Hyppää pääsisältöön

31.5.2021

Jyväskylän kaupunginhallitus antoi vuoden 2022 talousarviokehyksen. Tuleva vuosi on kuntatalouden kannalta erityisen haastava. Vaikka rahaa palveluiden järjestämiseen lisätään, lautakunnille annetaan samalla ohjeet etsiä 10 miljoonan euron rakenteelliset säästöt palveluista talousohjelman mukaisesti. Verotuksen osalta ratkaisut tehdään marraskuussa.
Kuva
Kaupunginvaltuuston puheenjohtajan nuija

Jyväskylän vuoden 2022 talousarviokehys on valmistelun tässä vaiheessa alijäämäinen

Kaupunginhallitus päätti vuoden 2022 talousarviokehyksestä ja antoi lautakunnille sekä liikelaitoksille ohjeet ensi vuoden nettomenoista. Valmistelua on tehty yhdessä toimialojen kanssa. Kohdennukset perustuvat palvelutarpeen kasvuun ja lakisääteisistä muutoksista aiheutuviin lisätarpeisiin, jotka lisäävät kaupungin tuloja 2,4 miljoonaa euroa ja kasvattavat menoja 37,3 miljoonaa euroa. Talousarviosta onkin muodostumassa alijäämäinen.  

Vuoden 2022 talousarvion kehyksen pohjana on kuluvan vuoden muutettu talousarvio. Kehys on laadittu vuonna 2021 käytössä olevilla tulo- ja kiinteistöveroprosenteilla. Ennusteen mukaan verotulot kasvavat yhteensä vuoden 2021 tilinpäätösennusteeseen verrattuna 17,5 miljoonaa euroa. Valtionosuuksiin on arvioitu 9,1 miljoonan euron kasvu kuluvaan vuoteen verrattuna. Valtionosuuksien kasvu johtuu verotuloihin perustuvan valtionosuuden tasauksen sekä verotulomenetysten kompensaation kasvusta. Opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuudet on arvioitu kuluvan vuoden tasolle.

Kasvupaineet ovat erityisesti sosiaali- ja terveyspalveluissa, jossa talousarviokehyksen lisätarpeet ovat yhteensä 31,6 miljoonaa euroa. Lisäksi koko kaupungin osalta palkkaratkaisua varten on tehty tekninen 1,0 % laskennallinen varaus. Varaus lisää toimialojen henkilöstömenoja 3,3 miljoonalla eurolla kuluvan vuoden tasoon nähden. Liikelaitoksille ei tehdä erillistä varausta palkkaratkaisua varten, vaan niiden tulee sisällyttää palkkamuutokset talousarvioesitykseensä. Sisäisiä vuokria korotetaan 1,5 % kuluvan vuoden tasosta. Kylän Kattauksen hinnoitteluun tehdään 2,0 % korotus alijäämien kattamiseksi.

Edellä kuvatuilla arvioilla ensi vuoden talousarviokehyksessä vuosikate on 35,3 miljoonaa euroa ja se kattaa poistoista ja arvonalentumista 60 %. Tilikauden alijäämä on -23,2 miljoonaa euroa. Kuluvan vuoden tilinpäätösennusteiden toteutuessa kertyneitä ylijäämiä on vuoden 2022 lopussa 10,9 miljoonaa euroa. Samalla kaupungin lainakanta kasvaa 38,7 miljoonaa euroa ollen vuoden 2022 lopussa 462,3 miljoonaa euroa. Investointimenot ovat suunnitelman mukaan 76,5 miljoonaa euroa ja investointien tulorahoitusprosentti on 47 %. Investointiohjelma täsmentyy talousarviovalmistelun yhteydessä. Toimialoittain nettomenot jakautuvat seuraavasti: 

- Konsernihallinto 67 124 500 euroa 
- Sosiaali- ja terveyspalvelut 457 650 900 euroa 
- Kasvun ja oppimisen palvelut 233 752 400 euroa
- Kulttuuri- ja liikuntapalvelut 42 213 000 euroa
- Kaupunkirakennepalvelut 12 616 100 euroa.

