Hyppää pääsisältöön

30.5.2022

Jyväskylän kaupunginvaltuusto hyväksyi Lyseon peruskorjauksen hankesuunnitelman. Lisäksi hyväksyttiin vuoden 2021 tilinpäätös ja myönnettiin vastuuvapaus tilivelvollisille.
Kuva
Lyseo-rakennus. Kuva Tilapalvelu

Jyväskylän Lyseon peruskorjauksen hankesuunnitelma hyväksyttiin yksimielisesti

Jyväskylän kaupunginvaltuusto hyväksyi Jyväskylän Lyseon peruskorjauksen hankesuunnitelman ja hankkeen kokonaiskustannukset 14 500 000 € (alv 0 %). Tarkoitus on, että Lyseo-rakennuksesta muodostuu kansalaisopiston ydinpiste keskelle kaupunkia. 

Remontin valmistuttua pääkirjastolla toimivista kansalaisopiston kursseista suurin osa siirretään Lyseon peruskorjattuihin tiloihin. Rakennuksen alimpiin kerroksiin sijoitetaan kuvataidekoulu. Kuvataidekoululla on tarve myös verstastilalle, jota ei kuitenkaan voida sijoittaa suojeltuun Lyseo-rakennukseen. Sen tarve huomioidaan kuitenkin Lyseon korttelikokonaisuutta suunniteltaessa. 

Vanha Lyseo-rakennus on suojeltu rakennusperinnön suojelemisesta annetun lain nojalla vuonna 2014. Suojelumääräysten mukaan Lyseorakennus tulee käyttää ja hoitaa siten, että sen kulttuurihistoriallinen arvo säilyy. Rakennuksen ulkoarkkitehtuuri, tilajako ja sisätilojen kiinteä sisutus myös tulee säilyttää. Korjaukset on toteutettava siten, että ne ovat säilyttäviä ja muutokset siten, että ne sopeutuvat rakennuksen arkkitehtuuriin. Korjaus- ja muutostöiden tulee perustua riittäviin selvityksiin rakennuksen historiasta, rakenteista, yksityiskohdista sekä niiden kunnosta.

Muutoksissa ja rakentamista- ja korjaustöissä on asiantuntijana kuultava Museovirastoa, joka voi antaa ohjeita suojelumääräysten soveltamisesta. Vanhan Lyseo-rakennuksen suojelupäätöksessä estetään laajennusosan ja vanhan Lyseo-rakennuksen yhdistävän sisääntuloaulan purkaminen. Lyseon päärakennuksen peruskorjausta ei voida aloittaa ennen kuin aulaosalla on purkulupa, joten suojelupäätökseen on haettu poikkeamista Keski-Suomen ELY-keskukselta. Rakennuksen julkisivut on suojeltu. Ne kunnostetaan tutkimuksiin perustuen ja entistäen. 

Peruskorjauksen hankesuunnitelman taustalla on Jyväskylän sydän -hanke. Hankkeen yhtenä tavoitteena oli löytää Lyseo-rakennukselle sopivaa käyttöä. Koska perusopetuksen palveluverkossa ei ollut lisäkapasiteettitarvetta keskustan alueella, Lyseon suojeltuun koulurakennukseen tutkittiin kuvataidekoulun ja kansalaisopiston tilojen sijoittamista. Näin rakennus säilyy opetuskäytössä, mutta normaalin koulutoiminnan vaatimia raskaampia muutoksia ja investointeja keittiö-, ruokailu- ja liikuntasalitiloihin ei tarvita.

Rakennuksen tilankäytön tehokkuutta on nostettu kansalaisopiston ja kuvataidekoulun yhteiskäytöllä niiltä osin kuin mahdollista. Haasteena tulee olemaan se, että molempien opetus painottuu arki-iltoihin maanantaista torstaihin. Toisaalta käyttöastetta nostaa se, että kansalaisopistolla on joitain kursseja myös päivisin ja viikonloppuisin. Yhteiskäyttöä on suunniteltu mm. ensimmäisen kerroksen keramiikka- ja plastiseen tilaan polttohuoneineen sekä tietotekniikkaluokkaan ja studiotilaan toisessa kerroksessa. Kuvataidekoulun piirustus ja maalaus -luokat soveltuvat myös kansalaisopiston tarpeisiin. Yhteiskäytössä ovat myös opettajien tauko- ja työskentelytilat.

Rakentamisen tilaajan kustannusriskiä hallitaan tekemällä normaaliin tapaan kiinteähintaiset urakkasopimukset. Materiaalien hintariski on urakoitsijalla. Peruskorjaushankkeessa ei käytetä rakennusmateriaaleja samassa suhteessa kuin uudisrakennushankkeissa, mikä alentaa materiaalien hinnannousun vaikutusta urakkahintoihin. Kustannusarviossa on huomioitu myös 10 % hankevaraus. Mikäli urakkakilpailutuksen jälkeen hankkeen kokonaiskustannusarvio ylittää hankepäätöksen kattohinnan, tuodaan hanke uudelleen arvioitavaksi ja päätöksentekoon.

Kustannukset (14,5 miljoonaa euroa) jakautuu kaupungin investoinneissa vuosille kolmelle vuodelle. Mikäli valtuusto suunnitelman hyväksyy, kilpailutus käynnistetään tämän vuoden aikana ja suunnittelua tehdään kevääseen 2023. Rakentaminen on ajoitettu alkamaan elokuussa 2023 olemaan valmis joulukuussa 2024. Tilat otetaan kaupungilla vastaan tammikuussa 2025, jonka jälkeen tilat kalustetaan maaliskuun 2025 loppuun mennessä. 

Jyväskylän kaupungin arviointikertomus sekä tilinpäätös hyväksyttiin ja tilivelvollisille myönnettiin vastuuvapaus

Kaupunginvaltuusto merkitsi tiedoksi tarkastuslautakunnan arviointikertomuksen vuodelta 2021 ja pyysi samalla kaupunginhallitusta antamaan syksyllä lausunnon niistä toimenpiteistä, joihin arviointikertomus antaa aihetta. Jyväskylän vuoden 2021 tilinpäätöksestä muodostui ylijäämäinen. Ylijäämää kertyi ennakoidusti yli 70 miljoonaa euroa ja kaupungin lainakanta pieneni 30 miljoonalla eurolla. 

Kaupungin hyvän tuloksen taustalla vaikutti kaupungin tytäryhtiön Education Facilities Oy:n osittainen myynti. Syksyllä toteutetulla kaupalla saavutettiin noin 87,3 miljoonan euron tuotto kaupungille. Tuloksen myötä kaupungin ylijäämäkertymä on lähes 100 miljoonaa euroa ja lainakanta noin 350 miljoonaa euroa. Lainaa on Jyväskylässä alle 2 500 euroa asukasta kohden, joka on toiseksi matalin määrä suurien kaupunkien keskuudessa ja koko kuntakentässäkin tarkasteltuna alle kuntien keskiarvon.

Arviointikertomuksen mukaan kaupungin tulorahoitus ja lainanhoitokyky eivät ole riittävät. Talouden tasapainoisuuden kannalta onkin ratkaisevaa, miten kaupunki onnistuu pitkällä aikavälillä investoimaan niin, että investoinneilla tuetaan kaupungin kasvua ja työllisyyttä sekä elinkeinoelämän kehitysmahdollisuuksia. Lainamäärä ei tarkastuslautakunnan arviointikertomuksen mukaan saa kasvaa lainanhoitokykyä suuremmaksi. 

Kaupunginvaltuusto merkitsi lisäksi kokouksessaan tiedoksi tilivuotta 2021 koskevan tilintarkastuskertomuksen ja hyväksyi tilivuoden 2021 tilinpäätöksen ja myönsi vastuuvapauden tilivelvollisille.

Arviointikertomuksesta voi lukea lisää kaupungin verkkosivuilta.

Jyväskylän kaupungin talouden ja toiminnan neljännesvuosikatsaus 3/2022 

Kaupunginvaltuustolle merkitsi tiedoksi kaupungin talouden ja toiminnan neljännesvuosikatsauksen. Maaliskuun tilanteen perusteella kaupungin toimintakate heikkenee 13,4 miljoonaa euroa. Toimintatuotot ovat toteutumassa 7,6 miljoonaa euroa ennakoitua suurempana, mutta toimintamenot ovat ylittymässä 21 miljoonalla eurolla. Konsernihallinnossa menot kasvavat 2,1 miljoonaa euroa, johtuen pääasiassa työmarkkinatuen kuntaosuuden ylityksestä. Sosiaali- ja terveyspalveluissa ylitysennuste on 5,5 miljoonaa euroa, joista suurin kasvu on sosiaalipalveluissa 2,6 miljoonaa euroa ja ikääntyneiden palveluissa 2 miljoonaa euroa. 

Kulttuuri- ja liikuntapalveluissa tulot ovat toteutumassa 1,4 miljoonaa euroa arvioitua heikompana johtuen vielä alkuvuonna voimassa olleiden koronarajoitusten sekä AaltoAlvarin kylpyläosaston ja Vaajakosken liikuntahallin peruskorjausten vaikutuksesta tulokertymään. Kaupunkirakennepalveluissa ylitysennuste on 2,9 miljoonaa euroa johtuen pääasiassa joukkoliikenteen matkamäärien tavoitetta pienemmästä toteumasta, polttoaineiden hinnannoususta ja talvihoidon kustannusten ylityksestä. 

Talousarvion toteumaan liittyy lisäksi useita epävarmuustekijöitä. Talousarvio vuodelle 2022 sisältää 1 % yleisen palkankorotusvarauksen, mutta kunta-alan palkkaratkaisun taso ei ole vielä tiedossa. Tämän lisäksi Keski-Suomen sairaanhoitopiirin alijäämäennuste alkuvuoden seurantatietojen perusteella on 5,9 miljoonaa euroa, josta Jyväskylän kaupungin osuus olisi suuruusluokaltaan 3 miljoonaa euroa.

Jyväskylän kaupungin kulttuurisuunnitelma 2022-2025 

Kaupunginvaltuusto merkitsi tiedoksi Jyväskylän kaupungin kulttuurisuunnitelman vuosille 2022–2025. Kulttuurisuunnitelmalla on kolme kärkiteemaa, jotka ovat 1. lapset ja nuoret 2. tilakysymykset sekä 3. kulttuurinen elinvoima. 

Teemat ovat yhteneväiset helmikuussa hyväksytyn kaupunkistrategian kanssa. Kulttuurisuunnitelma konkretisoi strategiassa kirjatut ylätason tavoitteet kulttuurin yhteisiksi konkreettisiksi kehittämistoimenpiteiksi ja tavoitteiksi vuosille 2022-2025. Suunnitelma huomioi myös sen, että sivistyskaupunki-teema vahvistuu hyvinvointialueuudistuksen myötä. Kulttuurin näkyvyys ja painoarvo kasvavat osana kaupungin perustoimintaa. Myös kulttuurihyvinvoinnin uudet mahdollisuudet vahvistavat taiteen ja kulttuurin asemaa osana yhteiskunnan rakenteita. Osana suunnitelman seurantaa tullaan toteuttamaan monivuotinen seurantatutkimusyhteistyö Jyväskylän yliopiston kulttuuripolitiikan oppiaineen kanssa.

Kulttuurisuunnitelmaa on tehty laajassa yhteistyössä kulttuuripalveluiden henkilöstön kanssa. Valmistelussa ja työpajoissa on ollut kaupungin omien kulttuuriyksiköiden henkilöstön lisäksi myös vapaan kentän toimijoita sekä luottamushenkilöitä. Lisäksi alkuvuonna toteutettiin kuntalaiskysely, jonka vastaukset ohjasivat suunnitelman muotoiluja sekä strategisten kärkien sisältöä.

Kotoutumisen edistämisohjelma

Kaupunginvaltuusto hyväksyi kotoutumisen edistämisohjelman vuosille 2021–2024. Laki kotoutumisen edistämisestä velvoittaa kuntaa järjestämään palveluita maahanmuuttaneille. Kunnan on kotoutumislain mukaan laadittava kotoutumisen edistämisohjelma, joka on myös edellytys kuntakorvausten saamiselle. Ohjelman tarkoitus on edistää kotoutumista ja monialaista yhteistyötä. 

Jyväskylässä ohjelmaa varten on kerätty maahanmuuttaneiden tarinoita sekä haettu kommentteja kolmannen sektorin toimijoilta. Kerätyn tiedon pohjalta on havaittu neljä laajempaa ilmiötä ja kokonaisuutta, joiden myötä ohjelmatyötä ja sen tavoitteita sekä toimenpiteitä on työstetty. Havaitut ilmiöt ovat suomen kielen oppimisen haasteet ja opiskelumahdollisuuksien puute, maahanmuuttaneiden tarttumapinta työelämään, yhteisöllisyys ja hyvät väestösuhteet sekä pitovoiman lisääminen.

Havaitut ilmiöt on esitelty kaupungin eri toimialojen johtoryhmille, jonka jälkeen jokainen toimiala on kirjannut omia tavoitteitaan ja toimenpiteitään liittyen ko. ilmiöön. Neljävuotista kotoutumisen edistämisohjelmaa seurataan säännöllisesti erilaisin määrällisin ja laadullisin mittarein sekä kotoutumisen edistämisohjelmaa tehneen työryhmän toimesta. 

Kokouksessa Joni Parkkonen (PS) esitti Janne Luoma-ahon (PS) kannattamana seuraavia muutoksia ohjelmaan. Muutoksista äänestettiin kolmessa kokonaisuudessa.  

Ensimmäisenä äänestettiin siitä, muutetaanko tavoitteissa oleva muotoilu Suomen kielen oppimisen monipuoliset mahdollisuudet muotoon Suomen kielen oppimisen yhdenvertaiset ja monipuoliset mahdollisuudet peruskielitaidon saavuttamiseksi. Esitys kuitenkin hävisi kaupunginhallituksen pohjaesitykselle äänin 38-29. 

Toimenpiteisiin esitettiin kahta lisäystä. Ensimmäisen lisäyksen sisältö kuului seuraavasti: Tarkastellaan keinoja järjestää yhdenvertaiset mahdollisuudet peruskielitaidon oppimiseen lähtötasosta riippumatta. Lisäksi esitettiin kirjausta: Opetustarjonnan kriittinen tarkastelu ja muokkaaminen eritaustaisten henkilöiden yhdenvertaisen kielen oppimisen mahdollistamiseksi. Esitys kuitenkin hävisi kaupunginhallituksen pohjaesitykselle äänin 41-26. 

Kolmannessa äänestyksessä äänestettiin kahdesta lisäyksestä ohjelman mittareihin. Ensimmäinen mittari oli kielitaidon kehittymisen seuranta koulutuksen järjestäjien tekemän arvioinnin kautta ja toinen suoritettujen YKI-tutkintojen määrä. Esitys kuitenkin hävisi kaupunginhallituksen pohjaesitykselle äänin 54-13. 

Joonas Köntän (Kesk.) ym. valtuutettujen valtuustoaloite Jyväskylä tarjoamaan vain kotimaista ruokaa

Kaupunginvaltuusto merkitsi tiedoksi vastauksen Joonas Köntän (Kesk.) ja 22 muun valtuutetun kotimaista ruokaa koskevan valtuustoaloitteen. Aloitteessa esitetään, että Jyväskylän kaupunki käyttäisi vain kotimaista ruokaa virallisissa tilaisuuksissaan kuten kokouksissa, seminaareissa, edustustilaisuuksissa ja muissa näihin verrattavissa tilaisuuksissa. 

Aloitteen vastauksessa todetaan, että Jyväskylän kaupunki edellyttää sekä sopimuskumppaneiltaan että heidän alihankkijoiltaan energiatehokasta ja ympäristövastuullista toimintaa. Kaupungin virallisten buffettarjoiluiden sopimuskumppani pyrkii aina mahdollisuuksien mukaan tuottamaan sesonginmukaista lähiruokaa. Myös Jyväskylän kaupungin liikelaitos Kylän Kattauksen ruokastrategiassa kotimaisuus on keskeisessä roolissa. Kaupungin viralliset tarjoilut ja kokouskahvitukset on kilpailutettu hankintalain mukaisesti. Nykyisissä kilpailutetuissa sopimuksissa kotimaisuus tai tuotetun elintarvikkeen sijainti ei ole ollut tarjouksen jättämistä rajaava vähimmäisvaatimus eikä silloin kyseisissä kilpailutuksissa ei ole asetettu kriteereitä kotimaiselle ruoalle. Kaupunki ja palveluntuottaja kuitenkin aina sopivat yksittäisen tilauksen tarkemmasta sisällöstä tilauksen yhteydessä, eli kaupunki voi aina tilata kotimaisista raaka-aineista valmistettua lähiruokaa, mikäli niitä on palveluntuottajan valikoimassa saatavilla.

Meri Lumelan (Vihr.) ym. valtuutettujen valtuustoaloite mielenterveystaidoilla vahvistetaan hyvinvointia

Kaupunginvaltuusto merkitsi tiedoksi vastauksen Meri Lumelan (Vihr.) ja 24 muun valtuutetun valtuustoaloitteen, jossa ehdotetaan kouluille mielenterveystaitoja vahvistavaa ohjelmaa. Aloitteessa ehdotetaan, että opetushenkilöstön tarjottavan koulutuksen ohella mielenterveystaitojen systemaattisen oppimisen tueksi perusopetuksen kouluille suunnitellaan ja kouluissa toteutetaan ohjelma, joka sisältää mm. mielenterveyden ja oman hyvinvoinnin vahvistamisen perusteet sekä ohjeita riskitilanteiden tunnistamiseen ja muiden auttamiseen.

Aloitteen vastauksessa todetaan, että hyvinvointioppimisen vuosikello on ollut osa Jyväskylän kaupungin perusopetuksen opetussuunnitelmaa vuodesta 2016 alkaen. Vuosikello luo systemaattisen, jäsennellyn mallin oppilaiden kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin tukemiseksi. Laaja-alaista osaamista ei erikseen arvioida, vaan sisällöt ja tavoitteet integroidaan luontevaksi osaksi eri oppiaineiden opetusta. Hyvinvoinnin vuosikello integroidaan laaja-alaisen oppimisen tavoitteisiin ja osaksi muiden aineiden opetusta, siitä ei koidu lisäkuormitusta opetustyöhön. 

Vaikka vuosikellossa lähestytään oppilana hyvinvointia kokonaisvaltaisesti, päivitystyön myötä painotusta lisätään tunne- ja vuorovaikutustaitoihin sekä mielenterveystaitojen tukemiseen. Sitomalla edellä mainittujen taitojen opetus ja tukeminen opetussuunnitelmaan voidaan taata pitkäjänteinen ja kaikki oppilaat saavuttava toiminta. 

Jotta opetus- ja kasvatushenkilöstön tunne- ja vuorovaikutustaitojen sekä mielenterveystaitojen opettamisen ja ohjaamisen osaaminen vastaa hyvinvoinnin vuosikellosta ja kaupunkitasoisesta hyvinvointisuunnitelmasta nousevia tavoitteita, täydennyskoulutuksen tulee olla kattavaa, monipuolista ja helposti saavutettavaa. Käytännössä tämä tarkoittaa monimuotoisesti järjestettyä koulutusta.

Antti Rastelan (Kok.) ym. valtuutettujen valtuustoaloite EU:n vammaiskortin haltijan ja saattajan maksuttomista matkoista Linkki-liikenteessä 

Kaupunginvaltuusto merkitsi tiedoksi vastauksen Antti Rastelan ym. valtuutettujen valtuustoaloitteeseen koskien EU:n vammaiskortin haltijan ja saattajan maksuttomia Linkki-matkoja. 

Vastauksessa todetaan, että Jyväskylän seudullinen viranomainen vastaa joukkoliikenteen järjestämisestä Jyväskylän, Laukaan ja Muuramen kuntien alueella. Asiakasryhmät ja lippuhinnat ovat yhtenevät viranomaisen järjestämässä liikenteessä samoin kuin lippuja koskevat etuudet. 

Maksuttoman matkaetuuden valmistelussa on huomioitu mm. se, että vammaispalvelut siirtyvät 1.1.2023 alkaen hyvinvointialueille. Hyvinvointialueen asukkaiden yhdenvertaisuuden vuoksi liikkumisetuuksien tulee olla tasapuoliset kaikille alueen asukkaille. Näin ollen päätökset etuuksista tulee tehdä hyvinvointialueella. Samalla on huomioitava se, että Jyväskylän seudulla on parhaillaan käynnissä MAL-sopimukseen sisältyvä selvitys Jyväskylän joukkoliikenteen viranomaisalueen laajenemisesta mahdollisesti myös muihin kuntiin. Näin ollen vastauksessa on päädytty siihen, että ajankohdan huomioiden joukkoliikenteen järjestäjän kannalta maksuttomien matkaetuuksien myöntäminen EU:n vammaiskortin haltijalle ei tällä hetkellä ole tarkoituksenmukaista.

Perussuomalaisten valtuustoryhmän ym. valtuutettujen valtuustoaloite Suomen lippu salkoon

Kaupunginvaltuusto merkitsi tiedoksi vastauksen perussuomalaisten valtuustoryhmän ym. valtuutettujen valtuustoaloitteeseen, jossa esitetään, että liputuskäytäntöjä selkeytetään ja että kaupungin liputus toteutetaan Suomen lipulla.

Vastauksessa todetaan, että kaupunginhallitus on 20.12.2021 hyväksynyt Jyväskylän kaupungin liputuskäytännöt. Päätöksen mukaan Jyväskylän kaupunki liputtaa pääsääntöisesti Suomen lipulla. Kaupunki liputtaa Suomen lipulla virallisina liputuspäivinä ja sisäministeriön määrittäminä muina liputuspäivinä. Liputus voidaan järjestää myös sisäministeriön suosittamina yleisinä liputuspäivinä, kuten romanien tai saamelaisten kansallispäivinä. Kaupunki liputtaa Suomen lipulla myös omina juhlapäivinään kuten kaupungin syntymäpäivänä. Virallinen liputus tapahtuu kaupungintalon edustalla olevan Paraatiaukion päälipputangossa (korkein tanko). Päälipputangossa voidaan liputtaa vain Suomen lipulla. Yleiset ja muut vakiintuneet liputuspäivät huomioidaan lisäksi myös muissa kaupungin yksiköissä. 

Kaupunki liputtaa EU-lipulla Eurooppa-päivänä, suositeltuina päivinä ja esimerkiksi vierailuiden aikana siten, että Paraatiaukiolla lippurivistössä on rinnakkain Suomen lippu ja EU-lippu heraldisessa järjestyksessä. Kaupungin isännöimän valtiovierailun aikana voidaan liputtaa myös vieraiden edustamien valtioiden lipuilla. Muilla kuin valtioiden lipuilla tai EU-lipulla liputtamista arvioidaan kaupungin strategian ja arvojen pohjalta. Liputuksen tulee perustua valtakunnallisesti tai maailmanlaajuisesti toteutettavaan teematapahtumaan tai liputuspäivään. Liputus voi perustua myös esimerkiksi maailmanlaajuisen järjestön edustajan vierailuun. Toimijalla on oltava käytössään oma tunnistettava lippu. Mikäli kaupunki järjestää liputuksen muulla kuin Suomen lipulla, eikä kaupungilla ole kyseistä lippua, se tulee toimittaa kaupungille liputusta varten.

Keskustelun aikana Joni Parkkonen (PS) esitti mm. Kaisa Garedewin (PS) kannattamana, että asia palautetaan uudelleen valmisteltavaksi. Esitys kuitenkin hävisi äänestyksessä äänin 54-13, joten keskustelua asiasta jatkettiin. Keskustelun aikana ei päätökseen tehty muutosesityksiä, joten se hyväksyttiin esityslistan mukaisesti.

------

Valtuusto myönsi Juho Neuvoselle (Kok.) eron luottamustehtävistä. Hänen tilalleen uudeksi varsinaiseksi valtuutetuksi nousi kokoomuksen valtuustoryhmän ensimmäinen varavaltuutettu Petri Laaksonen. Laaksonen valittiin myös tarkastuslautakunnan ja Keski-Suomen maakuntavaltuuston jäseneksi Juho Neuvosen tilalle.

Lisäksi kokouksessa kuultiin kaupunginjohtajan talousselonteko valtuustolle. Selonteon voi katsoa myös kokouksen videotallenteelta, joka löytyy kaupungin verkkosivuilta.

Lisätietoja: kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Jukka Hämäläinen p. 0400 647 171

Asiasanat: