Päätöksiä Jyväskylän kaupunginvaltuuston 29.8.2022 olleesta kokouksesta

Jyväskylän kaupungin puolivuosikatsaus osoittaa kaupungin toimintamenojen olevan reilussa kasvussa

Jyväskylän kaupunginvaltuusto merkitsi tiedoksi talouden puolivuosikatsauksen. Kesäkuun tilanteen perusteella kaupungin toimintakate toteutuu 11,5 miljoonaa euroa muutettua talousarviota heikompana. Toimintatuotot ovat toteutumassa yhteensä 18 miljoonaa euroa ja toimintamenot yhteensä 29,5 miljoonaa euroa talousarviota suurempana. 

Kokonaisuudessaan kaupunki ennakoi talouteen 17,9 miljoonan euron alijäämää kuluvalta tilikaudelta. Käyttötalouden huomattavasta ylityksestä huolimatta alijäämäennuste on kuitenkin pienentynyt muutetusta talousarviosta neljällä miljoonalla eurolla. Alijäämäennustetta pienentävät mm. Laine Oy:n osakekaupan myynti sekä ennakoitua paremmat verotulot. Lopulliseen tulokseen vaikuttaa lisäksi mahdollinen sote-kiinteistöjen myynti, jota valmistellaan kaupunginvaltuuston käsittelyyn loppuvuoden aikana. 

Käyttötalouden menojen kasvu on suurinta sosiaali- ja terveyspalveluissa, joissa ylitysennuste on yhteensä 9,5 miljoonaa euroa. Suurimpia kustannuseriä aiheuttavat lisääntyneet huostaanotot sekä vammaispalveluiden laitoshoidon tarve, joista sosiaalipalveluihin aiheutuu yhteensä lähes 6 miljoonan euron lisäkustannukset. Konsernihallinnon talous on toteutumassa 5,4 miljoonaa euroa ennakoitua parempana johtuen mm. Työterveys Laineen myyntivoitosta. Samaan aikaan työmarkkinatuen kuntaosuus on kuitenkin ylittymässä merkittävästi. 

Kasvun ja oppimisen palveluissa ylitysennuste on 1,2 miljoonaa euroa johtuen mm. aamu- ja iltapäivätoiminnan palvelutarpeen kasvusta. Kulttuuri- ja liikuntapalveluissa tulopohjassa on jopa 1,6 miljoonan euron ero talousarvioon nähden. Tulopuolta heikentää alkuvuonna voimassa olleet koronarajoitukset niin kulttuuri- kuin liikuntapalveluissakin. Menoja lisää energia- ja polttoainekustannusten ennakoimaton nousu. Kaupunkirakennepalveluissa kustannuksia lisää mm. polttoaineiden hinnannousu sekä viime talven lumimyräkät, jotka aiheuttivat katujen talvihoitokustannuksiin 2,2 miljoonan euron ylityksen. 

Toteumaan liittyy lisäksi runsaasti epävarmuustekijöitä. Keski-Suomen sairaanhoitopiirin alijäämäennuste tammi-huhtikuun seurantatietojen perusteella on noin 8 miljoonaa euroa, josta Jyväskylän kaupungin osuus olisi suuruusluokaltaan 4 miljoonaa euroa. Sota Euroopassa aiheuttaa epävarmuutta verotulokehitykseen sekä yleiseen talous- ja työllisyyskehitykseenkin. Riskinä kustannuskehitykseen ovat myös historiallisen kova inflaatio ja nousevat korot.

Varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen palveluverkkoselvitys vuosille 2022–2027

Kaupunginvaltuusto merkitsi tiedoksi varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen palveluverkkoselvityksen vuosille 2022-2027. Palveluverkon tarkastelussa huomioidaan alueellisen väestön kehityksen lisäksi lasten yhtenäisen kasvun- ja opinpolun mahdollistuminen muun muassa päiväkoti- ja koulutilakapasiteetin kunnon ja lasten tuen tarpeen näkökulmasta. Palveluverkkosuunnitelmaan sisältyy varhaiskasvatuksessa yksityisen palvelutuotannon osuuden alueittainen seuranta ja hallinta. Palveluverkkoa päivitetään vuosittain muutostarpeiden tunnistamiseksi ja ennakoitavuuden lisäämiseksi.  

