Hyppää pääsisältöön

Voit suodattaa hakutuloksia valitsemalla halumiasi suodattimia haun yhteydestä.

Jyväskylän kulttuuripalvelut: Ehdotuksia kokoava Jyväskylän sydän -loppuraportti valmistuu lokakuun aikana 

Jyväskylän kaupunki on tekemässä merkittäviä satsauksia kulttuuripalveluihin seuraavan vuosikymmenen aikana. Teatterin peruskorjauksen suunnittelu on jo lähtenyt liikkeelle. Seuraavaksi esitetään Lyseon tilojen peruskorjausta mm. kansalaisopiston käyttöön. Pääkirjaston, taidemuseon ja käsityön museon sekä mahdollisen musiikkisalin tilankäytön periaatteita ja sijaintia koskeva päätöksentekoa ehdotetaan siirrettävän vuoteen 2025. Erillistä konserttitaloa raportissa ei ehdoteta.

Jyväskylän kulttuuripalveluiden tulevaisuutta noin kaksi vuotta pohtinut Jyväskylän sydän -projekti esitteli maanantaina 5.10.

Asiasanat:  
kulttuuri
Jyväskylän kaupunginteatteri
Jyväskylä Sinfonia
kirjasto
museo
kansalaisopisto
Jyväskylän Sydän
raportti
kehittäminen
Kuva
Jyväskylän kaupunginteatterin pääportaikko. Kuva Jiri Halttunen

Konserttivieraan ABC

Tervetuloa elävän musiikin maailmaan! Jos olet tulossa ensimmäistä kertaa klassisen musiikin konserttiin, mielessäsi voi risteillä muutamia kysymyksiä. Seuraavasta voit löytää niihin vastauksen!


Mitä klassinen musiikki on?

Klassisella musiikilla tarkoitetaan yleensä orkesterisoittimia soittavalle ryhmälle sävellettyä musiikkia. Orkesterisoittimia ovat jousisoittimet, puupuhaltimet, vaskipuhaltimet ja lyömäsoittimet. Useimmiten klassinen musiikki on sävelletty joko sinfonian tai konserton muotoon.

Jyväskylä Sinfonia
konsertti
kulttuuri

Levytykset

P. H. Nordgren: Streams (2023)
Jyväskylä Sinfonia
Ville Matvejeff, kapellimestari
Tuomas Ylinen, sello
ABCD 521

Lisätietoja Alban sivuilta.

Eric Tanguy: Clarinet concerto, Violin concerto no. 2, Matka (2021)
Jyväskylä Sinfonia
Ville Matvejeff, kapellimestari
Pierre Génisson, klarinetti
Júlia Pusker, viulu
Ondine ODE13902

Lisätietoja Ondinen sivuilla.

Jyväskylä Sinfonia
levytys
kulttuuri
levyjulkaisu
levy

Sari Tukiainen, II viulu

Olen kotoisin Helsingistä. 

Aloitin soittamisen viisivuotiaana. Viulistivanhempani, heidän kaverinsa sekä äitini isä opettivat minua vuorotellen ja 10-vuotiaana pääsin Sibelius-Akatemian nuoriso-osastolle.

15-vuotiaana intoni viulunsoittoon lopahti, ja 18-vuotiaana soittaminen loppui täysin. Tuntui kuitenkin järjettömältä hylätä viulu kokonaan ja niin aloitin harjoittelun uudelleen lukion jälkeen. Aloitin opettajaopinnot Helsingin konservatoriossa, ja vuosi ennen valmistumistani päätinkin ryhtyä orkesterimuusikoksi.

Jyväskylä Sinfonia
muusikko
kulttuuri

Juha Keskinen, käyrätorvi

Olen kotoisin Turusta. 

Aloitin käyrätorvensoiton 14-vuotiaana isäni vanhalla torvella, joka roikkui kotimme seinällä kukkaruukkuna. Äitini oli täyttänyt torven kukkamullalla, etten ryhtyisi sitä soittamaan. 

Opiskelin Turun konservatoriossa. Viiden vuoden opiskelun jälkeen sain vakituisen paikan Jyväskylän orkesterista vuonna 1983. 

Parikymppiselle Turun-pojalle muutto Jyväskylään oli kulttuurishokki! En ollut käynyt koskaan Orivettä pohjoisempana enkä uinut järvessä. Muistan vieläkin ensi kertaa Köhniönjärvessä uidessani suuhun tulleen veden makean maun. 

Jyväskylä Sinfonia
muusikko
kulttuuri
Kuva
Tummapukuinen parrakas mies pitää sylissään käyrätorvea. Kuva Jiri Halttunen

Grigory Tsyganov, alttoviulu

Synnyin Moskovassa, silloisessa Neuvostoliitossa. 

Aloitin viulunsoiton viisivuotiaana musiikkikoulussa. Viulu vaihtui alttoviuluun 16-vuotiaana. Alttoviululla on ainutlaatuinen sävy sekä sointi ja sillä voi imitoida monia muita soittimia, kuten viulua, selloa, fagottia ja huilua.

Jyväskylä Sinfonia
muusikko
kulttuuri
Kuva
Tummapukuinen mies pitää sylissään alttoviulua. Kuva Jiri Halttunen

Kaisamari Hiltunen, II viulu

Synnyin Mäntässä, mutta jyväskyläläistyin kolmikuisena.

Pelimanni-isäni soitti kotona paljon viulua. Äidin kanssa puolestaan laulettiin kaikki mökkimatkat. Toivoin kaksivuotiaana joululahjaksi viulua ja kun sainkin pienen kitaran, kysyin, missä on jousi. Varsinaisen viulunsoiton aloitin viisivuotiaana.

Jyväskylä Sinfonia
muusikko
kulttuuri

Annika Valkeajoki, sello

Olen Lappeenrannasta kotoisin oleva Jyväskylä Sinfonian uusi sellisti. Opiskelen Sibelius-Akatemiassa tarkoituksenani valmistua ensi syksynä. Aloitin työskentelyn orkesterissa helmikuun puolivälissä ja olen viihtynyt tosi hyvin tässä kivassa porukassa. Jyväskylässä olen nauttinut luonnon läheisyydestä ja eloisasta keskustasta.

 

Jyväskylä Sinfonia
muusikko
kulttuuri
Kuva
Pitkähiuksinen nainen katsoo kameraan hymyillen sellon takaa. Kuva Minna Huolman

Liisi Nuora-Kapanen, II konserttimestari

Synnyin Valkeakoskella.

Isäni toimi päivätyönsä ohella kuoron, orkesterin ja soittokunnan johtajana ja innosti meitä lapsiakin musiikin pariin. Vaadin nelivuotiaana itselleni viulua, vaikka kotona olisi jo ollut piano valmiina. Isäni toi kuitenkin Venäjän-reissultaan tuliaiseksi pienen viulun.

Siirryin 15-vuotiaana Sibelius-Akatemian nuorisokoulutukseen. Ylioppilaaksitulon jälkeen, Akatemian perusopiskelijana sain paikan Moskovasta, jota olin hakenut aiemman viulunsoitonopettajani suosituksesta. Elämäni muuttui kertarysäyksellä.

Jyväskylä Sinfonia
muusikko
kulttuuri

Gary Littler, II viulu

Synnyin pienessä kylässä Keski-Englannissa. 

Aloitin viulunsoiton kuusivuotiaana. Kaikki musisointi oli tehtävä kouluajan ulkopuolella, sillä tieteisiin vahvasti suuntautuneen koulun asenne oli tuohon aikaan taidetta ja musiikkia kohtaan hyvin kielteinen. 15-vuotiaana päätin tehdä musiikista itselleni uran ja 18-vuotiaana muutin Lontooseen opiskelemaan viulunsoittoa London Music Collegeen.

Jyväskylä Sinfonia
muusikko
kulttuuri

Ilkka Kauppi, sello

Synnyin Riihimäellä.

Kuuntelin pikkupoikana Arto Noraksen Mestariteoksia sellolle -levyn läpi satoja kertoja. Viisivuotiaana aloitin sellonsoiton Riihimäen musiikkiopistossa. Ennen kuin opin soittamaan, minulla oli päässäni tietynlainen ääni-ihanne, jota tavoitella. Se on ollut siellä lähtemättömästi siitä asti.

Tie harrastuksesta ammattiin oli mutkikas. Hain viidesti Sibelius-Akatemiaan ja pääsin 25-vuotiaana sisään Akatemian siihenastisen historian vanhimpana sellistinä. Helsingissä naurettiin, että kevään varma merkki on Ilkka raahaamassa selloaan pääsykokeisiin.

Jyväskylä Sinfonia
muusikko
kulttuuri
Kuva
Tummapaitainen mies hymyilee kameralle sellon takaa. Kuva Jiri Halttunen

Emil Fuchs, fagotti

Aloitin fagotinsoiton 10-vuotiaana Jyväskylän musiikkiopistossa, mutta todellinen kipinä fagotinsoittoon leimahti 15-vuotiaana vaihto-oppilaana Ranskassa. Brestin konservatorion fagottiluokka, kamarimusiikkitunnit ja sinfoniaorkesteriperiodit saivat minut tosissaan harkitsemaan fagotistin uraa. Aloitin ammattiopintoni 2009 Helsingin Konservatoriossa ja jatkoin sieltä Sibelius-Akatemiaan. Työt Jyväskylä sinfoniassa aloitin syksyllä 2021
 

Jyväskylä Sinfonia
muusikko
kulttuuri
Kuva
Lyhythiuksinen tummiin pukeutunut mies hymyilee punaisen fagotin takaa. Kuva Jiri Halttunen

Maria Mangeloja, alttoviulu

Olen syntynyt Vantaalla.

Sibelius on lapsuuteni kuulomaisema. Sitä on meillä soitettu ja lujaa! Äitini opetti minulle pianonsoiton alkeita. Vaihdoin nelivuotiaana pianon viuluun, kun Jean Sibelius -viulukilpailun voittaneen Viktoria Mullovan kirkkaanpunainen iltapuku kilpailun jälkeisessä konsertissa vei huomioni.

Jyväskylä Sinfonia
muusikko
kulttuuri
Kuva
Mustapaitainen pitkähiuksinen nainen hymyilee kameralle. Kuva Jiri Halttunen

Jerzy Hoffman, I-viulu

Synnyin Puolan Gdanskissa muusikkoperheeseen.

Seurasin isäni jalanjälkiä viulistin tielle. Aloitin kuusivuotiaana musiikkikoulun isäni oppilaana.

Itsenäistymiseni alkoi 14-vuotiaana, kun muutin kotoa 100 kilometrin päähän nelivuotista musiikkilyseota varten. Viisivuotisesta Gdanskin musiikkiakatemiasta valmistuttuani ryhdyin freelanceriksi. Soitin muun muassa musikaaliteatterissa Viulunsoittajaa katolla.

Jyväskylä Sinfonia
muusikko
kulttuuri

Ari Mansala, kontrabasso

Synnyin Helsingissä, josta musiikki on kuljettanut minua eri puolille Suomea ja lopulta Jyväskylään 2011. Jyväskylä on minun makuuni juuri sopivan kokoinen: tarpeeksi pieni, mutta kuitenkin täynnä elämää. Jyväskyläläisyys ei myöskään itsessään tarkoita mitään, toisin kuin vaikkapa tamperelaisuus tai kuopiolaisuus. Olemme kuin Keski-Suomen sulatusuuni, New York oikeastaan. Lutakkohan näyttää nelostieltä katsottuna Manhattanilta, ainakin vähän.

Jyväskylä Sinfonia
muusikko
kulttuuri
Kuva
Tummapaitainen tummatukkainen mies katsoo kädet ristissä kameraan. Kuva Jiri Halttunen

Jukka Hämäläinen, alttoviulu

”Parasta orkesterisoittamisessa on se hetki konsertissa, kun tuntee, että kaikilla on hyvä olo, kaikki on kohdillaan, ja yhteisin ponnistuksin tuotettu musiikki vie mukanaan. Klassinen musiikki on valtavan suuri aarreaitta ihmiselle ammentaa, jos vain niin haluaa. Sieltä voi aina oppia enemmän ja kehittää itseään.”

Jyväskylä Sinfonia
muusikko
kulttuuri

Nahoko Kinoshita, oboe

Synnyin Osakassa, Japanissa.

Kävin kahden siskoni kanssa piano-, viulu-, solfa- sekä orkesteritunneilla, sävellysoppitunneilla, konserteissa ja oopperoissa joka viikko. 12-vuotiaana minulle heräsi kiinnostus mustan instrumentin soittoon. Aloitin klarinetilla, mutta vaihdoin 16-vuotiaana oboeen. 

Valmistuin Pariisin konservatoriosta ja jatkoin opintojani vielä Sveitsissä. Opiskelukaverini Lausannesta vinkkasi minulle avoimesta oboistin paikasta Jyväskylässä, aloitin orkesterissa 2012.

Jyväskylä Sinfonia
muusikko
kulttuuri
Kuva
Tummahiuksinen nainen katsoo kädessään olevia puhallinsoittimia. Kuva Jiri Halttunen

Niina Tuunainen, I-viulu

Synnyin Riihimäellä.

Viulunsoiton aloitin viisivuotiaana. Soittaminen oli lapsesta lähtien tavoitteellista eikä muuta ammattia ole tarvinnut pohtia, paitsi 14-vuotiaana, jolloin piti tehdä lopullinen valinta rakkaan kilpapujotteluharrastukseni ja viulun välillä.

Päijät-Hämeen konservatorion opettajalinjalta valmistuttuani keikkailin usean vuoden ajan Lahdessa ja ulkomailla. Mikkelissä työskennellessäni tulin orkesteriyhteistyön merkeissä tutuksi jyväskyläläisten kanssa. Niinpä hain Jyväskylä Sinfonian ykkösviulun soittajan paikkaa 2003.

Jyväskylä Sinfonia
muusikko
kulttuuri

Jani Koskela, kontrabasso

Olen kotoisin Tampereelta.

Musiikkiharrastukseni alkoi yläasteella. Aloitin sähköbassolla bändikoulussa, konservatoriossa sähkösoittimien puuttuessa valitsin kontrabasson. Soittaminen alkoi täyttää elämäni. Kävin jazz- ja blueskeikoilla iltaisin, isäni haki minut kotiin kolmen jälkeen ja parin tunnin yöunien jälkeen lähdin kouluun.

Jyväskylä Sinfonia
muusikko
kulttuuri
Kuva
Tummapaitainen silmälasipäinen mies seisoo kontrabasson takana ja katsoo kameraan. Kuva Jiri Halttunen

Aapo Järvinen, huilu

Olen Jyväskylässä syntynyt, kouluni Suolahdessa ja Äänekoskella käynyt muusikko. Opiskelin huilunsoittoa Helsingissä ja Berliinissä, muutin takaisin Jyväskylään yli 20 vuoden jälkeen nyt syksyllä 2021. Orkesterityön ohella olen innokas kamarimuusikko, järjestän kesäisin Toivakan kamarimusiikkifestivaalia yhdessä pianisti Fanny Söderströmin kanssa. Vapaa-aikani kuluu tällä hetkellä Toivo-koiranpennun kanssa maailmaa ihmetellen ja uutta opetellen.

Jyväskylä Sinfonia
muusikko
kulttuuri
Kuva
Mustapaitainen lyhythiuksinen mies pitää olallaan huilua. Kuva Jiri Halttunen