Jyväskylän kulttuuri- ja liikuntalautakunnassa 17.1. kulttuurin ja kansalaistoiminnan avustussopimukset
Kulttuuritoiminnan kumppanuussopimukset vuodelle 2024
Jyväskylän kaupungin kulttuuritoiminnan kumppanuussopimuksiin on varattu 564 400 euro
Voit suodattaa hakutuloksia valitsemalla halumiasi suodattimia haun yhteydestä.
Jyväskylän kaupungin kulttuuritoiminnan kumppanuussopimuksiin on varattu 564 400 euro
Kiinnostusta kävijöissä herätti niin koiramainen elämä Überhund-näyttelyssä, perinnetaitojen uudenlaiset ulottuvuudet Kaarnaseppä-näyttelyssä, Aalt
Vuoden aikana nähdään uudenlaisia käsityön sovellutuksia ja mielenkiintoisia lähtökohtia kädentaitojen maailmasta.
Jyväskylän kaupunki järjestää monipuolisesti erilaista harrastustoimintaa peruskouluikäisille jyväskyläläisille lapsille ja nuorille.
Jyväskylän kaupungin tulee tasapainottaa talouttaan vuosina 2024–2026 pysyvästi vuositasolla noin 40 miljoonalla eurolla.
Jyväskylän kulttuuripalveluiden tulevaisuutta noin kaksi vuotta pohtinut Jyväskylän sydän -projekti esitteli maanantaina 5.10.
Klassisella musiikilla tarkoitetaan yleensä orkesterisoittimia soittavalle ryhmälle sävellettyä musiikkia. Orkesterisoittimia ovat jousisoittimet, puupuhaltimet, vaskipuhaltimet ja lyömäsoittimet. Useimmiten klassinen musiikki on sävelletty joko sinfonian tai konserton muotoon.
P. H. Nordgren: Streams (2023)
Jyväskylä Sinfonia
Ville Matvejeff, kapellimestari
Tuomas Ylinen, sello
ABCD 521
Lisätietoja Alban sivuilta.
Eric Tanguy: Clarinet concerto, Violin concerto no. 2, Matka (2021)
Jyväskylä Sinfonia
Ville Matvejeff, kapellimestari
Pierre Génisson, klarinetti
Júlia Pusker, viulu
Ondine ODE13902
Lisätietoja Ondinen sivuilla.
Olen kotoisin Helsingistä.
Aloitin soittamisen viisivuotiaana. Viulistivanhempani, heidän kaverinsa sekä äitini isä opettivat minua vuorotellen ja 10-vuotiaana pääsin Sibelius-Akatemian nuoriso-osastolle.
15-vuotiaana intoni viulunsoittoon lopahti, ja 18-vuotiaana soittaminen loppui täysin. Tuntui kuitenkin järjettömältä hylätä viulu kokonaan ja niin aloitin harjoittelun uudelleen lukion jälkeen. Aloitin opettajaopinnot Helsingin konservatoriossa, ja vuosi ennen valmistumistani päätinkin ryhtyä orkesterimuusikoksi.
Olen kotoisin Turusta.
Aloitin käyrätorvensoiton 14-vuotiaana isäni vanhalla torvella, joka roikkui kotimme seinällä kukkaruukkuna. Äitini oli täyttänyt torven kukkamullalla, etten ryhtyisi sitä soittamaan.
Opiskelin Turun konservatoriossa. Viiden vuoden opiskelun jälkeen sain vakituisen paikan Jyväskylän orkesterista vuonna 1983.
Parikymppiselle Turun-pojalle muutto Jyväskylään oli kulttuurishokki! En ollut käynyt koskaan Orivettä pohjoisempana enkä uinut järvessä. Muistan vieläkin ensi kertaa Köhniönjärvessä uidessani suuhun tulleen veden makean maun.
Synnyin Moskovassa, silloisessa Neuvostoliitossa.
Aloitin viulunsoiton viisivuotiaana musiikkikoulussa. Viulu vaihtui alttoviuluun 16-vuotiaana. Alttoviululla on ainutlaatuinen sävy sekä sointi ja sillä voi imitoida monia muita soittimia, kuten viulua, selloa, fagottia ja huilua.
Synnyin Mäntässä, mutta jyväskyläläistyin kolmikuisena.
Pelimanni-isäni soitti kotona paljon viulua. Äidin kanssa puolestaan laulettiin kaikki mökkimatkat. Toivoin kaksivuotiaana joululahjaksi viulua ja kun sainkin pienen kitaran, kysyin, missä on jousi. Varsinaisen viulunsoiton aloitin viisivuotiaana.
Olen Lappeenrannasta kotoisin oleva Jyväskylä Sinfonian uusi sellisti. Opiskelen Sibelius-Akatemiassa tarkoituksenani valmistua ensi syksynä. Aloitin työskentelyn orkesterissa helmikuun puolivälissä ja olen viihtynyt tosi hyvin tässä kivassa porukassa. Jyväskylässä olen nauttinut luonnon läheisyydestä ja eloisasta keskustasta.
Synnyin Valkeakoskella.
Isäni toimi päivätyönsä ohella kuoron, orkesterin ja soittokunnan johtajana ja innosti meitä lapsiakin musiikin pariin. Vaadin nelivuotiaana itselleni viulua, vaikka kotona olisi jo ollut piano valmiina. Isäni toi kuitenkin Venäjän-reissultaan tuliaiseksi pienen viulun.
Siirryin 15-vuotiaana Sibelius-Akatemian nuorisokoulutukseen. Ylioppilaaksitulon jälkeen, Akatemian perusopiskelijana sain paikan Moskovasta, jota olin hakenut aiemman viulunsoitonopettajani suosituksesta. Elämäni muuttui kertarysäyksellä.
Synnyin pienessä kylässä Keski-Englannissa.
Aloitin viulunsoiton kuusivuotiaana. Kaikki musisointi oli tehtävä kouluajan ulkopuolella, sillä tieteisiin vahvasti suuntautuneen koulun asenne oli tuohon aikaan taidetta ja musiikkia kohtaan hyvin kielteinen. 15-vuotiaana päätin tehdä musiikista itselleni uran ja 18-vuotiaana muutin Lontooseen opiskelemaan viulunsoittoa London Music Collegeen.
Synnyin Riihimäellä.
Kuuntelin pikkupoikana Arto Noraksen Mestariteoksia sellolle -levyn läpi satoja kertoja. Viisivuotiaana aloitin sellonsoiton Riihimäen musiikkiopistossa. Ennen kuin opin soittamaan, minulla oli päässäni tietynlainen ääni-ihanne, jota tavoitella. Se on ollut siellä lähtemättömästi siitä asti.
Tie harrastuksesta ammattiin oli mutkikas. Hain viidesti Sibelius-Akatemiaan ja pääsin 25-vuotiaana sisään Akatemian siihenastisen historian vanhimpana sellistinä. Helsingissä naurettiin, että kevään varma merkki on Ilkka raahaamassa selloaan pääsykokeisiin.