Hyppää pääsisältöön
Pääsisältö

Synnyin Mäntässä, mutta jyväskyläläistyin kolmikuisena.

Pelimanni-isäni soitti kotona paljon viulua. Äidin kanssa puolestaan laulettiin kaikki mökkimatkat. Toivoin kaksivuotiaana joululahjaksi viulua ja kun sainkin pienen kitaran, kysyin, missä on jousi. Varsinaisen viulunsoiton aloitin viisivuotiaana.

Urani Jyväskylä Sinfoniassa aloitin fanina jo lapsena, notkuin konserttien jälkeen henkilökunnan ovella nähdäkseni muusikoita. Ammattiopintojeni jälkeen tein kamarimusiikin erikoistumisopintoja. Aloitin Jyväskylä Sinfonian keikkamuusikkona 2002 ja vuotta myöhemmin sain vakituisen paikan orkesterista.

Vuorottelevan äänenjohtajan paikan saaminen oli hienoa. Pidän erityisesti liidaamisesta sekä huippuporukastamme. Kakkosviulujen rooli on klassisessa musiikissa säestävä ja rytminen, kun taas romanttisessa usein ykkösviuluja tuplaava. 

Sinfoniatyön lisäksi minulle on tärkeää kamarimusisointi erilaisin kokoonpanoin. Itseoppineena urkurina sijaistan toisinaan kanttorin viikonloppuvapaita. Monipuolisella ja ahkeralla liikkumisella huollan kehoa ja mieltä, on tärkeää pysyä hyvässä kunnossa. 
 

Kuva
Silmälasipäinen tummapaitainen nainen hymyilee viulu sylissään. Kuva Jiri Halttunen
Asiasanat:  
Jyväskylä Sinfonia
muusikko
kulttuuri