Vaikka syntyneiden lasten määrä on ollut laskusuuntainen koko maassa, on varhaiskasvatuspalvelujen piirissä olevien lasten määrä kasvanut. Vuonna 2022 yli 76 % 0–6-vuotiaista lapsista on varhaiskasvatuspalvelujen piirissä. Määrän ennakoidaan kasvavan 78 %:iin seuraavan viiden vuoden aikana. Kasvuun vaikuttavat muun muassa kaksivuotisen esiopetuksen ja perhevapaiden uudistukset, varhaiskasvatuksen palvelutarpeeseen liittyvien suhdelukujen uudelleen määrittely sekä yleinen työllisyystilanne. 

Kortepohjan, Linnan ja Kulmakartanon päiväkodeissa toiminta on päättynyt kesän aikana. Kortepohjan päiväkodin lapset siirtyivät elokuussa uuteen Kortepohjan päiväkotikouluun. Linnan ja Kulmakartanon päiväkotien varhaiskasvatus- ja esiopetusikäiset siirtyvät elokuun alusta muihin lähialueen päiväkoteihin. Haukkamäen päiväkodin pihapiiriin rakennetaan parhaillaan uutta laajennusosaa. Päiväkodin toiminta jatkuu normaalisti rakennusvaiheen ajan.  

Uusi Pohjanlammen päiväkoti valmistuu vuonna 2023. Rakennusvaiheen ajan Kuokkalan alueen varhaiskasvatus- ja esiopetusjärjestelyt toteutetaan olemassa olevilla ratkaisuilla. Esiopetusjärjestelyihin helpotusta saadaan Salmirantaan perustettavan päiväkodin avulla. Salmirannan kolmeen esiopetusryhmään lapset siirtyvät eri puolilta Kuokkalan aluetta. Vaajakosken alueella on aloittanut uusi yksityinen päiväkoti Punapaula ja Kauramäkeen avataan tilapäinen päiväkoti syksyllä 2022.

Köyhyysohjelma vuosille 2021–2024 hyväksyttiin

Kaupunginvaltuusto hyväksyi kaupungille laaditun köyhyysohjelman vuosille 2021–2024. Köyhyysohjelma on suunnitelma sellaisten toimenpiteiden toteuttamiseksi, jotka voivat ennaltaehkäistä köyhyyttä ja vähentävää köyhyydestä ja pienituloisuudesta aiheutuvia sosiaalisia, inhimillisiä sekä taloudellisia ongelmia. 

Hyväksytyssä köyhyysohjelmassa esitetään muun muassa, että taloudellista tilannetta helpottavista palveluista ja yhteistyökumppaneista tiedotetaan enemmän. Tiedottamisen tulee kohdistua niin lakisääteisiin etuuksiin, kaupungin tarjoamiin palveluihin ja etuuksiin sekä järjestöjen ja seurakuntien palveluihin. Yhteistyötä tulee tehdä tiiviisti myös hyvinvointialueen kanssa. Ohjelmassa esitetään lisäksi, että talous otetaan nykyistä herkemmin puheeksi kaupungin eri palveluissa, jotta neuvontaa voidaan kehittää ja tietoa eri tukimuodoista jakaa nykyistä paremmin. 

Ikäystävällinen Jyväskylä -ohjelma hyväksyttiin

Kaupunginvaltuusto hyväksyi Ikäystävällinen Jyväskylä -ohjelman vuosille 2021–2024. Ohjelman kantava ajatus on, että kaupunki tukee aktiivista ikääntymistä optimoimalla mahdollisuuden terveeseen, osallistavaan ja turvalliseen ikääntymiseen. Tämä tarkoittaa toiminnan rakenteiden ja palvelujen mukauttamista niin, että ne ovat saavutettavia ja huomioivat ikääntyvien muuttavat tarpeet ja toimintakyvyn. 

Ohjelman painopisteinä on tulevina vuosina monialaisen yhteistyön tiivistäminen, asumisen kehittäminen, harrastamisen ja kohtaamisten mahdollistaminen ja palveluiden digitalisaation kehittäminen sekä riittävien, laadukkaiden ja asiakaslähtöisten palvelujen varmistaminen.

Jyväskylän kaupungin yhdenvertaisuus- ja tasa-arvosuunnitelma 2021–2024

Kaupunginvaltuusto hyväksyi palautusesityksen ja 11 muutosesityksen jälkeen Jyväskylän kaupungin yhdenvertaisuus- ja tasa-arvosuunnitelman vuosille 2022–2024. Suunnitelman tavoitteena on edistää kaupunkilaisten yhdenvertaisuutta, palveluiden saatavuutta ja syrjimättömyyttä. 

Suunnitelmassa esitetään toimenpiteitä, joilla edistetään mm. palvelujen piiriin pääsyä poistamalla fyysiset, sosiaaliset ja kielelliset esteet sekä kehittämällä palveluja, jotka vastaavat asukkaiden tarpeisiin. Suunnitelmassa linjataan, että palvelujen yhdenvertaisuuden takaamiseksi kaupungin henkilöstön tietoisuutta asukkaiden monikulttuurisuudesta ja monimuotoisuudesta lisätään koulutusten avulla. Tietoisuuden kehittämisessä tehdään yhteistyötä järjestöjen ja muiden yhteistyökumppaneiden kanssa. Palveluiden yhdenvertaisuuden toteutumisessa huomioidaan asiakasohjaus ja eri vähemmistöryhmien tarpeet.

Keskustelun käynnistyttyä Tapio Puolimatka (KD) esitti mm. Mia Puolimatkan (KD), Tapani Mäen (PS) ja Marika Visakorven (KD) kannattamana, että asia palautetaan uudelleen valmisteltavaksi. Esitys hävisi kuitenkin äänestyksessä äänin 54-13 ja siten keskustelua päätettiin jatkaa.  

Keskustelun aikana Marika Visakorpi esitti mm. Tapio Puolimatkan ja Joni Parkkosen (PS) kannattamana kahdeksaa muutosta ohjelman tasa-arvo-osioon. Muutokset koskivat pitkälti ohjelman terminologiaa. 

Ensimmäinen muutosesitys koski virkkeitä “Varmistetaan konsernihallinnon ohjeet, toimintatavat ja lomakkeisto vastaamaan sukupuolitietoisuutta. Sukupuolinäkökulmaa huomioidaan päätöksenteossa, hankinnoissa ja palveluissa”, joka esitettiin muutettavan muotoon: ”Tasa-arvonäkökulma huomioidaan päätöksenteossa, hankinnoissa ja palveluissa”. Esitys kuitenkin hävisi äänestyksessä äänin 54-13.

Toinen muutosesitys koski lauseiden “Edistetään sukupuolitietoista viestintää” ja ”Tiedostetaan sukupuolitietoisen viestinnän merkitys” poistamista. Esitys kuitenkin hävisi äänestyksessä äänin 54-13.

Kolmantena muutoksena Visakorpi esitti virkkeen ”Sukupuolinäkökulma huomioidaan päätöksenteossa, hankinnoissa ja palveluissa” muuttamista muotoon: ”Sukupuolten tasa-arvo huomioidaan päätöksenteossa, hankinnoissa ja palveluissa”. Esitys kuitenkin hävisi äänestyksessä äänin 45-22.

Neljäs muutos koski tekstin ”Koulujen fyysinen ympäristö suunnitellaan/merkitään opastein siten, että osa wc-, pukeutumis- ja pesutiloista on sukupuolineutraaleita” muuttamista muotoon: ”Koulujen fyysinen ympäristö suunnitellaan/merkitään opastein siten, että osa wc-, pukeutumis- ja pesutiloista on yhdelle henkilölle suunnattuja ja neutraaleja myös sukupuolen suhteen”. Esitys kuitenkin hävisi äänestyksessä äänin 45-22. 

Viides muutos koski tekstin ”Henkilöstön osaamisen kehittäminen ja sukupuolen moninaisuuden huomioiminen/tunnistaminen palveluissa” muuttamista muotoon: ”Henkilöstön osaamisen kehittäminen ja tasa-arvoisen kohtelun varmistaminen palveluissa”. Esitys kuitenkin hävisi äänestyksessä äänin 46-21.

Kuudes muutos koski tekstin “Viestinnässä huomioidaan mm. sukupuolitietoinen käsitteistö sekä tilasuunnitteluissa sukupuolineutraalientilojen lisääminen ja opasteet esim. odotustiloissa" muutetaan muotoon: ”Viestinnässä huomioidaan tasa-arvo ja tilasuunnittelussa esim. invawc-tilat merkitään lisäksi sukupuolineutraaleiksi”. Esitys kuitenkin hävisi äänestyksessä äänin 45-22.

Seitsemäs muutos koski lauseiden ”Tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta edistetään myös sukupuolitietoisella viestinnällä” ja ”Edistämään sukupuolitietoista viestintää ja yhdenvertaisuutta” poistamista. Esitys kuitenkin hävisi äänestyksessä äänin 54-13.

Kahdeksas muutosesitys koski virkkeen ”Sukupuolitietoisessa viestinnässä korvataan sukupuolittuneet ammattinimikkeet neutraaleilla nimikkeillä, ei käytetä tietoisesti nais- tai miesliitteitä, varmistetaan, ettei suljeta ketään pois ja huomioidaan kuvien neutraalisuus sukupuolistereotypioiden sijaan” poistamista. Esitys kuitenkin hävisi äänestyksessä äänin 52-15.

Joni Parkkonen esitti Kaisa Garedewin kannattamana, että virke: ”Esimerkiksi ymmärrys siitä, että naisten ja miesten lisäksi on olemassa myös muun sukupuolisia kuntalaisia, parantaa kohtaamisten ja palveluiden laatua” muutetaan muotoon ”Esimerkiksi ymmärrys siitä, että osa kuntalaisista kokee sukupuoli-identiteetikseen jonkun muun kuin miehen tai naisen sukupuolen, parantaa kohtaamisten ja palveluiden laatua”. Esitys kuitenkin hävisi äänestyksessä äänin 54-13.

Kaisa Garedew (PS) esitti mm. Tapio Puolimatkan kannattamana kahta muutosta ohjelman teksteihin. Ensimmäinen muutos koski virkettä ”Sukupuolen moninaisuuden ja sukupuolineutraaliuden huomioiminen koulun toiminnassa”, joka esitettiin muutettavan muotoon ”Sukupuolen moninaisuuden ja sukupuolineutraaliuden huomioiminen koulun toiminnassa siten, ettei kyseenalaisteta lapsen biologiseen sukupuoleen perustuvaa identiteettiä, vaan tuetaan sen kehitystä”. Esitys kuitenkin hävisi äänestyksessä äänin 54-13.

Toinen muutos koski virkettä ”Viestintä ja vuorovaikutus tukee sukupuolten tasa-arvoa”, joka esitettiin muutettavan muotoon: ”Viestintä ja vuorovaikutus tukee sukupuolten tasa-arvoa ja kasvurauhan antamista lapsille ja nuorille”. Esitys kuitenkin hävisi äänestyksessä äänin 54-13.

Teemu Torssosen (Jyhy) valtuustoaloite Jyväskylän kaupungin tulee irtisanoutua Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen kanssa tehdystä sopimuksesta liittyen pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden vastaanottoon

Kaupunginvaltuusto merkitsi tiedoksi ja totesi riittäväksi vastauksen Teemu Torssosen valtuustoaloitteeseen, jonka mukaan kaupungin tulee irtisanoutua ELY-keskuksen kanssa tehdystä sopimuksesta pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden vastaanottoon liittyen. Aloitteen mukaan Jyväskylän kaupungin tulee olla sijoittamatta pakolaisia ja turvapaikanhakijoita kuntaan aina siihen saakka, kunnes valtakunnan tasolla maahanmuuttopolitiikka ja ihmisten vastaanottaminen on parannettu niin, että maahanmuuton negatiiviset lieveilmiöt on minimoitu tai poistettu, eikä maahanmuuton seurauksena jyväskyläläiset joudu kohtaamaan lisääntynyttä rikollisuutta.

Vastauksessa todetaan, että Suomen valtio on kansainvälisin sopimuksin sitoutunut pakolaisten vastaanottamiseen ja Jyväskylän kaupunki on edelleen ELY-keskuksen kanssa tekemänsä sopimuksen ja kaupunginhallituksen päätöksen nojalla sitoutunut sijoittamaan pakolaisia kuntapaikoille. Aloitteessa mainittuja negatiivisia lieveilmiöitä torjutaan tehokkaimmin riittävillä ja oikein kohdennetuilla kotouttamistoimilla. Maahanmuuttajien rikollisuuden taustalla vaikuttaa samoja tekijöitä kuin valtaväestönkin. Turvallisuusongelmat kasautuvat yleisesti ottaen syrjäytymisen, sosiaalisen pahoinvoinnin ja moniongelmaisuuden ympärille. Riskitekijöitä sekä tekijäksi että kokijaksi joutumisessa ovat heikko sosioekonominen asema, ylisukupolvinen syrjäytyminen, asuinpaikka, nuori ikä, miessukupuoli ja päihteiden käyttö. Näitä tekijöitä vähennetään edistämällä työllisyyttä, koulutusta, osallisuutta, päihteettömyyttä sekä hyvinvointia ja terveyttä.

Vastauksena todetaan lisäksi, että Jyväskylän kaupungilla ei ole toimivaltaa vaikuttaa Suomen valtion ratifioimiin sopimuksiin tai valtakunnan tason maahanmuuttopolitiikkaan. On epätodennäköistä, että sopimuksesta irtautumisella olisi aloitteessa esitettyjä maahanmuuttopoliittisia muutosvaikutuksia. 

Lisäksi vastauksessa todetaan, että kaupunginhallituksen marraskuussa 2021 tekemässä vuotta 2022 koskevassa kuntapaikkapäätöksessä todetaan, että Jyväskylän kaupunki varautuu tarkastelemaan turvapaikanhakijoille ja/tai kiintiöpakolaisille myönnettävien kuntapaikkojen määrää, mikäli kansainvälinen ja/tai kansallinen tilanne sitä edellyttää.

Keskustelun aikana Joni Parkkonen (PS) esitti mm. Kai Koskisen (PS) kannattamana, että asia palautetaan uudelleen valmisteltavaksi. Esitys kuitenkin kaatui äänestyksessä äänin 57-2 (7 tyhjää ja 1 poissa), joten keskustelua asiasta jatkettiin. Keskustelun aikana ei tehty muutosesityksiä, joten vastaus hyväksyttiin pohjaesityksen mukaisesti. Joni Parkkonen jätti asiasta eriävän mielipiteen.

Tiedonantotilaisuus kaupunginvaltuuston puheenjohtajan kunnianloukkaussyytteestä 

Ennen kokousta pidettiin julkinen tiedonantotilaisuus, jossa kaupunginjohtaja Timo Koivisto kertoi lyhyesti kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Jukka Hämäläisen kunnianloukkauksesta saamasta sakkorangaistuksesta. Kaupunki ei ryhdy asiassa toimenpiteisiin 

Kuntalaissa säädetään, että luottamushenkilö voidaan erottaa toimestaan, mikäli hänet on vaalin toimittamisen jälkeen tuomittu vankeuteen vähintään kuudeksi kuukaudeksi. Nyt annettu rangaistus on merkittävästi lievempi, joten kaupunki ei ryhdy asiassa toimenpiteisiin. Näin ollen Jukka Hämäläinen jatkaa valtuuston puheenjohtajan tehtävissä.

Hämäläinen siirtyikin tiedonantotilaisuuden jälkeen johtamaan valtuuston puhetta. Hämäläinen vetäytyi luottamustehtävistään omasta pyynnöstään 14.6.2022, kun tieto syytteen nostamisesta tuli julkisuuteen. 

Lisätietoja: kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Jukka Hämäläinen p. 0400 647 171