Jyväskylän taide- ja kulttuurilaitosten aluetaloudellinen vaikutus on miljoonia euroja ja laitoksilla on tärkeä merkitys keskustan vetovoiman ylläpitäjinä, selviää juuri ilmestyneestä tutkimuksesta. Taide- ja kulttuurilaitoksilla on yhteisiä yleisöjä ja tämä tulisi ottaa huomioon laitosten toimintaa ja tiloja suunniteltaessa. Myös osallisuuden edistäminen on selkeä kehittämiskohde laitosten toiminnassa.

Julkistamistilaisuus 16.1. katsottavissa sekä tutkimusraportti luettavissa verkossa

Tutkimustulosten julkistamistilaisuutta voi seurata suorana verkossa torstaina 16.1. klo 10.00 alkavassa lähetyksessä osoitteessa www.jyvaskyla.fi/ajankohtaista/tilaisuus . Tallenne on katsottavissa verkossa 16.3.2020 asti. Tilaisuudessa tuloksia esittelevät Kulttuuripolitiikan tutkimuskeskus Cuporen erikoistutkijat Olli Ruokolainen ja Sakarias Sokka.

Julkaisu on luettavissa jo nyt Cuporen verkkosivuilla osoitteessa: https://www.cupore.fi/fi/julkaisut/cuporen-julkaisut/taide-ja-kulttuuril... .

Tutkimuksen kohteena olleiden Jyväskylän kaupungin taide- ja kulttuurilaitosten kävijöiden kulutus muodostaa vuodessa laitoskäynteihin liittyvän 8,4 miljoonan euron rahavirran. Laitosten aluetaloudellinen vaikutus on kokonaisuudessaan vähintään noin 14,9 miljoonaa euroa. Tässä luvussa ei ole mukana laitosten henkilöstö- ja kiinteistömenoja. Laitosten vaikutus alueen työllisyyteen (ilman laitosten henkilökuntaa) on yhteensä noin 149 henkilötyövuotta.  

Taide- ja kulttuurilaitokset koetaan tärkeiksi kaupungin kehitystekijöiksi. Niiden vaikutus kaupungin imagoon ja kaupunki-identiteettiin on kyselytutkimukseen vastanneiden kokemusten perusteella hyvin myönteinen. Jyväskyläläiset vastaajat olivat pääosin samaa tai täysin samaa mieltä siitä, että laitokset tekevät kaupungista viihtyisän (90 %), houkuttelevan (85 %), tunnetun (76 %), kulttuurikaupungin (85 %) sekä elävän ja monimuotoisen (83 %). Jyväskylän ulkopuolella asuvien vastaajien näkemys Jyväskylän ulkoisesta imagosta on varsin samanlainen. 

Yhteisistä yleisöistä yhteistyöhön

Tutkimuksessa kartoitettiin taide- ja kulttuurilaitosten rooleja ja keskinäisiä yhteyksiä. Esimerkiksi Jyväskylän taidemuseon ja Suomen käsityön museon kävijät käyvät usein molemmissa laitoksissa, mutta laitoksilla on silti selkeä sisällöllinen työnjako. Jyväskylä Sinfonian yleisö taas käyttää laajasti kaikkia kulttuuripalveluita. Kaupunginkirjastolla voisi olla merkittävä asema eräänlaisena ”sisäänheittotuotteena”: kirjaston palveluiden avulla voidaan houkutella kävijävirtoja muiden kulttuuripalveluiden äärelle. Myös varsinaisen taide- ja kulttuurilaitoskentän ulkopuoliset toimijat nousivat esiin tutkimuksessa.

-Vapaa kulttuurikenttä koetaan kyselymme perusteella tärkeäksi osaksi Jyväskylän kulttuuritoimintoja. Tulisi miettiä, miten ruohonjuuritason kulttuuritoimintaa voisi kannustaa esimerkiksi avaamalla laitosten toimitiloja laajemmalle joukolle kulttuurin tekijöitä, kulttuuripolitiikan tutkimuskeskus Cuporen erikoistutkija Olli Ruokolainen arvioi.

Kaupunkilaiset haluavat osallistua laitosten toimintaan nykyistä enemmän

Tutkimuksen perusteella taide- ja kulttuurilaitokset voivat kehittää toimintaansa lisäämällä kaupunkilaisten mahdollisuuksia osallistua toimintaansa. Yksinkertaisimmillaan tämä voisi tapahtua lisäämällä toiminnan läpinäkyvyyttä ja kehittämällä tiloja avoimemmin kaupunkitilaan kytkeytyviksi.

-Kaupunkilaiset eivät näe laitoksia niinkään julkisivumaisina kulttuurin kuluttamisen paikkoina ja kaupungin imagon ”mainostauluina”. Pikemminkin he toivovat laitosten kehittyvän osana elinympäristöään, kaupunkitilaa, jossa on kaupunkilaisille mahdollisuuksia toteuttaa itseään ja johon he kykenevät vaikuttamaan, Cuporen erikoistutkija Sakarias Sokka toteaa.

Tiedot perustuvat Kulttuuripolitiikan tutkimuskeskuksen Cuporen tutkimushankkeen tuloksiin. Tutkimushankkeessa tuotettiin tietoa Jyväskylän sydän -hankkeelle, jonka tavoitteena on Jyväskylän kulttuuri-investointien ja kaupunkikeskustan kehittäminen.   

Tutkimus rajattiin pääosin Jyväskylän sydän -hankkeessa mukana oleviin kaupungin kulttuuri- ja taidelaitoksiin: Jyväskylä Sinfonia, Jyväskylän kaupunginteatteri, Jyväskylän taidemuseo sekä Suomen käsityön museo. Kävijä ja taloudellisessa tarkastelussa oli mukana myös Alvar Aalto -museo. Keski-Suomen museo oli tutkimusajankohtana peruskorjauksessa. Vastauksia kerättiin myös kaupungin kirjastojen kävijöiltä ja muun muassa verkossa ja sosiaalisessa mediassa vastaajilta, jotka eivät olleet käyttäneet laitosten palveluita.  Vastauksia saatiin 834. Mahdollisen jatkotutkimuksen aiheeksi jää selvittää laajemmin Jyväskylän vapaan kulttuurikentän vaikutuksia kaupungin taloudelle, vetovoimalle sekä kulttuuritoimintojen uusiutumiselle.

Julkistamistilaisuus 16.1. katsottavissa sekä tutkimusraportti luettavissa verkossa

Tutkimustulosten julkistamistilaisuutta voi seurata suorana verkossa torstaina 16.1. klo 10.00 alkavassa lähetyksessä osoitteessa www.jyvaskyla.fi/ajankohtaista/tilaisuus. Tallenne on katsottavissa verkossa 16.3.2020 asti. Tilaisuudessa tuloksia esittelevät Kulttuuripolitiikan tutkimuskeskus Cuporen erikoistutkijat Olli Ruokolainen ja Sakarias Sokka.

Julkaisu on luettavissa jo nyt Cuporen verkkosivuilla osoitteessa: https://www.cupore.fi/fi/julkaisut/cuporen-julkaisut/taide-ja-kulttuuril... .

Tutkimusraportti: Olli Ruokolainen, Sakarias Sokka, Ari Kurlin ja Timo Tohmo 2019. Taide- ja kulttuurilaitokset osana Jyväskylän kehitystä ja hyvinvointia. Cuporen verkkojulkaisuja 56. Kulttuuripolitiikan tutkimuskeskus Cupore. 

Lisätietoja:

Kulttuuripolitiikan tutkimuskeskus Cupore,
- erikoistutkija Olli Ruokolainen, 050 448 3484, olli.ruokolainen[at]cupore.fi  
- erikoistutkija Sakarias Sokka, 050 387 2728, sakarias.sokka[at]cupore.fi
Jyväskylän kaupunki,
- projektipäällikkö Janne Viitamies, 014 266 3546, janne.viitamies[at]jyvaskyla.fi


--------------------------------------------------------------------

Kulttuuripolitiikan tutkimuskeskus Cupore on kulttuuripolitiikan alan tutkimus- ja asiantuntijaorganisaatio. Tutkimuskeskus tuottaa monipuolisesti taide- ja kulttuuripolitiikkaa koskevaa tietoa sekä toimii tiedonvälittäjänä ja keskustelun avaajana. Cuporessa työskentelee vuosittain noin 20 henkilöä, joista suurin osa toimii tutkijoina. Tutkimuskeskus sijaitsee Helsingissä, ja sen toimintaa ylläpitää vuonna 2002 perustettu, yksityisoikeudellinen Kulttuuripoliittisen tutkimuksen edistämissäätiö.

Jyväskylän sydän on ainutlaatuinen taiteen, kulttuurin ja kaupunkikeskustan yhteiskehittämisen projekti. Projektissa tähdätään Jyväskylän taiteen ja kulttuurin toiminnan, tilaratkaisujen ja sijainnin kehittämiseen vahvalla tulevaisuus- ja osallisuuspainotuksella osana kaupunkikeskustan kehittämistä.