Hyppää pääsisältöön
Kuva
Punatukkainen nainen heilauttaa sinistä hameensa helmaa.

Täältä pääset Jyväskylä Sinfonian YouTube-kanavalle

Konsertti on yleisön osalta peruttu. Ohjeet lippupalautuksia varten löydät täältä.

Ke 31.3. konserttitallenne Jyväskylän kaupungintalolta klo 19.00 

Kreeta-Maria Kentala, kapellimestari & viulu
Kajsa Dahlbäck, sopraano 
Monica Groop, mezzosopraano

Giovanni Battista Pergolesi: Stabat Mater
Georg Friedrich Händel: Vesimusiikkia, sarja nro 1, F-duuri

Äiti katsoo lohduttomasti itkien kuolemaan tuomittua ja häpäistyä poikaansa, jakaen joka solullaan tämän kärsimyksen. Vaikka näky on kääntyvä vielä voittoon ja ikuiseen riemuun, siihen on käytävä pimeimmän mahdollisen alhon kautta. Äidin ja pojan pohjattoman tuskan jakaa kuolinvuoteellaan vain 26-vuotias Giovanni Battista Pergolesi, joka oli aiemmin säveltänyt lähinnä koomisia oopperoita. Eikä hän tarvitse siihen kuin kaksi naissolistia.

Pergolesin Stabat Mater lienee koko kirkkomusiikin historian vavahduttavin teos, joka ei säästele kyyneleitä eikä lohdutusta. Se levisi aikanaan kulovalkean tavoin maasta ja kirkosta toiseen ja on vaikuttanut käytännössä koko myöhempään musiikkikulttuuriin Bachista alkaen. Niin vastaansanomaton ja aseistariisuva on sen teho. Niin hiuksenhienon herkästi valo ja varjo elävät siinä rinta rinnan.

Murheen ja surun nostavat virvoitukseksi ja voimaantumiseksi valovoimaiset Kajsa Dahlbäck ja Monica Groop sekä barokkiekspertti Kreeta-Maria Kentala, joka viimeistelee pääsiäiselämyksen Händelin majesteettisen puhdistavalla Vesimusiikilla.

Konsertin kesto on noin tunti.

Täältä pääset Jyväskylä Sinfonian YouTube-kanavalle.


KÄSIOHJELMA

Konserttitallenne Jyväskylän kaupungintalolta 31. maaliskuuta 2021 klo 19

Kreeta-Maria Kentala, viulisti-johtaja
Kajsa Dahlbäck, sopraano
Monica Groop, mezzosopraano

Georg Friedrich Händel (1685–1759)
Water Music (Vesimusiikki) –sarja nro 1 F-duuri HWV 348 (1717), 25’
I Overture. Largo – Allegro
II Adagio e staccato
III Allegro
IV Andante
V Allegro

Giovanni Battista Pergolesi (1710–1736)
Stabat Mater (1736), 40’
I Stabat Mater dolorosa (Duetto)
II Cuius animam gementem (Aria per soprano)
III O quam tristis et afflicta (Duetto)
IV Quae moerebat et dolebat (Aria per contralto)
V Quis est homo, qui non fleret (Duetto)
VI Vidit suum dulcem Natum (Aria per soprano)
VII Eja, Mater, fons amoris (Aria per contralto)
VIII Fac, ut ardeat cor meum (Duetto)
IX Sancta Mater, istud agas (Duetto)
X Fac, ut portem Christi mortem (Aria per contralto)
XI Inflammatus et accensus (Duetto)
XII Quando corpus morietur (Duetto) 

Georg Friedrich Händel (1685–1759)
Water Music (Vesimusiikki) –sarja nro 1 F-duuri HWV 348 (1717), 25’
VI Air
VII Minuet
VIII Bourrée
IX Hornpipe
X Allegro moderato


Kajsa Dahlbäck

Sopraano, musiikin tohtori Kajsa Dahlbäck on kokenut vanhan ja nykymusiikin tulkitsija ja on esiintynyt Suomen kansallisoopperassa ja esim. Helsingin barokkiorkesterin, Suomalaisen barokkiorkesterin, Tapiola Sinfoniettan sekä monien kaupunginorkesterien solistina. Dahlbäck on esiintynyt kansainvälisesti festivaaleilla kuten Bolzano festival (Italia), Musica Antigua (Brasilia), Ankara Bachfest (Turkki) sekä Brezice festival (Slovenia).

Yhtyeensä Earthly Angels kanssa hänet palkittiin YLE Vuoden levy 2018-tunnustuksella. Dahlbäck on menestynyt laulukilpailuissa sekä kotimaassa että ulkomailla, esimerkiksi Lappeenrannan valtakunnallisissa laulukilpailuissa 2008, Kangasniemen laulukilpailussa 2004 ja kansainvälisessä AsLiCo-kilpailussa Italiassa 2007. Hän on opiskellut Sibelius-Akatemiassa ja Göteborgin oopperakorkeakoulussa sekä juuri päättänyt taiteelliset jatko-opintonsa Sibelius-Akatemian DocMus-tohtorikoulussa valmistuen musiikin tohtoriksi.

Dahlbäck on perustanut Vaasa Baroque-festivaalin ja toimii sen taiteellisena johtajana. Tämän lisäksi Dahlbäck toimii Novia ammattikorkeakoulun klassisen ja barokkilaulun lehtorina Pietarsaaressa.

Monica Groop

Oopperalaulaja ja mezzosopraano Monica Groop on esiintynyt tunnetuissa ooppera– ja konserttitaloissa ympäri maailmaa m.m Lontoossa Covent Gardenissa, Royal Festival Hallissa ja Wigmore Hallissa, Pariisin Opera Garnier ja Opera Comique oopperataloissa, Bayerische Staatsoperissa Münchenissä, New Yorkin Carnegie Hallissa, Wienin Musikvereinissa, Los Angelesin, San Franciscon ja Sao Paolon konserttitaloissa yhteistyössä kuuluisten kapellimestareiden kanssa. Monipuolisella urallaan Groop on yhdistänyt barokkimusiikin, oopperan, resitaalit, sinfonia- ja kamarimusiikin sekä laajasti tunnustusta saaneen levytuotannon, joka sisältää yli 80 levyä Hän toimi Sibelius-Akatemian laulutaiteen professorina 2009-2013, ja hän pitää säännöllisesti mestariluokkia Suomessa, Ruotsissa, Norjassa ja Tanskassa.

Hänelle myönnettiin Pro Finlandia-mitali 2005, ja hän on Ruotsin Kuninkaallisen Musiikkiakatemian jäsen. Vuodesta 2014 Groop on viettänyt vapaa-aikansa Pellingissä, jonne hän perusti Pellingin musiikkipäivät 2016.

Kreeta-Maria Kentala

Viulisti Kreeta-Maria Kentala on Suomen vanhan musiikin liikkeen uranuurtaja, joka on kotonaan solistina, johtajana ja pedagogina niin barokin, klassisen ja romantiikan ajan musiikin kuin kansanmusiikinkin parissa. Hän konsertoi säännöllisesti sekä soolo- ja kamarimusiikkiprojekteissa että eri orkesterien solistina, konserttimestarina ja johtajana.

Kreeta-Maria opiskeli viulunsoittoa Keski-Pohjanmaan musiikkiopistossa Mauno Järvelän, Juha Kankaan ja Kaija Saariketun johdolla. Sieltä tie vei Sibelius-Akatemian kautta Jennifer ja Endre Wolfin luokalle Edsbergin musiikkikouluun Tukholmaan. Edsbergissä järjestetyllä mestarikurssilla Kreeta-Maria tapasi Reinhard Goebelin, ja siirtyi hänen vanavedessään opiskelemaan barokkimusiikkia Kölniin. Kreeta-Maria opiskeli barokkimusiikkia mestarikurssien ja yhteisten projektien merkeissä myös barokkiviulisti Monica Huggettin johdolla.

Uransa aikana Kreeta-Maria on ehtinyt olla töissä orkesterimuusikkona Radion Sinfoniaorkesterissa ja barokkimuusikkona Musica Antiqua Köln -yhtyeessä. Ilmeisesti sukuvikana innostuksen opetustyöhön perinyt Kreeta-Maria toimii myös monipuolisesti pedagogina. Hän on kysytty orkesterimuusikoiden ja soitinpedagogien kouluttaja etenkin barokin, klassismin ja varhaisromantiikan ajan tyyleissä. Aiemmin Kreeta-Maria on toiminut viulun lehtorina Länsi-Helsingin musiikkiopistossa sekä barokkiviulumusiikin lehtorina Sibelius-Akatemiassa. Lisäksi hän on opettanut barokkimusiikkia Pietarsaaren ammattikorkeakoulu Noviassa.

Kreeta-Marialla on lukuisia erilaisia kansanmusiikkia ja vanhaa musiikkia yhdistäviä konserttiohjelmia intiimistä duosta aina 10-henkiseen yhtyeeseen. Hän laatii ja soittaa kaikista mieluiten konserttiohjelmia, joissa on tuntemattomia säveltäjänimiä ja harvoin kuultua ohjelmistoa. Kreeta-Mariasta on myös mielenkiintoista sekoitella eri tyylilajeja keskenään: barokin seuraksi sopii mainiosti kansanmusiikki tai vaikkapa uusi tilausteos. Vuodesta 2019 vuoteen 2021 Kreeta-Maria toimii Oulunsalo soi -festivaalin taiteellisena johtajana.

Kreeta-Marian kamarimuusikkona ja solistina tekemät levytykset ovat keränneet ilahtuneita arvosteluja niin Suomessa kuin ulkomailla. Hän on saanut levytyksistään kolme Emma-palkintoa, ääni- ja kuvatallennetuottajien Janne-palkinnon sekä kaksi Yleisradion Vuoden levy -palkintoa. Vuonna 2016 Valtion taidetoimikunta myönsi Kreeta-Marialle viiden vuoden taiteilija-apurahan vuosille 2017–2021 ja toukokuussa 2019 hänet nimettiin ehdolle Pohjoismaiden neuvoston vuoden 2019 musiikkipalkinnon saajaksi. Lisäksi Kreeta-Marian työ on huomioitu Suomen Vanhan musiikin liiton “Vuoden vanhan musiikin teko 2019” -palkinnolla.

Kaustislaisena, sekä isän että äidin puolelta pelimannisuvuista polveutuvana ja pienestä pitäen kansanmusiikkia soittaneena muusikkona Kreeta-Marian sydäntä lähellä on myös hänen kotipaikkakuntansa musiikkielämä. Kreeta-Maria on ollut Kaustisen kamarimusiikkiviikon  taiteellinen johtaja vuosina 2010–2012 sekä Kaustisen Pelimanniyhdistyksen puheenjohtaja ja hallituksen jäsen vuosina 2013-2020.


Giovanni Battista Pergolesi: Stabat Mater

Alkuvuodesta 1736 Giovanni Battista Pergolesi sai napolilaiselta San Luigi di Palazzon veljesjärjestöltä tilauksen säveltää Stabat Mater –teksti, vanha keskiaikainen sekvenssi, joka kuvaa äiti Marian lohduttomuutta ristiinnaulitun Jeesuksen luona. Alun perin roomalaiskatolinen hartausteksti on ollut kautta historian yksi suosituimpia myös säveltäjien keskuudessa, ja sama veljeskunta olikin jo aiemmin tilannut toisen Stabat Mater –sävellyksen Alessandro Scarlattilta. Pergolesin saama tilaus oli kuitenkin monessa mielessä poikkeuksellinen: ilmeisesti veljeskunnan taloudellisen tilanteen takia teokseen oli mahdollista sisällyttää vain kaksi naissolistia, vaikka normaalisti kirkollisissa teoksissa käytettiin aina kuoroa. Lisäksi Pergolesi, yksi suurimpia italialaisia nuoria säveltäjälahjakkuuksia, oli aiemmin keskittynyt säveltämään etupäässä oopperoita, joista varsinkin koominen ”La serva padrona” (Piika emäntänä) on edelleen suosittu.

Kävi kuitenkin niin, että kaikki nämä haasteet kääntyivät voitoiksi. Rajoittuminen kahteen solistiin ohjaa väistämättä ilmaisua kohti oopperasta tuttuja aariaa ja duettoa, ja kuinka ollakaan, Pergolesin oopperakokemus oli korvaamattomaksi avuksi näiden muotojen rakentamisessa. Säilyttääkseen dramaturgisen jännitteen hän myös sommitteli teoksen jatkuvaksi valon ja varjojen vuorotteluksi, aivan kuin maalaustaiteesta tuttua chiaroscuroa käyttäen. Lisäksi pieni kokoonpano mahdollisti teoksen ennenkuulumattoman nopean ja laajan leviämisen ympäri koko silloista maailmaa; sitä pystyi esittämään myös pelkän pianon tai urkujen säestyksellä syrjäisimmissäkin paikoissa, ja se saavutti suuren suosion jopa Euroopan protestanttisissa osissa. Kaiken huipuksi Pergolesi teosta säveltäessään sairastui tuberkuloosiin, johon hän myös kuoli vain 26-vuotiaana; teoksesta tuli siis myös hänen oma joutsenlaulunsa.

Enemmän kuin kaiken tämän summana Pergolesin ”Stabat Mater” on tänäkin päivänä yksi koko länsimaisen kirkkomusiikin vaikuttavimmista, koskettavimmista ja lohdullisimmista ilmentymistä. Se herkkyys ja yksinkertaisuus, jolla Pergolesi kuvaa äidin ja pojan tuskaa, tarjoaa universaaliakin kosketuspintaa kääntäen pohjattoman surun voimaannuttavaksi toivoksi.

Georg Friedrich Händel: Vesimusiikkia - sarja nro 1

Verrattain poikkeukselliset lähtökohdat häämöttävät myös Georg Friedrich Händelin ”Vesimusiikin” taustalla. Keskiviikkona 17. heinäkuuta 1717 Ison-Britannian kuningas Yrjö I nimittäin järjesti Thames-joella mahtipontisen purjehdusretken, jota säesti virallisen hovisäveltäjä Händelin kirjoittama musiikki. Peräti 50 henkeä käsittänyt orkesteri oli ahtautunut yhteen veneeseen kuninkaan veneen liepeille, joen töyräillä tungeksinut kansa oli haltioissaan ja Händel itse piti henkilökohtaisesti seuraa kuninkaalle ainakin myöhemmin tehdyn maalauksen mukaan. Saksalaissyntyinen Händel oli ollut kuningas Yrjön palveluksessa jo tämän aiemmassa toimessa Hannoverin vaaliruhtinaana ja suhde jatkui myös valtakunnan ja tittelin vaihduttua; säveltäjämestarin ja kuninkaan välit olivat siis mitä ilmeisimmin hyvät. Ainakin kuningas ihastui Händelin kirjoittamaan musiikkiin siinä määrin, että vaati sitä soitettavaksi joella yhä uudelleen ja uudelleen ja vielä myöhemminkin iltajuhlissaan.

”Vesimusiikin” nimellä elämään jäänyt musiikki muodostuu kolmesta itsessään melko kaavamaisesta, ajan muodikkaaseen ranskalaiseen tyyliin kirjoitetusta orkesterisarjasta, joissa mahtipontista ja värikästä alkusoittoa seuraavat erilaiset tanssit ja orkesterin taitoja esittelevät virtuoosinumerot. Sarjojen alkuperäinen ulkoilmaluonne kuitenkin korostuu musiikin ainutlaatuisessa ilmavuudessa ja vaivattomuudessa sekä erityisesti puhaltimien runsaassa käytössä; täytyihän musiikin kuulua riittävän hyvin joen eri puolille. Händelin persoonallinen kädenjälki tulee muutenkin esille kuitenkin monissa osien välisissä, dramaturgisesti tehokkaissa kontrasteissa, jotka muistuttavat hänen varsinaisista leipälajeistaan: oopperoista ja oratorioista. ”Vesimusiikin” sarjoista nimenomaan ensimmäinen on painokkain sekä laajuudeltaan että ilmaisuvoimaltaan, ja sen ajoittain hyvinkin pitkälinjaiset ja majesteettiset kaaret tuntuvat jopa ennakoivan myöhempää sinfonista musiikkia.


Stabat Mater sanat

Suomennos Juhani Koivisto 

  1. Introduzione / Duetto (Soprano, Alto) 
Stabat mater dolorosa 
juxta crucem lacrymosa, 
dum pendebat Filius; 

2. Aria (Soprano) 
Cuius animam gementem, 
contristantam et dolentem 
pertransivit gladius. 

3. Duetto (Soprano, Alto) 
O quam tristis et afflicta 
fuit illa benedicta 
mater Unigeniti! 

4. Aria (Alto) 
Quam maerebat et dolebat 
et tremebat / pia mater, dum videbat 
nati poenas inclyti. 

5. Duetto (Soprano, Alto) 
Quis est homo, qui non fleret, 
matrem Christi si videret 
in tanto supplicio? 
Quis non posset contristari 
piam Matrem contemplari 
dolentem cum Filio? 
Pro peccatis suae gentis 
vidit Jesum in tormentis 
et flagellis subditum. 

6. Aria (Soprano) 
Vidit suum dulcem natum 
morientem, desolatum, 
dum emisit spiritum. 

7. Aria (Alto) 
Eia mater, fons amoris, 
me sentire vim doloris 
fac, ut tecum lugeam! 

8. Duetto (Soprano, Alto) 
Fac, ut ardeat cor meum 
in amando Christum Deum, 
ut sibi complaceam! 

9. Duetto (Soprano, Alto) 
Sancta Mater, istud agas: 
Crucifixi fige plagas 
cordi meo valide! 
Tui nati vulnerati, 
tam dignati pro me pati, 
poenas mecum divide! 
Fac me vere tecum flere, 
crucifixi condolere, 
donec ego vixero!
Juxta crucem tecum stare 
te libenter sociare / et me tibi sociare 
in planctu desidero.
Virgo virginum praeclara, 
jam, ne sola sis amara, 
fac me tecum plangere! 

10. Aria (Alto) 
Fac, ut portem Christi mortem, 
passionis fac consortem 
et plagas recolere! 
Fac me plagis vulnerari, 
cruce hac inebriari, 
ob amorem Filii. / et cruore filii! 

11. Duetto (Soprano, Alto) 
Inflammatus et accensus 
per te, virgo, sim defensus 
in die judicii!
Fac me cruce custodiri, 
morte Christi praemuniri, 
confoveri gratia! 

12. Duetto (Soprano, Alto) 
Quando corpus morietur, 
fac, ut animae donetur 
paradisi gloria. 

13. Finale / Duetto (Soprano, Alto) 
Amen. 

1. Johdanto / Duetto (sopraano, altto) 
Seisoi äiti tuskainen
vierellä ristin kyynelehtivänä, 
sillä riippui hänen poikansa. 

2. Aaria (sopraano) 
Hänen sydämensä vaikeroivan, 
murheellisen ja tuskaisen 
lävisti miekka. 

3. Duetto (sopraano, altto) 
Voi kuinka surullinen ja ahdistettu 
oli tuo siunattu
ainosyntyisen pojan äiti! 

4. Aaria (altto) 
Hän suri ja kärsi 
ja vapisi nähdessään 
kuuluisan poikansa piinan. 

5. Duetto (sopraano, altto) 
Kuka on ihminen, joka ei itkisi, 
Kristuksen äidin kun näkee 
niin suuressa tuskassa? 
Kuka ei tuntisi sääliä 
katsoessaan hurskasta äitiä 
suremassa poikaansa? 
Oman kansansa syntien tähden 
hän näki Jeesuksen tuskissa 
ja ruoskalle alistettuna. 

6. Aaria (sopraano) 
Hän näki oman rakkaan poikansa 
kuolevan hylättynä, 
kun hän antoi henkensä. 

7. Aaria (altto) 
Oi äiti, rakkauden lähde, 
anna minun tuntea tuskasi voima 
niin että voin surra kanssasi. 

8. Duetto (sopraano, altto) 
Anna sydämeni palaa 
rakkaudesta Kristukseen, Jumalaan 
niin että voin miellyttää häntä. 

9. Duetto (sopraano, altto) 
Pyhä Äiti, tee niin, 
että painat Ristiinnaulitun haavat 
lujasti sydämeeni.
Haavoittuneen poikasi, 
joka kantoi minunkin kärsimykseni, 
tuskat jaa kanssani.
Anna minun totisesti itkeä kanssasi, 
Ristiinnaulitun tuskat jakaen 
niin kauan kuin elän. 
Ristin vierellä kanssasi seistä 
ja jakaa sinun 
valituksesi haluan.
Neitsyt, puhtain neitseiden joukossa, 
älä ole minulle kova, 
anna minun itkeä kanssasi. 

10. Aaria (altto) 
Anna minun kantaa Kristuksen kuolema, 
jakaa hänen kärsimyksensä, 
ja haavat jälleen kokea. 
Anna minun haavoittua hänen haavoistaan 
ja ristin ottaa minut valtaansa 
rakkaudesta poikaasi. 

11. Duetto (sopraano, altto) 
Kun olen liekeissä ja syttynyt, 
sinä, Neitsyt, minua puolustat 
tuomion päivänä. 
Anna ristin varjella minua, 
Kristuksen kuoleman minua vahvistaa, 
ja armon suojella. 

12. Duetto (sopraano, altto) 
Kun ruumiini kuolee 
suo että sielulleni annetaan 
Paratiisin autuus. 

13. Finaali / Duetto (sopraano, altto) 
Amen 
iankaikkisesta iankaikkiseen. 


Täältä pääset Jyväskylä Sinfonian YouTube-kanavalle.