm. kaavoitusohjelmalle, investointiohjelmille, maanhankinnalle, tontinluovutukselle ja elinkeinomarkkinoinnille.

Osallisuusohjelma 2022–2025 hyväksyttiin

Kaupunginvaltuusto hyväksyi kaupungin osallisuusohjelman vuosille 2022–2025. Osallisuusohjelman vision mukaan ”yhteisessä Jyväskylässä kaikilla on oma tapa osallistua ja vaikuttaa. Visiota kohti mennään neljän tavoitteen kautta. Ensimmäinen tavoite on toimiva vuorovaikutus ja yhteistyö asukkaiden ja kaupungin välillä. Toinen on tuki kansalaistoiminnalle, kolmas tavoite on osallisuuden parantaminen kaupungin päätöksenteossa ja neljäs tavoite on kaupungin henkilöstön osallisuusosaamisen lisääminen. Ohjelmassa on esitelty tarkemmat toimenpiteet, joilla tavoitteet saavutetaan.

Kaupunginvaltuuston kokoukset 1.1.–31.7.2023

Kaupunginvaltuusto päätti pitää kevätkauden kokouksensa maanantaisin 23.1., 20.2., 20.3., 24.4., 29.5. ja 12.6. kello 18.00 alkaen. Valtuustoseminaarit pidetään 6.2., 6.3. ja 8.5.

_________

Valtuusto teki myös hallinnollisen päätöksen Kauramäen uuden päiväkodin perustamisesta. Päiväkoti aloittaa toimintansa lokakuussa 2022. Katri Savolaiselle valtuusto myönsi eron Keski-Suomen maakuntavaltuuston jäsenen tehtävästä. Hänen tilalleen varsinaiseksi jäseneksi valittiin Anna Kylmälä. Valtuusto päätti lisäksi, että Savolainen jatkaa Kylmälän varajäsenenä jäljellä olevan toimikauden. Helinä Lähdesluomalle myönnettiin ero sivistyslautakunnan varajäsenen tehtävästä ja hänen tilalleen uudeksi varajäseneksi valittiin Minna Myllymäki. 

Kokouksen päätteeksi kuultiin vielä kaupunginjohtaja Timo Koiviston vastaus Ari Laitisen valtuustokysymykseen, joka koski liikuntarakentamisen budjettikuria. Kysymys vastauksineen on kuultavissa kokouksen videotallenteelta. 

Lisätietoja: kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Jukka Hämäläinen p. 0400 647 171