Hyppää pääsisältöön

8.3.2021

Kaupunginhallitus merkitsi kokouksessaan tiedoksi taloustoimikunnan loppuraportin ja päätti taloustoimikunnan työn.
Kuva
Kaupunginvaltuuston puheenjohtajan nuija

Ulkopuoliseen arviointiin perustuva taloustoimikunnan loppuraportti ja taloustoimikunnan työn päättäminen

Kaupunginhallitus merkitsi tiedoksi ulkopuoliseen arviointiin perustuvan taloustoimikunnan loppuraportin. Raportissa esitetyn arvion pohjalta hallitus totesi, että kaupungin talouden sopeutustarve vuosille 2021-2024 on suuruusluokaltaan noin 30 miljoonaa euroa. Laadittua loppuraporttia tullaan hyödyntämään tulevien vuosien talousarviovalmistelussa sekä toiminnan ja palveluiden kehittämisessä. Loppuraportin käsittelyn myötä taloustoimikunnan työskentely päättyy.

Taloustoimikunnan perustamisen sekä laaditun raportin taustalla on Jyväskylän kaupungin taloudellinen tilanne, joka heikentyi selvästi vuoden 2019 aikana. Keväällä 2020 iskenyt koronakriisi lisäsi talouden epävarmuutta entisestään. Jyväskylän kaupunginhallitus reagoi heikentyneeseen talouden tilanteeseen asettamalla taloustoimikunnan laatimaan pitkän aikavälin talousraportin vuosille 2021–2025.  Toimeksiannon mukaisesti loppuraportissa tuli mm. tunnistaa taloudelliset epävarmuustekijät ja esittää toimenpide-ehdotuksia taloudellisten tavoitteiden saavuttamiseksi seuraavalla valtuustokaudella. 

Loppuraportin laadintaan hankittiin ulkopuolista asiantuntija-apua FCG Konsultointi Oy:ltä/FCG Perlacon Oy:n Eero Laesterältä. Ulkopuolisella arvioinnilla ja selvityksellä katsottiin saatavan laajamittaista taustatietoa päätöksenteon tueksi sekä uutta ja ulkopuolista näkemystä kaupungin talouden tasapainottamisen keinoihin. 

Talousraportin tilannekuvaa koskevaa pohjatyötä tehtiin kesän 2020 aikana. Tässä vaiheessa arvioitiin kaupungin talouden tasapainottamisvaateen olevan suuruusluokaltaan 50 miljoonaa euroa seuraavan valtuustokauden aikana. Raportin jalostuessa kaupungin vuosien 2021-2024 talouden sopeutustarpeen suuruusluokaksi tarkentui 30 miljoonaa euroa. Sopeuttamistarpeen pieneneminen johtui siitä, että vuoden 2020 ylijäämäisen tilinpäätöksen takia kaupungin tase vahvistuu ja toisaalta koronasta johtuva veropohjan romahdus ei ole ollut niin suuri, kuin alun perin arvioitiin.

Sopeutustarve jakautuu raportissa useammalle vuodelle. Vuoden 2021 hyväksytty talousarvio sisältää kokonaisuudesta noin 13 miljoonan euron sopeutustoimet. Vuoden 2022 sopeuttamistarpeeksi jää siten noin 10 miljoonaa euroa ja vuosien 2023 ja 2024 sopeuttamistarpeeksi noin 5 miljoonaa euroa vuosi.  

Yksittäiset kehittämis- tai säästötoimenpiteet valmistellaan ja tuodaan päätöksentekoon osana talousarvion valmistelua. Valmisteluun sisällytetään toimenpiteiden vaikutusten ennakkoarviointi, niiden jaksottaminen ja vastuuttaminen. 

Jyväskylän kaupungin lausunto luonnoksesta hallituksen selonteoksi kotoutumisen edistämisen uudistamistarpeista

Kaupunginhallitus antoi työ- ja elinkeinoministeriölle lausunnon luonnoksesta hallituksen selonteoksi kotoutumisen edistämisen uudistamistarpeista. Kaupunginhallituksen mukaan selonteko antaa oikeat yleiset suuntaviivat kotoutumisen edistämisen uudistamistarpeista. Selonteon pohjalta jää kuitenkin vielä epäselväksi eri viranomaisten vastuut, velvollisuudet sekä suunniteltujen toimenpiteiden rahoitus. Jyväskylän kaupunki edellyttää, että selonteossa mainitut rahoitusmahdollisuudet kotoutumispalveluiden kehittämiseksi avataan haettavaksi kaikille kaupungeille ja kunnille riippumatta kunnan vieraskielisen väestön määrästä.

