Hyppää pääsisältöön

31.5.2021

Jyväskylän kaupunginvaltuusto hyväksyi kokouksessaan mm. MAL-sopimuksen, jätepoliittisen ohjelman sekä käsitteli vuoden 2020 arviointikertomuksen ja tilinpäätöksen.
Kuva
Kaupunginvaltuuston puheenjohtajan nuija, taustalla valtuustosali

Jyväskylän kaupungin arviointikertomus ja tilinpäätös vuodelta 2020 hyväksyttiin 

Kaupunginvaltuusto merkitsi tiedoksi tarkastuslautakunnan laatiman arviointikertomuksen vuodelta 2020. Arviointikertomus keskittyi arvioimaan mm. kaupunkistrategian toteutumista ja talouden tasapainoa.

Arviointikertomuksessa todettiin, että strategian toteutumisen arviointi on mahdollista vain rajallisesti. Syynä on se, ettei kaikille teemoille ole määritelty mittareita tai tavoitteiden toteuma- ja vertailutietoja puuttuu. Myös tavoitetasojen määrittely on osin puutteellista. Muun raportoinnin, kuten esimerkiksi tilinpäätöstietojen ja valtuustotason sopimusten perusteella, tarkastuslautakunta arvioi kuitenkin kaikkien strategiakärkien tavoitteiden edenneen kuluneella valtuustokaudella.

Arviointikertomus arvioi myös talousarvion sitovien tavoitteiden toteutumista ja niissä edistymistä. Valtuusto on asettanut toimialoille ja liikelaitoksille yhteensä 51 sitovaa toiminnallista tavoitetta sekä lisäksi kymmenelle keskeisimmälle tytäryhteisölle omat sitovat toiminnalliset tavoitteet. Arviointiraportissa todetaan, ettei toiminnallisia tavoitteita muutettu koronapandemian vuoksi. Koronapandemialla on ollut merkittävä vaikutus esimerkiksi kulttuuri- ja liikuntapalveluihin, joissa tavoitteiden toteutumista mitataan kävijämäärillä. Koronapandemian vuoksi tavoitteita ei voitu saavuttaa esimerkiksi tapahtumien peruuntuessa ja tilojen ollessa suljettuina.

Kaupungin talouden tasapainoisuudesta arviointikertomus toteaa, kaupungin vuoden 2020 talous vahvistui ja toteutui ennakoitua myönteisemmin pääasiassa valtion koronatukien ja avustusten vuoksi. Kaupungin ylijäämä on 16,4 miljoonaa euroa ja konsernin ylijäämä 16 miljoonaa euroa sekä kertyneet ylijäämät taseessa 36 ja 21 miljoonaa euroa. Mikäli tuloslaskelmasta eliminoidaan valtion koronatuet ja avustukset, kaupungin tilikauden ylijäämä olisi noin 6,8 miljoonaa euroa. Jos tuloksesta vähennettäisiin vielä koronapandemiasta kaupungille aiheutuneet säästöt, kaupungin talous olisi noin 700 000 euroa alijäämäinen. Tämä vastaisi suunnilleen kaupungin alkuperäistä talousarviota.

Johtopäätöksissä todetaankin, että mikäli tilinpäätöksestä vähennetään koronapandemian vaikutukset, toimintakatteen kasvu (heikkeneminen) on maltillista ollen 2,9 %. Vuonna 2019 kasvu oli 5,4 %. Tulos kertoo kaupungin talouden tasapainottamisen kannalta myönteisestä kehityksestä. 

Kaupunginvaltuusto merkitsi myös tiedoksi tilivuotta 2020 koskevan tilintarkastuskertomuksen sekä hyväksyi tilivuoden 2020 tilinpäätöksen myöntäen vastuuvapauden tilivelvollisille. 

Jyväskylän kaupunkiseudun MAL-sopimus 2021–2031 hyväksyttiin yksimielisesti

Jyväskylän kaupunginvaltuusto hyväksyi valtion ja Jyväskylän kaupunkiseudun välisen MAL-sopimuksen vuosille 2021–2031. MAL-sopimuksella määritellään kuntien ja valtion yhteistä tahtotilaa seudun maankäytön, asumisen ja liikenteen (MAL) kehittämisestä. Jyväskylän kaupunkiseudun sopimuksessa ovat mukana Jyväskylän, Hankasalmen, Laukaan, Muuramen, Petäjäveden, Toivakan, Uuraisten ja Äänekosken kunnat.

Sopimus on Jyväskylän kaupunkiseudun kannalta merkittävä, sillä aiemmin sopimusmenettely on kohdennettu vain neljälle suurimmalle kaupunkiseudulle (Helsinki, Tampere, Turku ja Oulu). Valtuuston tänään hyväksymä sopimus sisältää samat rahoituselementit kuin suurten kaupunkiseutujen sopimukset. Jyväskylän kaupunkiseutu on sopimuksen myötä saamassa miljoonien eurojen tuen mm. liikenneverkon kehittämiseen ja joukkoliikenteeseen. Sopimus mahdollistaa myös sen, että Jyväskylä on mukana valtakunnallisten liikennejärjestelyjen suunnittelussa. 

MAL-sopimuksen kärkisisältöä ovat erityisesti yhdyskuntarakenteen kestävyyden, kohtuuhintaisen asumisen ja sosiaalisen kestävyyden edistäminen sekä liikennejärjestelmän toimivuuden parantaminen. Liikenteen osalta sopimuksen ydin on erityisesti joukkoliikenteen sekä kävelyn ja pyöräilyn olosuhteiden kehittämisessä. MAL-sopimukseen on kirjattu yhteiset kehittämistavoitteet vuoteen 2031. Sopimuksen konkreettiset toimenpiteet kattavat vuodet 2021–23 sisältäen kuntien ja valtion yhdessä osoittamia resursseja asumiseen ja liikenteeseen. 

Valtio osoittaa sopimuksen myötä Jyväskylän seudun tärkeisiin liikennejärjestelmän toimivuutta, kestävyyttä ja turvallisuutta edistäviin kustannustehokkaisiin liikenneverkon parantamishankkeisiin vuosina 2022–2023 yhteensä 3,3 miljoonaa euroa. Valtion rahoituksen edellytyksenä on, että kunnat käyttävät toimenpiteisiin vastaavan summan. 

Jyväskylän kaupunkiseudun Linkki-joukkoliikennettä valtio avustaa sopimuskaudella 2021–2023 arviolta 3,66 miljoonalla eurolla. Valtionavustuksen edellytyksenä on, että kaupunkiseutu toteuttaa MAL-sopimuksessa esitettyjä joukkoliikennejärjestelmän kehittämistoimenpiteitä. Lisäksi valtio osoittaa ilmastoperusteista joukkoliikenteen avustusta Jyväskylän kaupunkiseudun haettavaksi 3 miljoonaa euroa sopimuskaudella 2021–2023. 

Jyväskylän seudun kunnat voivat myös hakea valtionavustusta kävelyn ja pyöräilyn olosuhteiden parantamiseen kunnan katuverkolla. Vuonna 2021 Jyväskylän seudulle on varattu haettavaksi miljoonaa. Kunnat osallistuvat rahoitettavien hankkeiden kustannuksiin 50 prosentilla. 

MAL-sopimusmenettely avaa lisäksi seudun kunnille mahdollisuuden hakea ARA:n infra-avustuksia asuinalueiden kunnallistekniikan rakentamiseen. MAL-sopimuksen piiriin pääsemisen myötä puurakentaminen tulee entistä houkuttelevammaksi, sillä puurakenteisille pitkällä korkotuella rakennettaville kerrostaloille on mahdollista saada 5000 euron käynnistysavustus asuntoa kohden.

Lisätietoja Jyväskylän kaupunkiseudun MAL-sopimuksesta kaupungin verkkosivuilta  

Hallintosääntöön tehtiin pieniä tarkastuksia 1.6.2021 alkaen 

Kaupunginvaltuusto hyväksyi hallintosääntöön täsmennyksen koskien kuntouttavaa työtoimintaa. Taustalla on 1.3.2021 käynnistynyt työllisyyden kuntakokeilu, jonka myötä toimivalta-asioita työllisyyspalveluiden ja sosiaalipalveluiden välillä on syytä selkeyttää palveluiden myöntämisen helpottamiseksi.  Kuntouttavalla työtoiminnalla tarkoitetaan palvelua, jonka tarkoituksena on parantaa henkilön elämänhallintaa sekä luoda edellytyksiä työllistymiselle. 

Kuntouttavan työtoiminnan järjestäminen on Jyväskylässä ollut ensisijaisesti työllisyyspalveluiden vastuulla. Hallintosäännön muutoksen myötä kuntouttavaan työtoimintaan voidaan jatkossa ohjata sekä työllisyys- että sosiaalipalveluista ja päätöksenteko-oikeus on kummallakin taholla. Näin kuntouttavaa työtoimintaa voidaan käyttää laajasti työnhakija-asiakkaiden palvelussa, jolla on myönteisiä vaikutuksia kaupungin työmarkkinatukikustannuksiin. Hallintosäännön muutoksella määritellään myös, että kuntouttavaa työtoimintaa koskevista päätöksistä tehdyt oikaisuvaatimukset käsitellään yksilöasiainjaostossa.

Jätepoliittinen ohjelma ”Jätteetön Jyvässeutu 2030” hyväksyttiin

Jyväskylän kaupunginvaltuusto hyväksyi osaltaan Jyvässeudun jätepoliittisen ohjelman. Jätepoliittisessa ohjelmassa visioidaan jätteetöntä Jyvässeutua vuoteen 2030 mennessä.  Visiota kohti edetään neljän tavoitteen avulla. Tavoitteet ovat jätteen synnyn vähentäminen, kierrätysasteen parantaminen, asukaslähtöiset palvelut sekä yhteistyö. Tavoitteille on asetettu mittarit, joilla tavoitteen saavuttamista voidaan seurata. 

Jätteen määrää pyritään ohjelman myötä vähentäminen kaikessa toiminnassa siten, ettei jätettä edes syntyisi kierrätettäväksi. Jätteen synnyn vähentämiseen pyritään muun muassa edistämällä yhteiskäyttöä ja lainauskulttuuria, ottamalla huomioon ympäristökriteerit kuntien hankinnoissa, lisäämällä hävikkiruuan myyntiä kuntien toimipisteissä sekä lisäämällä jäteneuvontaa perusopetukseen. 

Toinen keskeinen tavoite on kierrätysasteen parantaminen. Jyvässeudulla pyritään pääsemään valtakunnalliseen tavoitteeseen, joka on 60 prosenttia. Toimenpiteinä on mm. tekstiilijätteen keräys, joka alkaa viimeistään vuoden 2023 aikana. Muovipakkausten keräystä lisätään jo kuluvan vuoden aikana, kun vähintään 5 huoneiston kiinteistöjä velvoitetaan hankkimaan oma astia muovipakkausjätteelle. 

Ohjelman tavoitteessa mainitaan myös asukaslähtöisyys, jota parannetaan välittämällä asukkaille tietoa siitä, mitä jätteille tapahtuu keräyksen jälkeen sekä siten lisäämällä lajittelun merkityksellisyyttä. Palveluita kehitetään myös sähköisillä palvelukanavilla, tarkastelemalla keräysverkostoa ja kokeilemalla erilaisia keräysmenetelmiä. Asukkaiden lajittelun helpottamiseksi etsitään myös suunnitteluratkaisuja keittiöiden jätetiloihin erityisesti kuntien omissa uudis- ja remonttikohteissa. 

Jätepoliittista ohjelmaa on valmisteltu Jyväskylän seudun jätelautakunnassa, jossa on edustajat Jyväskylän, Laukaan, Muuramen ja Toivakan kunnista. Ohjelma koskee kaikkien kuntien toimintaa ja siten se hyväksytään jokaisen kunnan valtuustoissa. 

Laaja hyvinvointikertomus 2017-2020 merkittiin tiedoksi

Kaupunginvaltuusto merkitsi tiedoksi laajan hyvinvointikertomuksen 2017-2020. Hyvinvointikertomus kuvaa kuntalaisten hyvinvoinnin nykytilaa ja tarpeita, arvioi toteutunutta toimintaa ja hyvinvoinnin edistämiseen käytettyjen voimavarojen ja tarpeiden välistä suhdetta. 

Nyt laadittu hyvinvointikertomus osoittaa, että kuluvalla valtuustokaudella on tehty toimenpiteitä mm. asukkaiden hyvinvoinnin lisäämiseksi. Erityisesti nuorten palveluihin on panostettu laajasti. Palvelujen ohjelmallinen ja ilmiölähtöinen kehittäminen, asukkaiden osallisuus ja tiedolla johtaminen ovat edistyneet kaikilla toimialoilla. Samalla kuitenkin eriarvoisuus on lisääntynyt ja mielenterveyteen liittyvät pulmat ovat yleistyneet kaikissa ikäryhmissä. 

Hyvinvointikertomusta on käsitelty laajasti kaupungin eri toimielimissä. Palautteen ja kerättyjen tietojen pohjalta tullaan laatimaan hyvinvointisuunnitelma, jonka uusi valtuusto hyväksyy syksyllä 2021. Suunnitelman painopisteiksi ollaan nostamassa mm. eriarvoisuuden vähentäminen, yhdenvertaisuuden vahvistaminen, vahvojen peruspalvelujen takaaminen, mielen hyvinvoinnin edistäminen ja tiedolla johtamisen kehittäminen.  

Lounaispuiston korttelin asemakaavan muutos hyväksyttiin

Kaupunginvaltuusto hyväksyi Lounaispuiston korttelin asemakaavan muutosehdotuksen, siihen liittyvän rakentamistapaohjeen ja sitovan tonttijaon. Kaavamuutoksen tavoitteena on tukea elävän kulttuuriympäristön kehittämistä. Alueen ainutlaatuisuuden vuoksi kaupunki laatii korttelista 68 kokonaisselvityksen kaavoituksen pohjaksi.

Seminaarinmäen asuinalueeseen valtakunnallisesti arvokkaaseen rakennettuun kulttuuriympäristöön kuuluva kortteli 68 on kaupungin ainoa 1900-luvun alusta oleva ehjä kokonaisuus Jyväskylässä. Alueen alkuperäisiin suunnitelmiin ovat vaikuttaneet puutarhakaupunkiaatteen ihanteet vastakohtana ahtaalle ruutukaavakaupungille. Alue on pääosin rakentunut sen mukaisesti erillistalojen muodostamaksi väljäksi ja vehreäksi huvilakaupunginosaksi. Kaava-alueen rakennuksia ovat Rehtoraatti eli entinen kruunun viljamakasiini, Parviaisen talo, Beckerin talo, Kirjailijatalo, Heinosen talo ja Juomatehdas. Lounaispuisto on yksi keskustan tärkeimmistä puistoista ja tapahtumapaikoista. Puiston erikoisuus on esiintymislava katsomoineen.

Yksityiset maanomistajat ovat hakeneet Seminaarinmäen pientaloalueen korttelin 68 tonteille 13, 16, 17 ja 18 asemakaavan muutosta, jossa tutkitaan kiinteistöille uutta käyttöä ja tarkistetaan lisärakentamisen reunaehtoja ja mahdollisuuksia kulttuuriympäristön suojelutavoitteet huomioon ottaen. Kaupungin omistaman Lounaispuiston asemakaava on päivittämisen tarpeessa mm. kiinteistörajojen ja puistossa sijaitsevien rakennusten osalta. 

Keljonkankaan koulun ja Säynätsalon peruskoulun hallinnolliset yksiköt lakkaavat 

Kaupunginvaltuusto päätti, että Keljonkankaan yhtenäiskoulun aloittaessa Säynätsalon peruskoulu ja Keljonkankaan koulu omina hallinnollisina yksikkönään lakkautetaan. 

Elokuun alussa toimintansa aloittavan Keljonkankaan yhtenäiskoulun sekä alueen koulujen uudelleen järjestelyjen myötä uuden hallinnollisen kokonaisuuden muodostavat 1.8.2021 alkaen toimintayksikköinä Muuratsalon päiväkotikoulu (vuosiluokat 1-4), Säynätsalon päiväkotikoulu (vuosiluokat 1-4), Keljonkankaan koulu (vuosiluokat 1-4) ja Keljonkankaan yhtenäiskoulu (vuosiluokat 5-9).

_____________

Lisäksi valtuusto myönsi Ari Ahoselle eron Jyväskylän seudun jätelautakunnan varajäsenen tehtävästä ja valitsi hänen tilalleen Laukaan kunnan ehdotuksen mukaisesti Lari Hasselin. Valtuusto merkitsi tiedoksi Ahti Ruoppilan ja Jari Blomin ilmoitukset osallistua jälleen Jyväskylän kaupungin luottamustehtäviin heitä koskevan oikeudenkäynnin päätyttyä. Lisäksi valtuusto kuuli kokouksessa kaupunginjohtajan talousselonteon. 

Lisätietoja: kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Riitta Mäkinen p. 050 430 2197