Hyppää pääsisältöön
Kuva
Liikunnanohjaaja selkäpuolelta kuvattuna

14.4.2021

Suomen liikuntapääkaupunki Jyväskylä on etenemässä liikuntarakentamisessa ja olosuhteiden kehittämisessä laajalla rintamalla. Samalla kun yksityisen sektorin kanssa rakennettava Hippos etenee kohti rakentamista, kaupunki on laatinut suunnitelman liikuntaolosuhteiden kehittämiseksi vuosille 2022-2030. Suunnitelma tulee lautakuntakäsittelyyn kesäkuussa.
Kuva
Harjun kentän yleiskuva kenttätasolta

Ohjelma linjaa keskeiset kaupungin omat liikuntaolosuhteiden kehittämistavoitteet vuosille 2022-2030 ja se on vuosittain tarkentuva suunnitelma liikunnan investointiohjelmalle ja talousarviovalmistelulle. Ohjelmaan sisältyvien investointipäätösten laajuutta, ajankohtaa ja toteutusta arvioidaan ja valmistellaan päätöksentekoon vuosi kerrallaan talousarvion laadinnan yhteydessä. 
 
Suunnitelmaluonnosta esiteltiin keskiviikkona Jyväskylän kulttuuri- ja liikuntalautakunnalle. Etenemissuunnitelma valmistellaan lautakuntaan päätösasiana kesäkuun kokoukseen. Jos lautakunta hyväksyy suunnitelman olosuhteiden pitkän aikavälin kehittämisen pohjaksi, keskustelut ensimmäisistä suunnitelmaan sisältyvistä investoinneista voisivat käynnistyä ensi vuoden talousarvion laadinnan yhteydessä.

Olosuhteita sekä huippu-urheilulle että Suomen liikkuvimmille kuntalaisille

Ohjelmaa on valmisteltu laajalla asukkaita ja kaupungin liikuntakenttää osallistavalla otteella. Taustalla on palveluverkkoselvityksiä, aiempia toimenpideohjelmia, tutkimuksia sekä Olympiakomitean, lajiliittojen ja korkeakoulujen kanssa tehdyt kumppanuussopimukset. Näistä lähtökohdista kehittämisohjelmasta on rakentunut Suomen mittakaavassa ainutlaatuinen kokonaisuus, joka palvelee toteutuessaan niin huippu-urheilua kuin kunnostaan huolta pitäviä kuntalaisia.

Pesäpallostadion, Harjun Stadion, jalkapallohalli, Suomen ensimmäinen katettu iso tekojää

Nostoina ohjelman suunnitelluista rakennushankkeista voi poimia muun muassa uuden monikäyttöisen pesäpallostadionin rakentamisen Hippokselle (rakentaminen käynnistyy 2021 ja valmistuu 2022) täysimittaisen jalkapallohallin modernilla testaus- ja tutkimusvälineistöllä (esitetty rakentamisajankohta 2022-2023), kohta 100 vuotta täyttävän Harjun Stadionin peruskorjauksen (ajankohdaksi esitetään alustavasti 2024-2025), peruskorjausikäisen liikuntainfran, eli uimahallien ja usean liikuntahallin peruskorjaukset, sekä suunnitelmien edetessä suotuisasti, Suomen ensimmäisen katetun ison tekojään, joka soveltuisi erityisesti jääpallolle, pikaluistelulle, taitoluistelulle ja erilaisiin laajamittaisiin luistelutapahtumiin.

Ympärivuotinen hiihtoreitti, TAITO-liikuntapuistot, Suomen suurin ulkokuntosali ja koko kaupungin kiertävä maastopyöräreitti

Liikuntapääkaupungin strategian mukaisesti ohjelmaan kuuluu myös lukuisa joukko ulkoliikuntakohteita. Esimerkiksi Laajavuoren ympärivuotinen hiihtoreitti (suunnitelmassa esitetty vuosille 2022-2023) sekä mäkikeskuksen ja kilparinteen perusparannukset, ulkoilu- ja retkeilyalueiden kehittäminen sekä esimerkiksi liikuntapuistojen ja tekonurmien lisääminen ja tekojääratojen olosuhteiden parantaminen (toteutukset suunnitelmassa vaiheittain 2022-2027). Uutena liikuntapääkaupungin tavoitteiden mukaisena avauksena on joidenkin liikuntapuistojen kehittäminen monipuolisiksi TAITO-liikuntapuistoiksi, joissa puisto itsessään motivoi liikkumaan, haastamaan omia motorisia taitoja ja kohottamaan sykettä. 
 
Ohjelma huomio myös liikunnan nousevat trendit. Jyväsjärven ympäri kiertävästä kaupunkilaisten omasta lenkki- ja ulkoilureitistä Rantaraitista rakentuu ulkokuntoiluvälineineen Suomen suurin ulkokuntosali (rakentaminen käynnissä ja kokonaisuus suunniteltu valmistuvan vuoteen 2023 mennessä) ja katukoris saa uusia kenttiä (kaavailtu suunnitelmassa vuosille 2024-2025). Tavoitteena on myös, että jo ennen vuosikymmenen puoliväliä maastopyörällä pääsisi kiertämään koko kaupungin opastetulla Maastis-maastopyöräreitillä (rakentaminen käynnissä ja suunniteltu valmistuvan vuonna 2023).

Kehittämisohjelma vastaa myös peruskorjausvelkaan

Vaikka ohjelma sisältää monia Suomen mittakaavassa uusia avauksia, olosuhteiden kehittäminen lähtee monelta osin jo 1970 ─ 1990 lukujen aikana rakennetun liikuntainfran uudistamisesta ja perusparannuksista. Tässä on ohjelman taustaselvitysten mukaan jääty takamatkalle suhteessa joihinkin verrokkikaupunkeihin. Syynä investointien viime vuosien niukkuuteen voidaan pitää kaupungin parin viime vuosikymmenen panostusta muun muassa koulurakentamiseen. Nyt liikuntapalveluissa nähdään, että olisi vapaa-ajan infran aika. Tilanne on herkullinen, sillä liikuntapääkaupunkistrategian myötä liikunnan rooli ja strategiset tavoitteet ovat konkretisoituneet. Nyt laadittu kehittämisohjelma vastaa liikuntapääkaupunkistrategian mukaisesti niin kuntalaisten hyvinvoinnin, liikunnan tutkimuksen ja koulutuksen kuin huippu-urheilun painopistelajien odotuksiin.
 
Liikuntaolosuhteiden kehittämisohjelman toteuttaminen vaatii jatkossa vuosittaista talousarviotarkastelua. Investoinnit jakautuvat liikuntapalvelujen ja Tilapalvelun investointeihin. Summat eivät ole tähtitieteellisiä mutta vaatisivat kuitenkin liikuntainvestointien kohtuullista kasvattamista vuotuisesta 2-3 miljoonan euron nykytasosta. Toteutuessaan koko laajuudessa kehittämisohjelman kokonaiskustannukset voisivat olla liikuntapalvelujen osalta vuositasolla keskimäärin noin 4 miljoonaa euroa ja koko ohjelmakaudella noin 40 miljoonaa euroa. Kokonaisuus Tilapalvelun investoinnit huomioiden olisi noin 100 miljoonaa euroa. Suurimmat yksittäiset liikuntapaikkainvestoinnit (pesäpallostadion, Harjun Stadion ja jalkapallohalli) painottuisivat suunnitelmassa ohjelmakauden alkupuolelle. Hyvällä ennakkosuunnittelulla hankkeisiin olisi saatavissa todennäköisesti myös useita miljoonia valtion rahoitusta. 
 
Nyt julkaistu etenemissuunnitelmaluonnos antaa suuntaviivoja liikuntapääkaupungin olosuhteiden kehittämiselle seuraavalle kymmenelle vuodelle. Suunnitelmaan sisältyvät investoinnit ja tilaratkaisut valmistellaan tulevina vuosina pääosin sivistyksen toimialalla ja Tilapalvelussa. Päätökset liikuntainvestoinneista tekee kulttuuri- ja liikuntalautakunta, tiloista Tilapalvelun ja ne tuodaan tarvittaessa myös kaupunginhallituksen ja -valtuuston päätöksentekoon.

Linkit materiaaleihin

Iltakoulun yhteydessä julkaistiin sekä luonnos liikuntaolosuhteiden kehittämisohjelmasta vuosille 2022-2030 että liikuntapalvelujen palveluverkkoselvitys -loppuraportti. Linkki materiaaleihin löytyy sivulta: https://www.jyvaskyla.fi/liikunta/liikuntapalvelujen-kehittaminen-ja-osallisuus/liikuntapaikkarakentaminen  
 
Lisätietoja:
Jyväskylän kaupunki
- Liikuntajohtaja Anna-Leena Sahindal, p. 050 324 9314
- Sivistyksen toimialajohtaja Eino Leisimo, p. 050 584 8987