Keskustelun aikana Petteri Muotka esitti Kati-Erika Timperin kannattamana, että teksti ”Jyväskylän kaupunki kannattaa esitystä maahanmuuttajan kotoutumissuunnitelman kielikoulutukseen sisältyvästä valtakunnallisesta kielitaitoa mittaavasta kokeesta, sen sijaan Jyväskylän kaupunki ei kannata turvapaikanhakijoille suunnattua suomalaisen yhteiskunnan tuntemusta mittaavaa koetta” muutetaan muotoon: ”Jyväskylän kaupunki kannattaa esitystä maahanmuuttajan kotoutumissuunnitelman kielikoulutukseen sisältyvästä valtakunnallisesta kielitaitoa mittaavasta kokeesta ja turvapaikanhakijoille suunnatusta suomalaisen yhteiskunnan tuntemusta mittaavasta kokeesta”. Esitys kuitenkin hävisi äänestyksessä äänin 7-6 ja näin alkuperäinen teksti jäi hallituksen lausuntoon. Lausunto on kokonaisuudessaan luettavissa hallituksen esityslistalta.

Rakennuskielto asemakaavan laatimiseksi (Kortepohjan suojelukaava)

Kaupunginhallitus päätti asettaa Kortepohjan suojelukaavan sisältä tarkemmin määritellyn alueen maankäyttö- ja rakennuslain 53§:n nojalla rakennuskieltoon kahdeksi vuodeksi. Alueeseen kuuluvat Kortepohjan keskustan pohjoispuolella sijaitsevat rivi- ja pienkerrostalovaltaiset korttelit. Asuma-alueen valtakunnallisesti arvokas rakennettu kulttuuriympäristö on huomioitu Keski-Suomen maakuntakaavassa ja Jyväskylän kaupungin oikeusvaikutteisessa yleiskaavassa. 

Alueelle leimallisia ovat vuosina 1968–1973 rakennetut tasakattoiset rivi- ja pienkerrostalot, joissa pääjulkisivut on tehty puuelementeistä ja päädyt kevytbetonista tai betonista. Ne on rakennettu Kortepohjan asemakaavakilpailun voittaneen arkkitehti Bengt Lundstenin ja Esko Kahrin sekä arkkitehti Antti Eskelisen laatimien tyyppitalosuunnitelmien pohjalta. Rakennukset asettuvat Lundstenin asemakaavan mukaisesti tiiviiseen ruudukkoon muodostaen yhteisöllisiä pihapiirejä. Yhtenäisestä yleisilmeestä huolimatta jokainen pihapiiri on yksilöllinen muun muassa rakennusten asettelun, yksityiskohtien ja värityksen ansiosta.

Alueen rakennukset ovat tulleet peruskorjausikään. Niiden korjaussuunnittelu on osoittautunut vaativaksi tehtäväksi etenkin julkisivujen osalta. Voimassa olevat asemakaavat eivät tue rakennusten korjaamista alueen arvot säilyttävällä tavalla. Korjaukset voivat olennaisesti muuttaa rakennusten ominaispiirteitä ja heikentää alueen arvoa, jos rakennusvalvonnalla ei ole käytössään riittäviä keinoja suunnittelun ohjaamiseen. Tästä syystä Kortepohjan valtakunnallisesti merkittävän rakennetun kulttuuriympäristön alueelle on tarpeen laatia asemakaavan muutos, jolla turvataan alueen arvojen säilyminen. 

Asemakaavamuutos Kortepohjan suojelukaava on tullut vireille 19.1.2021. Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan alueelle, jolla asemakaavan laatiminen tai muuttaminen on vireillä, kunta voi määrätä rakennuskiellon enintään kahdeksi vuodeksi. Jyväskylän kaupungin hallintosäännön mukaisesti rakennuskiellosta päättää kaupunginhallitus. Rakennuskielto ei estä eikä vaikeuta rakennusten tavanomaista kunnossapitoa, eikä viranomaisvalvonnan kannalta muuta vähäistä toimenpidettä. Rakennuskiellon aikana tarvittavista rakennustoimenpiteistä tulee kuitenkin etukäteen keskustella rakennusvalvonnan kanssa. 

Keski-Suomen sairaanhoitopiirin kuntayhtymän yhtymävaltuuston kokous 11.3.2021

Keski-Suomen sairaanhoitopiirin kuntayhtymän yhtymävaltuuston kokous pidetään torstaina 11.3.2021. Esityslistalla on mm. Sairaala Nova -projektin läpikäynti sekä ulkopuolisen selvityksen käsittely. 

Kaupunginhallitus evästi kaupungin edustajia toteamalla, että sairaanhoitopiirin hallitus on laatinut erillisen toimenpideohjelman Sairaala Nova -hankkeen ulkoisen arvioinnin perusteella. Toimenpideohjelmassa tulee korostaa sairaanhoitopiirin hallituksen vastuuta kuntayhtymän toiminnan ja talouden valvonnassa ja seurannassa. Valvonta- ja seurantajärjestelmässä ensisijaista on se, että hallituksella on valmiudet puuttua taloudellisiin poikkeamiin ja tehdä toimenpiteitä mahdollisimman varhaisessa vaiheessa poikkeamien korjaamiseksi. Yhtymävaltuuston sekä jäsenkuntien tiedonsaannin varmistaminen ja raportointi ovat asioita, joihin tulee jatkossa kiinnittää entistä enemmän huomiota.

Meri Lumelan (Vihr.) ym. valtuutettujen valtuustoaloite Uusi siirtolapuutarha-alue Jyväskylään 

Kaupunginhallitus käsitteli Meri Lumelan (Vihr.) ja 21 muun valtuutetun aloitteen uudesta siirtolapuutarha-alueesta Jyväskylään ja ehdottaa valtuustolle, että se toteaa aloitteen johdosta suoritetut toimet riittäviksi. Aloitteessa ehdotetaan, että Jyväskylän kaupunki selvittäisi mahdollisuudet kaavoittaa uusi siirtolapuutarha-alue hyvin viljelyyn soveltuvalle ja helposti saavutettavalle paikalle. 

Vastauksessa todetaan, että Jyväskylässä on löydettävissä useita siirtolapuutarhalle mahdollisesti soveltuvia alueita. Lähtökohtana hankkeen etenemiseksi tulisi löytyä esimerkiksi yhdistyspohjainen toimija, jonka jälkeen kaupunki voi käynnistää tarkemman selvitystyön sekä tarvittavat kaavaprosessit. Kaavoitusprosessi tulee viemään parisen vuotta riippuen kohteesta. Soveltuvia alueita siirtolapuutarhatoiminnalle voisivat Jyväskylässä olla Haukanniemi, Sippulanniemen eteläkärki, Keljonlahti, Kirri sekä Koskelanojan varsi Ruokkeentien eteläpuolella. 

Haukanniemen peltoalueista todetaan, että ne soveltuisivat viljelyyn hyvin. Alue on hyvin saavutettavissa sekä läheiset muut virkistys-, urheilu- ja viheralueet voisivat lisätä alueen käyttöastetta. Alueelle mahtuisi suurikin siirtolapuutarha (yli 8 hehtaaria). Alueen pellot on vuokrattu vuoden 2021 loppuun saakka. 

Sippulanniemen eteläkärki on kohtuullisesti saavutettavissa ja alueena sopisi hyvin siirtolapuutarhalle. Soveltuvaa maapinta-alaa ei kuitenkaan alueella ole kovin suurelle siirtolapuutarhalle.

Keljonlahti olisi alueena hyvin saavutettavissa ja maaperä on hyvin viljelyyn sopivaa, sillä alueella on tälläkin hetkellä kaupungin vuokrattavia viljelyspalstoja. Alueelle mahtuisi jopa seitsemän hehtaarin siirtolapuutarha-alue. Pellot ovat tällä hetkellä vuokrattuna vuoden 2021 loppuun saakka. 

Kirri on myös kohtuullisesti saavutettavissa, mutta moottoritien aiheuttamat meluhaitat todennäköisesti eivät tee alueesta houkuttelevaa. Maapinta-alan puolesta alueelle mahtuisi noin 3–4 hehtaarin siirtolapuutarha. Alueesta osa on tällä hetkellä vuokrattu yksityiselle toimijalle toukokuun 2021 loppuun saakka.

Koskelanojan varren alueella Ruokkeentien eteläpuolella on paljon vanhaa peltoaluetta, joka todennäköisesti soveltuu hyvin viljelyyn. Alueelta on keskustaan reilu seitsemän kilometriä ja se on kohtuullisesti saavutettavissa julkisella liikenteellä. 

_____________

Lisäksi kaupunginhallitus hyväksyi tytäryhteisöjen hallitusten kokoonpanot 1.10.2021 alkaen, muutokset vaalilautakunnan ja vaalitoimikunnan kokoonpanoon ja valtuuston tiedonantotilaisuuksien järjestämisen esitysten mukaisesti. 

Lisätietoja:
- Jyväskylän kaupunginhallituksen puheenjohtaja Meri Lumela, p. 050 554 7167
- Jyväskylän kaupunginhallituksen 1. varapuheenjohtaja Juha Suonperä, p. 045 2668089 
- Jyväskylän kaupunginhallituksen 2. varapuheenjohtaja Eila Tiainen, p. 050 5120353 
- Jyväskylän kaupunginjohtaja Timo Koivisto, p. 014 266 1501
 

Asiasanat: