Hyppää pääsisältöön

20.12.2021

Jyväskylän kaupunginhallitus päätti kokouksessaan hakea valtionapua vuodelle 2022 Vaajakosken liikuntahallin peruskorjaukseen sekä Hippoksen pesäpallostadionin rakentamiseen. Lisäksi hallitus hyväksyi Jyväskylän kaupungin liputuksen periaatteet äänestyksen jälkeen.
Kuva
Kaupunginvaltuuston puheenjohtajan nuija. Kuva Jaana Pinson

Valtionapua haetaan Vaajakosken liikuntahallin peruskorjaukseen ja Hippoksen pesäpallostadionille

Kaupunginhallitus päätti, että kaupunki hakee valtionapua vuodelle 2022 Vaajakosken liikuntahallin peruskorjaukseen sekä Hippoksen pesäpallostadionin rakentamiseen. Kaupunginhallitus päätti lisäksi kirjata tulevien vuosien osalta liikuntapaikkojen perustamishankkeiden rahoitussuunnitelmaan ehdotuksiin jalkapallohallin (2023), Harjun Stadionin peruskorjauksen (2024), AaltoAlvarin toisen vaiheen peruskorjauksen (2025) sekä Lohikosken lähiliikuntapaikan (2025). Hipposta on jo aiemmassa vaiheessa esitetty valtakunnallisesti merkittäväksi liikuntapaikka-hankkeeksi. 

Valtion talousarvioon on vuosittain varattu määräraha liikuntapaikkojen ja niihin liittyvien vapaa-aikatilojen perustamishankkeisiin. Veikkausvoittovaroista myönnettävillä vustuksilla tuetaan erityisesti kunnalle liikuntalaissa määrättyä tehtävää luoda edellytyksiä asukkaidensa liikunnalle rakentamalla ja ylläpitämällä liikuntapaikkoja. Liikuntapaikkojen valtionavustuksia myönnetään laajojen käyttäjäryhmien tarpeisiin tarkoitettujen liikuntapaikkojen rakentamiseen, hankkimiseen, perusparannukseen ja näihin liittyvään varustamiseen. Hankkeet ilmoitetaan vuosittain aluehallintovirastolle kalenterivuoden loppuun mennessä ja vuoden 2022 avustuspäätökset tehdään valtionhallinnossa kevään aikana. 

Lausunto valtatien 4 parantamisesta Kirrin eritasoliittymän kohdalla 

Kaupunginhallitus antoi lausunnon Kirrin eritasoliittymän tiesuunnitelman muutossuunnitelmasta. Lausunnon mukaan tiesuunnitelman ratkaisu kokonaisuudessaan edistää osaltaan tekeillä olevien valtakunnallisen ja maakunnallisen liikennejärjestelmäsuunnitelmien tavoitteita liikenteen sujuvuudesta, turvallisuudesta ja kestävyydestä. Hanke edistää myös Keski-Suomen liikennejärjestelmäsuunnitelman tavoitteita parantamalla liikenneyhteyksiä kuntakeskuksen sisällä, kestävän liikkumisen mahdollisuuksia sekä kävelijöiden ja pyöräilijöiden turvallisuutta.

Jyväskylän kaupunki puoltaa tiesuunnitelman hyväksymistä vastoin voimassa olevaa asemakaavaa. Suunnitelma poikkeaa asemakaavasta Kirrintien liittymäalueen kohdalla, jossa uusi Kirrintien suuntaus on linjattu kääntyväksi pääsuuntana voimassa olevan asemakaavan LYS-alueen läpi moottorien ali tien länsipuolelle. Kaupunki sitoutuu laatimaan tarvittavan asemakaavan muutoksen, joka tukee tiesuunnitelman ratkaisua. Asemakaava muutetaan mahdollisten muiden alueelle kohdistuvien asemakaavatöiden yhteydessä sopivana ajankohtana hankkeen valmistumisen jälkeen.

Kaupungilla ei ole huomautettavaa hankkeeseen sisältyviin siltoihin, meluesteisiin eikä muihin merkittäviin tierakenteisiin. Kaupungilla ei ole huomautettavaa myöskään muutoskohdan kuivatusrakenteisiin, laskuojiin eikä johtoihin kaava-alueella. 

Suojelukohteiden myynti Suomen valtiolle

Kaupunginhallitus päätti, että kaupunki myy Suomen valtiolle suojelukohteita 1 796 000 euron kauppahintaan. Taustalla on METSO-ohjelman eli Etelä-Suomen metsien toimintaohjelman tavoitteet, joilla pyritään pysäyttämään metsäisten luontotyyppien ja metsälajien taantuminen ja vakiinnuttamaan luonnon monimuotoisuuden suotuisa kehitys. Ohjelmaa toteutetaan vapaaehtoisilla, ekologisesti tehokkailla keinoilla. Valtioneuvosto hyväksyi ohjelman kesäkuussa 2014. Ohjelma jatkuu ainakin vuoteen 2025. 

Jyväskylän kaupunki on neuvotellut seitsemän METSO-kohteen ja yhden Natura 2000-kohteen maa-alueiden kaupasta Suomen valtiota edustavan KeskiSuomen ELY-keskuksen kanssa. Kohteet on osoitettu Jyväskylän yleiskaavassa luonnonsuojelualueiksi, jonka kaavamääräysten mukaan suojelualueet toteutetaan luonnonsuojelulainsäädännön mukaisesti. Kohteet sijaitsevat Palokassa, Taka-Keljossa ja Vertaalassa.

Keski-Suomen ELY-keskus ja Jyväskylän kaupunki ovat päätyneet neuvotteluissa siihen, että valtio ostaa suojelutarkoitukseen kaupungin esittämien METSO-kohteiden lisäksi Palstonvuori-Jääskelän Natura-alueesta Tontunvuorten, Teeriharjun ja Mäyrävuoren kohteet. 

Jyväskylän kaupungin liputuskäytännöt

Kaupunginhallitus hyväksyi Jyväskylän kaupungin liputuskäytännöt äänestyksen jälkeen. Jyväskylän kaupunki liputtaa pääsääntöisesti Suomen lipulla. Kaupunki liputtaa Suomen lipulla virallisina liputuspäivinä ja sisäministeriön määrittäminä muina liputuspäivinä. Liputus voidaan järjestää myös sisäministeriön suosittamina yleisinä liputuspäivinä, kuten romaneiden tai saamelaisten kansallispäivinä. Kaupunki liputtaa Suomen lipulla myös omina juhlapäivinään kuten kaupungin syntymäpäivänä. 

Vakiintuneen käytännön mukaisesti valtion virastot ja laitokset liputtavat virallisen valtiovierailun aikana Suomen lipulla. Kaupunki seuraa samaa linjaa ja liputtaa, jos vieraat ovat Jyväskylässä kaupungin isännöimänä. Suomen lipulla liputetaan lisäksi suruliputukset.

Valtiovierailut ja muut kaupungin viralliset kunnianosoitukset tai kaupungin sallimat poikkeusliputukset liputetaan Paraatiaukiolla. Tarvittaessa liputuksia vahvistetaan hallintokorttelin yhteisliputuksella. Virallinen liputus tapahtuu kaupungintalon edustalla olevan Paraatiaukion päälipputangossa (korkein tanko). Päälipputangossa voidaan liputtaa vain Suomen lipulla.

Kaupunki liputtaa EU-lipulla Eurooppa-päivänä, suositeltuina päivinä ja esimerkiksi vierailuiden aikana siten, että Paraatiaukiolla lippurivistössä on rinnakkain Suomen lippu ja EU-lippu heraldisessa järjestyksessä. 

Kaupungin isännöimän valtiovierailun aikana voidaan liputtaa myös vieraiden edustamien valtioiden lipuilla. Vieraiden maiden lipuille osoitetaan tällöin samanlaista arvonantoa kuin omalle lipulle. Siten liputus tapahtuu yhdenvertaisesti Paraatiaukion lippurivistössä, jossa heraldisesti arvokkaimmalla paikalla on Suomen lippu. 

Muilla kuin valtioiden lipuilla tai EU-lipulla liputtamista arvioidaan kaupungin strategian ja arvojen pohjalta. Liputuksen tulee perustua valtakunnallisesti tai maailmanlaajuisesti toteutettavaan teematapahtumaan tai liputuspäivään. Liputus voi perustua myös esimerkiksi maailmanlaajuisen järjestön edustajan vierailuun. Toimijalla on oltava käytössään oma tunnistettava lippu. Toimijan arvot tai perustoiminta eivät saa olla ristiriidassa kaupungin arvojen kanssa. Mikäli kaupunki järjestää liputuksen muilla kuin Suomen lipulla, eikä kaupungilla ole kyseistä lippua, se tulee toimittaa kaupungille liputusta varten. 

Jyväskylän kaupunki voi toteuttaa liputuksen saamelaisten tai romanien kansallispäivänä heidän omalla lipullaan, jolloin kyseinen lippu nostetaan Paraatiaukion lippurivistöön Suomen lipun rinnalle heraldisessa järjestyksessä. Saamelaisten ja romanien kansallispäivänä voidaan liputtaa myös pelkällä Suomen lipulla, jolloin Suomen lippu on Paraatiaukion päälipputangossa.

Kaupunki voi toteuttaa myös Pride-liputuksen sateenkaarilipulla, jolloin toimii itsenäisesti ja se nostetaan Paraatiaukion matalampiin lipputankoihin. 

Muilla kuin edellä mainituilla lipuilla liputtamisesta ratkaisun tekee kansliapäällikkö informoituaan muulla lipulla liputtamisesta etukäteen kaupunginhallituksen ja valtuuston puheenjohtajistoa. 

Keskustelun aikana Kaisa Garedew ehdotti Janne Luoma-ahon ja Kati-Erika Timperin kannattamana, että linjauksista poistetaan kohdat: 

  • Muilla kuin valtioiden lipuilla tai EU-lipulla liputtamista arvioidaan kaupungin strategian ja arvojen pohjalta. Liputuksen tulee perustua valtakunnallisesti tai maailmanlaajuisesti toteutettavaan teematapahtumaan tai liputuspäivään. Liputus voi perustua myös esimerkiksi maailmanlaajuisen järjestön edustajan vierailuun. Toimijalla on oltava käytössään oma tunnistettava lippu. Toimijan arvot tai perustoiminta eivät saa olla ristiriidassa kaupungin arvojen kanssa. 
  • Mikäli kaupunki järjestää liputuksen muulla kuin Suomen lipulla, eikä kaupungilla ole kyseistä lippua, se tulee toimittaa kaupungille liputusta varten.
  • Jyväskylän kaupunki voi toteuttaa liputuksen saamelaisten tai romanien kansallispäivänä heidän omalla lipullaan, jolloin kyseinen lippu nostetaan Paraatiaukion lippurivistöön Suomen lipun rinnalle heraldisessa järjestyksessä.
  • Kaupunki voi toteuttaa myös Pride-liputuksen sateenkaarilipulla, jolloin toimii itsenäisesti ja se nostetaan Paraatiaukion matalampiin lipputankoihin.
  • Muilla kuin edellä mainituilla lipuilla liputtamisesta ratkaisun tekee kansliapäällikkö informoituaan muulla lipulla liputtamisesta etukäteen hallituksen ja valtuuston puheenjohtajistoa.

Lisäksi Garedew esitti, että tekstistä poistetaan maininta saamelaisten ja romanien omista lipuista ja teksti muutetaan muotoon: saamelaisten ja romanien kansallispäivänä voidaan liputtaa Suomen lipulla, jolloin Suomen lippu on Paraatiaukion päälipputangossa.

Esitys hävisi kuitenkin äänestyksessä äänin 9-4. Kaisa Garedew ja Janne Luoma-aho jättivät asiasta eriävän mielipiteen. 

Valtiokonttorin päätös perinnön luovuttamista koskevassa asiassa

Kaupunginhallitus päätti, ettei se valita Valtiokonttorin 15.12.2021 tekemästä, perinnön luovuttamista koskevasta päätöksestä. Valtiokonttori on tehnyt kaupunginhallituksen hakemuksen pohjalta päätöksen luovuttaa kaupungille perinnön, joka tullaan ohjaamaan kaupunginhallituksen hakemuksen mukaisesti ruoka-aputoimintaan. Omaisuuden arvo on yli 20 000 euroa, joten sen kohdentamisesta päättää hallintosäännön mukaisesti kaupunginhallitus.

Samulinniityn asemakaavan muutos sekä tonttijaon hyväksyminen asemakaavan yhteydessä

Kaupunginhallitus päätti ehdottaa kaupunginvaltuustolle, että Samulinniityn asemakaavan muutosehdotus ja siihen liittyvä sitova tonttijako hyväksytään 9.11.2021 tarkistetussa muodossa. Asemakaavan tavoitteena on muodostaa uusi Samulinniityn asuinalue omaleimaisena asuinympäristönä Päijänteen rannan tuntumaan sekä varmistaa kaupungin kerros-, rivi- ja pientalotonttivarantoa yhdyskuntarakenteen kannalta hyvälle paikalle. Alue sijaitsee Kuokkalassa Hämeenpohjantien, Suksipajantien ja Riihimäentien välissä ja se on kooltaan 9,2 hehtaaria. Alueella on ollut Destian varikko. Alue laskee loivasti kohti Riihimäentien vartta. Varikkoalueen rakennuksia on purettu syksyllä 2020. Pohjoisosassa on rakentamatonta metsittynyttä peltoa. Maa on kaupungin omistuksessa.

Samulinniityn asemakaavamuutos on yksi AVOin kaupunkiympäristö -politiikkaa toteuttavista suunnitteluhankkeista. Keskiössä ovat erityisesti yhteinen ideointi ja ihmisläheisen kaupunkiympäristön suunnittelu maiseman ja historian arvot huomioiden sekä luontopohjaiset ratkaisut. Näitä tullaan kaavahankkeen yhteydessä edistämään erilaisin osallistumisen menetelmin sekä ottamalla huomioon alueelta aukeavat näkymät ja tutkimalla erilaisia vaihtoehtoja hulevesien hallintaan.

Caius Forsbergin (Kok.) ym. valtuutettujen valtuustoaloite jalkapallostadion Jyväskylään ja Ari-Pekka Liukkosen (Vihr.) ym. valtuutettujen valtuustoaloitteeseen maauimalan toteuttamisesta Jyväskylään

Kokouksessa käsiteltiin lisäksi vastaukset Caius Forsbergin (Kok.) ym. valtuutettujen valtuustoaloite jalkapallostadion Jyväskylään ja Ari-Pekka Liukkosen (Vihr.) ym. valtuutettujen valtuustoaloitteeseen maauimalan toteuttamisesta Jyväskylään.

Jalkapallostadionaloitetta koskevassa aloitevastauksessa todetaan muun muassa, että jalkapallostadionin visioiminen on tiedostettu osana jalkapallon olosuhteiden kehittymistä tulevaisuutta ajatellen. Stadion toisi kaupungille hyvää imagoa ja kehittäisi olosuhteita entistä paremmaksi. Realistista on kuitenkin nykyhetkeä ajatellen suunnata resurssit akuuttia parannusta kaipaavaan jalkapallon talviharjoitteluolosuhteiden sekä pariin uuteen tekonurmeen.

Maauimala-aloitteeseen annetussa vastauksessa todetaan muun muassa, että liikuntapalvelut ei näe nykytilanteessa tarpeelliseksi käynnistää lähivuosina maauimalan tarkempaa suunnittelutyötä. Mikäli maauimalan suunnittelutyö halutaan myöhemmin käynnistää, tulisi aluksi selvittää erilaiset yhteistyömahdollisuudet esimerkiksi elinkeinoelämän kanssa. Maauimalan rinnalla olisi tarkoituksenmukaista selvittää, että olisiko ns. action sports -lajien kesäharjoitteluolosuhteiden kehittäminen vesiliikuntaolosuhteiden suhteen esimerkiksi Vuorilammen ympäristössä tulevaisuudessa mahdollista. 

Aloitteet kaupunginhallitukselle valmisteli kulttuuri- ja liikuntalautakunta. Aloitteiden käsittelyn yhteydessä liikuntaolosuhteiden kehittämisohjelmaan tehtiin tekstilisäykset, joiden mukaan jalkapallostadionin (UEFA3- vaatimusten mukainen stadion ja pienempi n. 3000 katsojan stadion) sekä maauimalan sijaintivaihtoehtojen selvittäminen aloitetaan vuoden 2023 aikana. Selvityksiin sisällytetään sijaintivaihtoehtojen lisäksi suuntaa antavat kustannusarviot ja rahoitusvaihtoehtoja, joissa myös yksityisen toimijan on mahdollista olla mukana.
________________

Muut kokouksessa käsitellyt asiat hyväksyttiin esityslistan mukaisesti. 

Lisätietoja: 
- Jyväskylän kaupunginhallituksen puheenjohtaja Jaakko Selin p. 0400 778 779
- Jyväskylän kaupunginhallituksen 1. varapuheenjohtaja Meri Lumela, p. 050 554 7167
- Jyväskylän kaupunginhallituksen 2. varapuheenjohtaja Jari Colliander, p. 040 740 1850
- Jyväskylän kaupunginjohtaja Timo Koivisto, p. 014 266 1501
 

Asiasanat: