Harri Forstén soittaa vielä Jyväskylä Sinfonian syyskauden avajaiskonsertin, mutta sen jälkeen hänen statuksensa vaihtuu orkesteri

Jyväskylän kulttuuripalveluiden tulevaisuutta noin kaksi vuotta pohtinut Jyväskylän sydän -projekti esitteli maanantaina 5.10.

Taiteilijatapaamiset kevätkaudella 2024

Tervetuloa kuulemaan kapellimestarien ja solistien ajatuksia illan konsertista! 

Taiteilijatapaamiset pidetään Paviljongin ravintola 3:ssa klo 17.15 alkaen ja ne kestävät noin varttitunnin. Samalla voit nauttia ravintolapalveluiden tarjonnasta. 

Taiteilijatapaaminen sisältyy illan konserttilippuun.
 

To 7.3. klo 17.15 kapellimestari Olli Mustonen

Pe 5.4. klo 17.15 ylikapellimestari Lorenzo Passerini

Ke 15.5. klo 17.15 eläköitynyt sellisti Mikael Hintze

 

Jyväskylä Sinfonia jalkautuu keväisin ja syksyisin viikon ajaksi ilahduttamaan ihmisiä eri puolilla kaupunkia. Sinfonia on the Move -viikon aikana orkesterin jäsenet musisoivat vaihtelevin pienryhmäkokoonpanoin mitä erilaisimmissa paikoissa. Ideana on jalkautua monenlaisiin tiloihin lähelle kaupunkilaisten arkea sekä esiintyä paikoissa, joissa orkesteria ei tavallisesti näe. Tempausviikon avulla halutaan myös tavoittaa ihmisiä, joita Jyväskylä Sinfonia ei tavanomaisesti kohtaa.

Gradian musiikinopetuksen oppilaat ilahduttavat musiikkiesityksillään konserttiin saapuvaa yleisöä aika ajoin konsertti-iltana.

Pikku Alkusoitot alkavat klo 17.30 Paviljongin ylälämpiössä ja kestävät 10-15 minuuttia.
Tilaisuuksiin on vapaa pääsy, tervetuloa kuuntelemaan!
 

Jyväskylä Sinfonia tarjoaa koululaisille ja opiskelijoille mahdollisuuden nauttia musiikista ja tutustua orkesterin elämään eri tilanteissa. Tarjolla on maksuttomia kenraaliharjoituksia, ryhmäalennuksia konsertteihin ja mielenkiintoisia kouluvierailuja. Valitkaa houkuttelevin vaihtoehto ja tulkaa tutustumaan elävään musiikkiin!

Voitte tutustua yhdessä ennen vierailua Konserttivieraan ABC:hen, joka vastaa useimmiten esitettyihin konserttivierailukysymyksiin. 

Koululais-, opiskelija- ja erityisryhmät ovat tervetulleita seuraamaan orkesterin avoimia harjoituksia maksutta. Avoin harjoitus kestää noin tunnin.

Avointen harjoitusten osallistujamäärä on rajallinen, minkä vuoksi halukkaiden ryhmien kannattaa ilmoittautua ajoissa. Ryhmän minimikoko on 10 henkilöä.

Kevään 2024 avoimet harjoitukset

ke 6.3. klo 10–11

ke 24.4. klo 10–11

Syksyn 2024 avoimet harjoitukset

ke 11.9. klo 10-11, kapellimestarina Lorenzo Passerini

ti 1.10. klo 10-11, kapellimestarina Okko Kamu

Tervetuloa elävän musiikin maailmaan! Jos olet tulossa ensimmäistä kertaa klassisen musiikin konserttiin, mielessäsi voi risteillä muutamia kysymyksiä. Seuraavasta voit löytää niihin vastauksen!

Mitä klassinen musiikki on?

Klassisella musiikilla tarkoitetaan yleensä orkesterisoittimia soittavalle ryhmälle sävellettyä musiikkia. Orkesterisoittimia ovat jousisoittimet, puupuhaltimet, vaskipuhaltimet ja lyömäsoittimet. Useimmiten klassinen musiikki on sävelletty joko sinfonian tai konserton muotoon.

Tuottaja Jyväskylä Sinfonialle

Tule meille työkaveriksi! Etsimme tuottajaa vakituiseen työsuhteeseen Jyväskylä Sinfonialle.

P. H. Nordgren: Streams (2023)
Jyväskylä Sinfonia
Ville Matvejeff, kapellimestari
Tuomas Ylinen, sello
ABCD 521

Lisätietoja Alban sivuilta.

Eric Tanguy: Clarinet concerto, Violin concerto no. 2, Matka (2021)
Jyväskylä Sinfonia
Ville Matvejeff, kapellimestari
Pierre Génisson, klarinetti
Júlia Pusker, viulu
Ondine ODE13902

Lisätietoja Ondinen sivuilla.

Olen kotoisin Helsingistä. 

Aloitin soittamisen viisivuotiaana. Viulistivanhempani, heidän kaverinsa sekä äitini isä opettivat minua vuorotellen ja 10-vuotiaana pääsin Sibelius-Akatemian nuoriso-osastolle.

15-vuotiaana intoni viulunsoittoon lopahti, ja 18-vuotiaana soittaminen loppui täysin. Tuntui kuitenkin järjettömältä hylätä viulu kokonaan ja niin aloitin harjoittelun uudelleen lukion jälkeen. Aloitin opettajaopinnot Helsingin konservatoriossa, ja vuosi ennen valmistumistani päätinkin ryhtyä orkesterimuusikoksi.

Olen kotoisin Turusta. 

Aloitin käyrätorvensoiton 14-vuotiaana isäni vanhalla torvella, joka roikkui kotimme seinällä kukkaruukkuna. Äitini oli täyttänyt torven kukkamullalla, etten ryhtyisi sitä soittamaan. 

Opiskelin Turun konservatoriossa. Viiden vuoden opiskelun jälkeen sain vakituisen paikan Jyväskylän orkesterista vuonna 1983. 

Parikymppiselle Turun-pojalle muutto Jyväskylään oli kulttuurishokki! En ollut käynyt koskaan Orivettä pohjoisempana enkä uinut järvessä. Muistan vieläkin ensi kertaa Köhniönjärvessä uidessani suuhun tulleen veden makean maun. 

Synnyin Moskovassa, silloisessa Neuvostoliitossa. 

Aloitin viulunsoiton viisivuotiaana musiikkikoulussa. Viulu vaihtui alttoviuluun 16-vuotiaana. Alttoviululla on ainutlaatuinen sävy sekä sointi ja sillä voi imitoida monia muita soittimia, kuten viulua, selloa, fagottia ja huilua.

Synnyin Mäntässä, mutta jyväskyläläistyin kolmikuisena.

Pelimanni-isäni soitti kotona paljon viulua. Äidin kanssa puolestaan laulettiin kaikki mökkimatkat. Toivoin kaksivuotiaana joululahjaksi viulua ja kun sainkin pienen kitaran, kysyin, missä on jousi. Varsinaisen viulunsoiton aloitin viisivuotiaana.

Olen Lappeenrannasta kotoisin oleva Jyväskylä Sinfonian uusi sellisti. Opiskelen Sibelius-Akatemiassa tarkoituksenani valmistua ensi syksynä. Aloitin työskentelyn orkesterissa helmikuun puolivälissä ja olen viihtynyt tosi hyvin tässä kivassa porukassa. Jyväskylässä olen nauttinut luonnon läheisyydestä ja eloisasta keskustasta.

Synnyin Valkeakoskella.

Isäni toimi päivätyönsä ohella kuoron, orkesterin ja soittokunnan johtajana ja innosti meitä lapsiakin musiikin pariin. Vaadin nelivuotiaana itselleni viulua, vaikka kotona olisi jo ollut piano valmiina. Isäni toi kuitenkin Venäjän-reissultaan tuliaiseksi pienen viulun.

Siirryin 15-vuotiaana Sibelius-Akatemian nuorisokoulutukseen. Ylioppilaaksitulon jälkeen, Akatemian perusopiskelijana sain paikan Moskovasta, jota olin hakenut aiemman viulunsoitonopettajani suosituksesta. Elämäni muuttui kertarysäyksellä.

Synnyin pienessä kylässä Keski-Englannissa. 

Aloitin viulunsoiton kuusivuotiaana. Kaikki musisointi oli tehtävä kouluajan ulkopuolella, sillä tieteisiin vahvasti suuntautuneen koulun asenne oli tuohon aikaan taidetta ja musiikkia kohtaan hyvin kielteinen. 15-vuotiaana päätin tehdä musiikista itselleni uran ja 18-vuotiaana muutin Lontooseen opiskelemaan viulunsoittoa London Music Collegeen.

Synnyin Riihimäellä.

Kuuntelin pikkupoikana Arto Noraksen Mestariteoksia sellolle -levyn läpi satoja kertoja. Viisivuotiaana aloitin sellonsoiton Riihimäen musiikkiopistossa. Ennen kuin opin soittamaan, minulla oli päässäni tietynlainen ääni-ihanne, jota tavoitella. Se on ollut siellä lähtemättömästi siitä asti.

Tie harrastuksesta ammattiin oli mutkikas. Hain viidesti Sibelius-Akatemiaan ja pääsin 25-vuotiaana sisään Akatemian siihenastisen historian vanhimpana sellistinä. Helsingissä naurettiin, että kevään varma merkki on Ilkka raahaamassa selloaan pääsykokeisiin.

Aloitin fagotinsoiton 10-vuotiaana Jyväskylän musiikkiopistossa, mutta todellinen kipinä fagotinsoittoon leimahti 15-vuotiaana vaihto-oppilaana Ranskassa. Brestin konservatorion fagottiluokka, kamarimusiikkitunnit ja sinfoniaorkesteriperiodit saivat minut tosissaan harkitsemaan fagotistin uraa. Aloitin ammattiopintoni 2009 Helsingin Konservatoriossa ja jatkoin sieltä Sibelius-Akatemiaan. Työt Jyväskylä sinfoniassa aloitin syksyllä 2021
 

Olen syntynyt Vantaalla.

Sibelius on lapsuuteni kuulomaisema. Sitä on meillä soitettu ja lujaa! Äitini opetti minulle pianonsoiton alkeita. Vaihdoin nelivuotiaana pianon viuluun, kun Jean Sibelius -viulukilpailun voittaneen Viktoria Mullovan kirkkaanpunainen iltapuku kilpailun jälkeisessä konsertissa vei huomioni.