Vaikka palveluiden järjestämiseen lisätään talousarviossa rahaa, toimialoille ja liikelaitoksille asetetaan yhteensä 10 miljoonan euron talouden sopeutustavoite kaupungin talouden tasapainottamiseksi pitkällä aikavälillä. Sopeutustoimet ovat osa vuosien 2022–2024 talouden tasapainottamisohjelmaa. Tasapainottamistavoite jakautuu seuraavasti:

- konsernihallinto 0,5 miljoonaa euroa
- sosiaali- ja terveyspalvelut 2,0 miljoonaa euroa
- erikoissairaanhoito 5,0 miljoonaa euroa
- kasvun ja oppimisen palvelut 1,2 miljoonaa euroa
- kulttuuri- ja liikuntapalvelut 0,3 miljoonaa euroa
- kaupunkirakennepalvelut 0,3 miljoonaa euroa
- Tilapalvelu -liikelaitos 0,4 miljoonaa euroa
- Kylän Kattaus -liikelaitos 0,1 miljoonaa euroa
- Keski-Suomen pelastuslaitos 0,2 miljoonaa euroa.Epävarmuutta ensi vuoden suunnittelun osalta lisää se, että kaupungin käyttötaloudessa on kuluvana vuonna ylityspaineita muutettuun talousarvioon nähden noin 12,1 miljoonan euron edestä. Ylitysennusteesta noin puolet aiheutuu sosiaali- ja terveyspalveluista, joihin vaikuttavat Sairaala Novan käyttöönotto ja sen heijastusvaikutukset talouteen sekä palvelutarpeen kasvu. Kaupungille tulojen menetyksiä ovat aiheuttaneet puolestaan koronan vuoksi alkuvuonna suljettuina olleet kulttuuri- ja liikuntapalvelut sekä joukkoliikenteen normaalia pienemmät matkustajamäärät. Kuluvan vuoden verotuloennuste on hieman parantunut ennakoitua paremman kunnallisverotuottokertymän sekä yhteisöveron kuntakohtaisen jako-osuuden korotuksen myötä.

Haastekerrointa tuo myös hyvinvointialueuudistus. Mikäli lait hyväksytään, niin erityinen huomion kohteena vuonna 2022 on hyvinvointialueille siirtyvien toimintojen taloussuunnittelu. Kaupungin ei ole perusteltua tehdä siirtyvien toimintojen osalta linjapäätöksiä uusien palveluiden käynnistämisestä, investoinneista tai muista kustannusten lisäyksistä. Muun muassa hallinnon tehtävien täytössä tulee käyttää erityistä harkintaa ja kaikki vuoden aikana tehtävät rekrytoinnit on arvioitava tarkasti. Lakiesitykseen sisältyvä muutosrajoitin on huomioitava siirtyvien toimintojen taloussuunnittelussa. Muutosrajoitin tarkoittaa sitä, että jos hyvinvointialueelle siirtyvien toimintojen kustannukset kasvavat enemmän kuin siirtyvät tulot, niin Jyväskylän kaupungille jää pysyvä valtionosuuksien vähentymä uudistuksen jälkeen.

Valmistelu tarkentuu syksyn mittaan – tavoitteena tasapainoinen talousarvio

Edellä kuvatut muuttuvat tekijät sekä taloussuunnittelun epävarma pohjatilanne osoittavat, että talouden tilanne on kehyslaskelmien perusteella vuonna 2022 vaikea niin Jyväskylässä kuin verrokkikaupungeissakin. Tästä syystä talousarvion kehys on vielä valmistelun tässä vaiheessa alijäämäinen. Kehystä ei voida laatia tasapainoiseksi ilman omaisuusjärjestelyistä aiheutuvia satunnaisia eriä tai veronkorotuksia. Niiden osuutta talousarviokokonaisuudessa arvioidaan syksyllä, kun käytettävissä on enemmän tietoja talouden kehityksestä sekä mahdollisen hyvinvointialueuudistuksen toteutumisesta. 

Lautakunnat ja johtokunnat antavat omat talousarviokehykseen perustuvat talousarvioesityksensä 24.9.2021 mennessä. Kaupunginjohtajan talousarvioesitys julkaistaan 25.10.2021, kaupunginvaltuusto käy lähetekeskustelun talousarvioesityksestä 8.11.2021 ja päättää veroprosentit.  Kaupunginhallitus käsittelee talousarvioesitystä seminaarissaan 11.-12.11.2021 ja talousarvio hyväksytään kaupunginvaltuuston kokouksessa 29.11.2021. Lautakunnat ja johtokunnat vahvistavat oman tehtäväalueensa käyttösuunnitelmat joulukuussa talousarvion hyväksymisen jälkeen. 

Lausunto luonnoksesta valtioneuvoston asetukseksi hyvinvointialueiden ja HUS-yhtymän toiminnan valmistelun rahoituksesta vuosina 2021 ja 2022

Kaupunginhallitus antoi lausunnon valtioneuvostolle hyvinvointialueen toiminnan valmisteluun myönnettävästä rahoituksesta. Hyvinvointialueiden perustamiseen liittyvä lainsäädäntö on parasta aikaa eduskunnan käsittelyssä ja hyvinvointialueet on tarkoitus perustaa 1.7.2021 alkaen. 

Kaupungin näkemyksen mukaan valtionavustuksen jakoperusteet ovat perustellut. Avustus myönnetään valtion yleisavustuksena ja sitä voidaan käyttää hyvinvointialueiden perustamiseen ja toimintaan sekä väliaikaisten valmistelutoimielinten kustannuksiin. Jyväskylän kaupunki toteaa kuitenkin, että rahoituksen riittävyys hyvinvointialueen valmisteluun ja voimaanpanolain mukaisten tehtävien toteuttamiseksi tulee turvata ja mitoittaa riittäväksi. Rahoituksessa tulee huomioida myös välilliset kustannukset, jotka muodostuvat nykyisten järjestäjätahojen muutoskustannuksiin liittyen hyvinvointialueen toiminnan käynnistämiseen.

Väliaikaisen valmistelutoimielimen rahoituksen maksatuksessa tulee huomioida se, että välittömästi lakien voimaantultua ja toimielimen toiminnan käynnistyttyä alkaa syntyä kustannuksia, joihin toimielimellä tulee olla jo myönnettyä rahoitusta. Väliaikaisen toimielimen maksukyky tulee turvata koko toimikauden ajan ja tällöin esimerkiksi vuoden 2021 osalta vasta loppuvuodesta maksettava korvaus ei tule kyseeseen. Tämä tulee huomioida valtionavustuksen maksatusaikataulussa, jonka tulisi täten painottuen ennemmin ennakkopainotteiseen kuin jälkikäteen suoritettavaan korvaukseen.

Lisäksi Jyväskylän kaupunki näkee toimivana sen, että Valtioneuvoston asetusluonnoksessa rahoitus myönnetään alueille ilman erillistä hakemusta ja että kyseessä on täysimääräinen valtionavustus valmistelulle ilman erillisiä omavastuuosuuksia. 

Jyväskylän kaupunki nostaa lausunnossaan esille huolen ns. erillisrahoituksiin kuten esimerkiksi ict-toimintoihin liittyen. Lausunnon mukaan rahoituksen myöntämisen perusteet tulee myös erillisrahoituksen osalta olla sellaiset, ettei erillisiä hankesuunnitelmia tai omavastuita edellytetä. Lisäksi maksatuksen tuele olla mahdollisimman ajantasaisesti käytettävissä. 

Luottamushenkilöiden tekniset työvälineet

Jyväskylän kaupungin hallintosäännön mukaan kaupunginhallitus vastaa siitä, että sähköisiin kokouksiin ja sähköiseen päätöksentekomenettelyyn tarvittavat tekniset laitteet, järjestelmät ja tietoliikenneyhteydet ovat ajantasaisia ja tietoturvallisia lakien edellyttämällä tavalla. Hallintosäännön mukaisesti toimielinten kokouskutsut ja esityslistat sekä liitteet ja oheismateriaali lähetetään päättäjille sähköisesti.

Sähköiset menettelytavat edellyttävät luottamushenkilöiltä asianmukaisia teknisiä työvälineitä. Luottamushenkilöt saavat käyttöönsä kaupungin tunnukset sekä kaupungin Office 365 -palvelut sisältäen kaupungin sähköpostiosoitteen. Nämä henkilökohtaiset tunnukset ovat voimassa niin kauan kuin luottamustehtävää hoidetaan ja ne päättyvät kuukausi tehtävän päättymisen jälkeen. Tunnuksien osalta noudatetaan kaupungin käytäntöjä ja jokaiselle luottamushenkilölle luodaan uusi tunnus luottamustehtävän hoitamista varten. Tunnus on muotoa etunimi.sukunimi@jyvaskyla.fi ja nimen perässä on tunniste ”(Luottamushenkilö)”. 

Kaupunginhallitus päätti kokouksessaan, että valtuutetut ja valtuustoryhmän koon mukaisesti kuitenkin enintään 5 ensimmäistä varavaltuutettua/valtuustoryhmä, kaupunginhallituksen jäsenet ja varajäsenet, lautakuntien jäsenet ja varajäsenet, jaostojen jäsenet ja varajäsenet sekä johtokuntien jäsenet ja varajäsenet ja vammaisneuvoston puheenjohtaja ja vanhusneuvoston puheenjohtaja käyttävät luottamustehtävän hoitamiseen kaupungin kannettavaa tietokonetta tai vaihtoehtoisesti omaa laitettaan, jonka käyttämisestä maksetaan veronalaista kulukorvausta 300 euroa vuodessa. Kulukorvausta ei makseta, jos luottamushenkilöllä on käytössään kaupungin antamat tekniset työvälineet luottamustehtävien hoitamiseen.

Kaupunginvaltuuston puheenjohtaja ja varapuheenjohtajat, kaupunginhallituksen puheenjohtaja ja varapuheenjohtajat sekä kaupunginhallituksen jäsenet, lautakuntien puheenjohtajat, valtuustoryhmien puheenjohtajat sekä vammaisneuvoston puheenjohtaja ja vanhusneuvoston puheenjohtaja voivat käyttää luottamustehtävien hoitamiseen liittyviin puheluihin kaupungin matkapuhelinta (matkapuhelimen luontoisedun arvo on verohallinnon määräyksen mukainen, vuonna 2021 arvo on 20 euroa kuukaudessa) tai vaihtoehtoisesti omaa matkapuhelintaan, jonka käyttämisestä maksetaan veronalaista kulukorvausta 30 euroa kuukaudessa. 

Kaupunginhallitus edellyttää, että luottamushenkilöt noudattavat tietosuoja- ja tietoturva-asioissa kaupungin ohjeita ja erityistä huolellisuutta. Luottamushenkilöt sitoutuvat kirjallisesti olemaan väärinkäyttämättä ei-julkisia ja salassa pidettäviä tietoja ja jättämättä niitä sivullisten nähtäville tai muuten helposti saataville rikosja vahingonkorvausvastuun uhalla. Lisäksi kaupunginhallitus toteaa, että salassapitovelvollisuus on voimassa myös luottamustehtävän päättymisen jälkeen.

________________________

Lisäksi kaupunginhallitus hyväksyi kokouksessa muutoksia vaalilautakunnissa ja -toimikunnassa, nuorisovaltuustossa ja jätelautakunnassa. Lisäksi hallitus merkitsi tiedoksi arviointikertomuksen 2020 sekä siitä saadut lausunnot.

Lisätietoja: 
- Jyväskylän kaupunginhallituksen puheenjohtaja Meri Lumela, p. 050 554 7167
- Jyväskylän kaupunginhallituksen 1. varapuheenjohtaja Juha Suonperä, p. 045 2668089 
- Jyväskylän kaupunginhallituksen 2. varapuheenjohtaja Eila Tiainen, p. 050 5120353 
- Jyväskylän kaupunginjohtaja Timo Koivisto, p. 014 266 1501
 

Asiasanat: