Jyväskylän kaupunginvaltuuston päätöksiä 25.4.2022 olleesta kokouksesta

Hyvinvointisuunnitelma 2021–2024 sekä siihen liittyvät erillisohjelmat ja -suunnitelmat

Asia palautettiin yksimielisesti uudelleen valmisteltavaksi. 

Sosiaalisen luototuksen rahaston lakkauttaminen

Kaupunginvaltuusto päätti lakkauttaa Jyväskylän kaupungin sosiaalisen luototuksen rahaston.  Luottoja myönnetään vuoden 2022 loppuun asti ja myönnetyt luotot käsitellään loppuun luoton myöntämisen yhteydessä sovitun aikataulun mukaisesti. Kaupunginvaltuusto esittää lisäksi Keski-Suomen hyvinvointialueelle, että se arvioisi osaltaan sosiaalisen luototuksen rahaston perustamisen tarkoituksenmukaisuuden jatkossa.

Päätöksen taustalla on hyvinvointialueiden perustaminen vuoden 2023 alussa. Kuntaliitto on linjannut, että ennen 1.1.2023 perustetut rahastot eivät ole kunnilta hyvinvointialueelle siirtyviä eriä vaikka varsinaisen toiminnan järjestämisvastuu siirtyykin hyvinvointialueelle. Näin ollen sosiaalisen luototuksen rahasto ei ole hyvinvointialueelle siirtyvä taloudellinen erä. Hyvinvointialueet voivat itsenäisesti harkita, ottavatko sosiaalisen luototuksen rahaston käyttöön vai ei.

Tällä hetkellä sosiaalisen luotouksen rahasto on käytännössä toiminut osana Jyväskylän kaupungin sosiaalipalveluja. Sosiaalipalveluissa on myönnetty sosiaaliset luotot, tehty taustatyö luotonsaajan maksukyvystä, hoidettu luottojen maksatus, laskutus ja perintä sekä hoidettu sosiaaliseen luototukseen liittyvää asiakaspalvelu. Hyvinvointialueuudistuksen myötä rahaston hallinnointia ja sosiaalisen luototuksen valmistelua, päätöksiä ja asiakaspalvelua tekevät työntekijät siirtyvät hyvinvointialueen palvelukseen.

Keskustelun aikana Jarmo Kemiläinen (SDP) esitti Sirkku Ingervon (Vas.) kannattamana, että asia palautetaan uudelleen valmisteltavaksi. Esitys kuitenkin kaatui äänestyksessä äänin 38-29, joten asian käsittelyä jatkettiin. Muutosesityksiä ei jatkokeskustelun aikana tehty, joten asia hyväksyttiin kaupunginhallituksen pohjaesityksen mukaisesti. 

Gummeruksenkatu 13 asemakaavan muutos

Kaupunginvaltuusto hyväksyi Gummeruksenkatu 13:n asemakaavan muutosehdotuksen. Asemakaavan muutoksella mahdollistetaan asuinkerrostalopainotteista täydennysrakentamista Jyväskylän ydinkeskustaan ja tarkoitus onkin rakentaa seitsemänkerroksisen asuinkerrostalo vanhan liikerakennuksen paikalle Yliopistonkadun varteen. Täydennysrakentaminen mahdollistaa laskennallisesti asunnon noin 40–50 asukkaalle.

Suunnittelualueella sijaitsee 1963 valmistunut neljä-kuusikerroksinen asuinkerrostalo sekä puolitoistakerroksinen liikerakennus piha- ja pysäköintialueineen. Asemakaavan muutosluonnoksessa alue on osoitettu asuin-, liike- ja toimistorakennusten korttelialueeksi. Korttelialueen rakennusoikeus 5250 kerrosalaneliömetriä jakautuu kahdelle rakennusalalle. Rakennusoikeudesta 2550 kerrosalaneliömetriä on uudisrakentamiselle ja loput toteutuneen mukaisesti olemassa olevalle asuinkerrostalolle. 

Keskeiselle sijainnille rakentuvan uudisrakennuksen arkkitehtuurin tulee olla kaupunkikuvallisesti korkealaatuista. Rakennuksen vaaleat julkisivut ovat paikalla muurattua tiiltä tai rappausta. Rakennuksen eteläpääty toteutetaan umpinaisena mahdollistaen täydennysrakentaminen naapuritontille tulevaisuudessa. Erityistä huomiota tulee kiinnittää katutason ja ylimmän kerroksen arkkitehtuuriin tasapainoisen kaupunkinäkymän ja viihtyisän jalankulkuympäristön muodostamiseksi.

Kaupunginvaltuuston kokoukset 1.8.-31.12.2022

Kaupunginvaltuusto päätti pitää syksyn kokouksensa maanantaisin 29.8., 26.9., 31.10., 7.11., 28.11. ja 12.12.2022 kello 18 alkaen. Valtuuston seminaareja pidetään maanantaisin kello 17.00 alkaen 10.10. ja 14.11. Lisäksi valtuustolla on kaksipäiväinen seminaari 5.-6.9.2022.

Meri Lumelan (Vihr.) ja Eila Tiaisen (Vas.) ym. valtuutettujen valtuustoaloite klassisen musiikin festivaali Jyväskylään

Kaupunginvaltuusto merkitsi tiedoksi vastauksen klassisen musiikin festivaalin perustamisesta koskevaan valtuustoaloitteeseen ja totesi aloitteen johdosta suoritetut toimet riittäviksi. 

Meri Lumelan (Vihr.) ja Eila Tiaisen (Vas.) ym. valtuutettujen elokuussa 2021 jätetyssä aloitteessa esitetään klassisen musiikin festivaalin perustamista Jyväskylään kesällä 2022. Perusteluissa todetaan, että erilaiset ulkoilmatapahtumat ovat merkittävä osa kaupungin kulttuurielämää ja tapahtumatarjontaa olisi mahdollista täydentää tuomalla klassista musiikkia vahvemmin osaksi Jyväskylän kesän festivaaliohjelmistoa. 

Vastauksessa kerrotaan, että aloitteen pohjalta laajoja keskusteluja niin kaupungin kulttuurilaitosten kuin vapaan kentän sekä näihin liittyvien sidosryhmien kanssa. Keskustelun pohjalta vahvalla yhteistyöllä Jyväskylän Kesän kanssa on muodostunut kolmivaiheinen visio klassisen musiikin festivaalitoiminnan kehittämisestä Jyväskylässä. Kolmivaiheisen suunnitelman pääkohdat ovat seuraavat: 

• Kesällä 2022 Jyväskylän Kesän teemana on liike. Avajaiskonsertti järjestetään yhteistyössä ja esiintyjinä ovat Jyväskylän Kesä ja Jyväskylä Sinfonia, Iiro Rantala, Minna Pensola ja Antti Tikkanen. 
• Toisessa vaiheessa kesällä 2023 toteutetaan 1–2 päivän klassisen musiikin sisältö Jyväskylän Kesä -festivaalilla. Vuosittain kutsuttava taiteilija kuratoi kulloisenkin klassisen musiikin kokonaisuuden 
• Kolmannessa vaiheessa käynnistetään kokonainen klassisen musiikin festivaali, joka toteutetaan esimerkiksi Jyväskylän uudessa musiikkisalissa. Tällöin avautuu uusi mahdollisuus mittavien kansallisten ja eritoten kansainvälisten orkesteri- ja solistivierailuiden toteuttamiseen. Festivaalin ajankohta optimoidaan suhteessa olemassa oleviin festivaaleihin ja on mahdollisesti edelleen kiinteä osa Jyväskylän Kesää.

Vastauksessa todetaan myös, että uuden festivaalin tai olemassa olevan festivaalin uuden osakokonaisuuden suunnittelu, rakentaminen ja kasvattaminen vaativat taloudellisia resursseja. Olemassa olevilla taloudellisilla resursseilla on mahdollista toteuttaa suunnitelman ensimmäinen vaihe. Toinen ja kolmas osakokonaisuus vaativat kuitenkin toteutuakseen oman rahoituksensa.

Kokoomuksen valtuustoryhmän ym. valtuutettujen valtuustoaloite Etelä-Karjalan mallin käyttöön ottamisesta lainvastaisiin tekoihin puuttumiseksi kouluissa

Kaupunginvaltuusto merkitsi tiedoksi vastauksen valtuustoaloitteeseen koskien Etelä-Karjalan mallin käyttöön ottamisesta lainvastaisiin tekoihin puuttumiseksi kouluissa sekä totesi valtuustoaloitteen johdosta suoritetut toimet riittäviksi. 

Kokoomuksen valtuustoryhmän ym. valtuutettujen maaliskuussa 2021 jättämässä valtuustoaloitteessa esitetään, että Jyväskylässä laaditaan yhteistyössä poliisin ja muiden viranomaisten kanssa Etelä-Karjalan mallia vastaava ohjeistus, jotta lainvastaiseen toimintaan puuttumiseksi olisi nykyistä selkeämmät ja suoraviivaiset ohjeet sekä yhteiset toimintamallit.

Aloitteeseen annetussa vastauksessa todetaan, että Etelä-Karjalan toimintamalli lainvastaisiin tekoihin puuttumisesta on hyvin konkreettinen ja selkeä. Kuten mallissa todetaan, virkatoimintaan kuuluu harkintavallan käyttäminen. Lainvastaisten tekojen yksilöidyt tunnusmerkistöt (esim. pahoinpitelystä tai yksityiselämää loukkaavan tiedon levittämisestä) antavat viranhaltijoille tukea erityisesti harkinnanvaraiseksi jäävien tilanteiden ratkaisuissa. 

Mallin käyttöönotto sellaisenaan Jyväskylän kaupungissa voisi myös yhdenmukaistaa entisestään koulujen käytänteitä ja lisätä siten yhdenvertaisuutta. Etelä-Karjalan toimintamalli on konkreettinen ja auttaa myös aikuisia ymmärtämään ja yhtenäistämään puuttumisen käytänteitä.

Toisaalta Jyväskylän kaupunki on halunnut antaa kouluyksiköille myös joustoa omien vahvuuksien hyödyntämiseen ja mahdollistanut esim. koulukohtaisten toimintamallien käyttöä. Kiusaaminen ja siihen liittyvät lainvastaiset teot ovat laaja ja monitahoinen ilmiö, jota ilmenee kouluissa, mutta myös yhä enemmän lasten ja nuorten vapaa-ajalla ja erityisesti sosiaalisessa mediassa. Vapaa-ajalla tapahtunut kiusaaminen vaikuttaa sosiaalisen median myötä yhä enemmän myös koulun arkeen. 

Tällä hetkellä käynnissä oleva Sitouttavan kouluyhteisötyön hanke ja sen sisällä valmisteltu kaupunkitasoinen kiusaamisen vastainen malli sisältää useita Etelä-Karjalan mallissakin esille tuotuja huomioita ja etuja. Mallia on työstetty laajassa yhteistyössä kouluyksiköiden kanssa ja tällä hetkellä se on kommenttikierroksella. Tavoitteena on saada malli käyttöön Jyväskylän kaupungin kouluissa 1.8.2022. 

Kiusaamisen kitkemiseen ja lainvastaisten tekojen ehkäisyyn tarvitaan sekä koulujen että kotien yhteistyötä, erityisesti aikuisten yhteistä tahtotilaa ja laajaa keskustelua. Erityisesti tarvitaan konkreettista toimintaa yhteisen päämäärän eteen, pitkäkestoisesti ja lasten ja nuorten etua herkeämättä huomioiden.

Liisa Kuparisen (Vihr.) ja Irene Hallamäen (Vihr.) ym. valtuutettujen valtuustoaloite Jyväskylälle eläinten hyvinvoinnin edistämissuunnitelma ja eläinsuojelutoimijoiden yhteistyöelin 

Kaupunginvaltuusto merkitsi tiedoksi vastauksen valtuustoaloitteeseen koskien eläinten hyvinvoinnin edistämissuunnitelmaa ja eläinsuojelutoimijoiden yhteistyöelintä sekä totesi valtuustoaloitteen johdosta suoritetut toimet riittäviksi. 

Taustalla on Liisa Kuparisen (Vihr.) ja Irene Hallamäen (Vihr.) ym. valtuutettujen toukokuussa 2021 jätetty valtuustoaloite, jossa ehdotetaan, että Jyväskylälle laaditaan suunnitelma eläinten hyvinvoinnin edistämisestä. Lisäksi aloitteessa ehdotetaan, että Jyväskylään perustetaan eläinsuojelutoimijoiden yhteistyöelin. 

Ympäristöterveyslautakunnan valmistelemassa vastauksessa todetaan, että toistaiseksi erilliselle eläinten hyvinvointisuunnitelmalle ei nähdä tarvetta, sillä eläinten hyvinvointivaikutusten arviointia voidaan myös tehdä jokaisessa kaupungin palvelussa ilman yhteistä hyvinvointisuunnitelmaa. 

Vastauksessa todetaan, että monet aloitteessa esitetyt seikat huomioidaan jo palveluissa ilman erillistä suunnitelmaa. Esimerkiksi ympäristöterveydenhuollossa on sovittu pieneläinpäivystyksen palvelun tarjoajan kanssa, että pieneläinpäivystysraporteissa on näkyvissä myös asiakkaiden antama tyytyväisyyspalaute. Näin asiakaspalautetta on mahdollista seurata tarkemmin. Löytökissojen sterilisaatio/kastraatio, tunnistusmerkitseminen, rokottaminen ja loishäädön sisällyttäminen kaupungin maksamiin ja edellyttämiin toimenpiteiseen arvioidaan (kustannusvaikutus ja muut vaikutukset) seuraavan löytöeläinpalvelukilpailutuksen yhteydessä.

Eläinsuojelutoimijoiden yhteistyöelimen osalta todetaan, että eläinsuojeluviranomainen on säännöllisesti yhteydessä eri eläinsuojelutoimijoihin ja kokee tiiviin yhteistyön tärkeäksi. Viranomainen kannustaa toimijoita tiivistämään yhteistyötä keskenään, mutta minkään uuden rakenteen luomista viranomainen ei pidä tehokkaana tapana toimia.

Keskustelun aikana Ilona Helle (Vihr.) esitti Matleena Käpin (Vas.) ja Leena Lyytisen (Vihr.) kannattamana, että asia palautetaan uudelleen valmisteltavaksi. Esitys kuitenkin hävisi äänestyksessä äänin 35-30 (2 tyhjää) joten asian käsittelyä jatkettiin. Muutosesityksiä ei jatkokeskustelun aikana tehty, joten asia hyväksyttiin kaupunginhallituksen pohjaesityksen mukaisesti.

Lisätietoja: kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Jukka Hämäläinen p. 0400 647 171