16.12. Beethoven 250 vuotta

Kiharahiuksinen nainen katsoo kameraan

 

Uutinen konsertin vaihtumisesta live-streamiksi

Katso ohjeet lippujen vaihtamiseen/palautuksiin täältä.

Linkki lippurahojen palautusta varten

Liput:
Lippu.fi: 31,50 / 29,50 / 13,50 € + toimitusmaksut alk. 1 € 
Teatterin lippumyymälä: 29 / 27 / 12 €

Maksuton live-stream ke 16.12. klo 19.00

Jyväskylä Sinfonian YouTube-kanavalla


KONSERTIN OHJELMA

Beethoven 250 vuotta

live-stream -konsertti Jyväskylän teatteritalosta 16. joulukuuta 2020 klo 19
Jyväskylä Sinfonian YouTube -kanavalla

Ville Matvejeff, kapellimestari
Helena Juntunen, sopraano

Ludwig van Beethoven (1770–1827)

Die Geschöpfe des Prometheus op. 43 (1801), osia
Overture. Adagio – Allegro molto con brio, 5’00
Introduction ’La Tempesta’. Allegro non troppo, 2’00

No, non turbarti (1802), 5’30

Die Geschöpfe des Prometheus
IV Maestoso – Andante, 1’15
V Adagio, 7’00
VI Un poco adagio – Allegro, 1’30
VIII Marcia. Allegro con brio, 7’00
IX Adagio – Allegro molto, 4’00
X Pastorale. Allegro, 2’45
XIV Andante – Adagio – Allegro – Allegretto, 5’30

Ah! perfido op. 65 (1796), 12’00

Die Geschöpfe des Prometheus
XVI Finale. Allegretto – Allegro molto, 6’15


Beethoven 250 vuotta

”Tenavat”-sarjakuvan Amadeus pimputtamassa intensiivisesti lelupianolla ”Pateettista sonaattia”. Nimikkoelokuvasarjansa saanut hellyttävä bernhardinkoira. ”Kellopeliappelsiini”-elokuvan päähenkilön intohimo ja pakkomielle yhdeksänteen sinfoniaan. Sekä tietenkin Burana-särkylääkkeen mainos ja ”Für Elise”-bagatelli. Ja ties mitä vielä? Harva klassinen säveltäjä on lävistänyt myös populaarin, kaupallisen kulttuurin yhtä perusteellisesti kuin Ludwig van Beethoven.

Mistä me puhumme, kun puhumme Beethovenista? Kun näemme pianon päällä rintakuvan, jonka tukka on sekaisin ja joka katsoo meitä vihaisella ilmeellä, mitä me itse asiassa näemme tuossa kuvassa?

Ihmelapsen, joka teki jo teininä vaikutuksen Mozartiin, mutta ei päässyt isän alkoholismin ja äidin kuoleman takia kehittymään omaehtoisesti. Anarkistin, joka loppuun asti uskoi Ranskan vallankumouksen aatteisiin ja ollessaan kävelyllä ei ollut moksiskaan, kun keisarin vaunut tulivat vastaan ja muut kumarsivat. Depressiivikon, joka kärsi masennuksesta ja mielen ailahteluista miltei koko ikänsä. Sottapytyn, joka asuessaan 34 vuotta Wienissä joutui tuona aikana muuttamaan 64 kertaa, useimmiten siivottomuudesta ja metelöinnistä saamiensa häätöjen vuoksi. Erakon, joka ei osannut koskaan solmia pysyviä ihmissuhteita ja toimiessaan veljenpoikansa holhoojana ajoi tämän itsemurhayritykseen. Narsistin, joka oli äärimmäisen tietoinen omasta lahjakkuudestaan ja erinomaisuudestaan vaatien muilta arvonsa mukaista kohtelua. Nykytieteilijät ovat arvelleet, että Beethovenilla saattoi olla Aspergerin oireyhtymä, mikä selittäisi monia hänen käytöksensä piirteitä.

Mutta ehkä tunnetuimpana ja tärkeimpänä: näemme kuuron ihmisen. Intohimoisen muusikon, jolle vähittäinen kuulon heikkeneminen ja lopulta sen täydellinen menettäminen oli suunnaton tragedia. Joka kuullakseen pianonsoittoaan joutui hakkaamaan soitinta niin lujaa, että pianonrakentajien oli pakko kehittää pianon vasarasysteemiä voimakkaammaksi, kohti nykyistä normia. Joka johtaessaan orkesteria ilmehti, elehti ja hyppi voimakkaasti kuullakseen musiikista edes jotakin, raivaten kehitystä kohti nykyistä kapellimestaritaidetta. Ja joka ennen kaikkea päätti uhmata kohtaloaan ja kuuronakin antaa säveltäjänä maailmalle ”kaiken sen musiikin, jonka tunnen sisälläni olevan” – mullistaen koko länsimaisen taidemusiikin.

Sisäisen musiikin ulospäästäminen tarkoitti nimittäin piittaamattomuutta musiikin sisäisten lakien totunnaisista mittasuhteista ja ilmaisuvoimasta. Jos Haydnin ja Mozartin luoma sinfonia oli ollut aiemmin viihdykettä, Beethoven teki siitä kuin uskontunnustuksen, johon hän kanavoi omia tuntojaan kasvattaen teosten pituutta aikanaan lähes häikäiseväksi, parhaimmillaan noin tuntiin. Vastaavanlaista sisäisen maailman purkua merkitsivät myös hänen pianosonaattinsa ja jousikvartettonsa. Normit alkoivat olla muisto vain ja eräät näistä jousikvartetoista kuulostavat edelleen hätkähdyttävän moderneilta. Musiikki siis vapautui ulkoisten muottien, muodin ja hallitsijoiden maun asettamista rajoista, kun tähän asti muusikot olivat milloin minkäkin hovin palkkalistoilla toimiessaan säveltäneet niiden mukaan. Ehkä ensimmäisenä freelancer-taiteilijana Beethoven oli pakotettu palvelemaan vain ja ainoastaan itseään, eikä häntä kiinnostanut muu kuin oma visio. Kuulostaako tutulta? Tästä tuli melko pian koko länsimaisen säveltäjyyden ihanne ja stereotypia nimenomaan Beethovenin esimerkin ansiosta!

Aukoton yksilöllisyyden ja ihmisen oman edistyksellisyyden ihannointi liittyi vahvasti aikakauden valistusfilosofiaan; ”vain tiede ja taide nostavat ihmiset jumalten tasolle”, Beethoven kirjoitti. Kaikista hänen teoksistaan tämä idea saa luultavasti suorimman manifestinsa baletissa ”Die Geschöpfe des Prometheus” – suomennokseksi voisi käydä vaikka ”Prometheuksen luomistyöt” tai ”Prometheuksen olennot”. Beethovenin ainoa täyspitkä balettimusiikki sai kantaesityksensä Wienin Burgtheaterissa 1801 saavutten suuren suosion ja lukuisia lisäesityksiä, mutta on sittemmin kuitenkin jäänyt vähälle huomiolle. Teos perustuu antiikin Kreikan laajalti tunnettuun myyttiin Prometheuksesta, joka varasti tulen ylijumala Zeukselta tuodakseen sen ihmisille, jotka oli luonut savesta. Prometheus oli suuri individualisti, itsenäinen ajattelija, joka uhmasi jumalia ja olemassa olevia auktoriteetteja – siis aivan kuten Beethoven. Prometheus myös sai toiminnastaan ankaran rangaistuksen: Zeus kytki hänet kallioon, ja kotka tuli joka päivä nokkimaan hänen maksaansa, joka kasvoi joka yö entiselleen. Vaikka kuurous lieneekin kohtuutonta nähdä minkäänlaisena ”rangaistuksena”, kärsimyksenkin tematiikka oli silti tuttua molemmille.

Itse baletissa Prometheus löytää ihmiskunnan tietämättömyyden ja henkisen tyhjyyden tilasta ja päättää esitellä heille tiedettä ja taidetta, kuinkas muuten. Aluksi Prometheus esittelee Apollon, taiteen jumalan, joka ohjastaa asiantuntijat asialle: Amfionin, Arionin ja Orfeuksen opettamaan musiikkia sekä Melpomeneen ja Thalian tragediaa ja komediaa. Mukana ovat myös Terpsikhore, joka esittelee Panin kanssa pastoraalisen tanssin, sekä Dionysos sankaritansseineen. Teoksessa kaikki jumalhahmot ja muusat saavat vuorollaan omat soolonumeronsa, joita Beethoven luonnehtii ehtymättömän värikkäästi hyödyntäen orkesterissa jopa harppua, mikä oli tuohon aikaan vielä melko harvinaista. Musiikillisesti huomionarvoisimmat osat ovat usein itsenäisenäkin esitetty alkusoitto sekä finaali, jonka teeman Beethoven kopioi pari vuotta myöhemmin valmistuneeseen kolmanteen, ”Eroica”-sinfoniaansa, joka sattumoisin on ehkä hänen vallankumouksellisin yksittäinen teoksensa.

Mutta, niin julistuksellinen ja ilmiselvän allegorinen kuin ”Prometheus”-baletti onkin, sen musiikissa kiinnittää huomion myös yksi kokonaisvaltainen asia: kaikenlainen tuska, kamppailu ja verenmakuinen draama loistaa poissaolollaan. Mielikuva Beethovenista voi helposti olla yksioikoisen tuikea ja synkkä, ja Beethovenin sinfonioista tunnetuimpiin kuuluvat viides ja yhdeksäs, jotka raivaavat taistellen tiensä vaikeuksista voittoon. Jo nämä sinfonioiden voitot itsessään kuitenkin kertovat, että totuus on monisyisempi. Beethoven oli nimittäin kaiken ulkoisen ja sisäisen tuskan rinnallakin lihaa ja verta oleva ihminen, joka uskoi hyvyyden lopulta voittavan, etsi nautintoja sieltä mistä sai ja omasi valtavan huumorintajun. Valitse jokin satunnainen Beethovenin teos; se onkin hyvin suurella todennäköisyydellä hyväntuulisen valoisa, vitaalinen ja ehtymättömän energinen ilman tietoakaan tuskasta tai draamasta. Vaikka ainoa tie vei sisimpään, wieniläisklassismin eleganssin ja vilkkauden perinnölle oli hyvä rakentaa, sitä ei tarvinnut täysin hylätä. Prometheuksen titaaniset kamppailutkin tapahtuvat autereisen mutkattomassa sävyssä.

Eikä jumalallisuus estänyt ihmiseltä myöskään maallisia tunteita. Beethovenin kaksi melko suosittua konserttiaariaa kuvaavat kumpikin naisen tuntoja häntä pettänyttä miestään kohtaan. Kummankin teksti on italialaisen runoilija Pietro Metastasion käsialaa, mutta syntyhistoriat mahdollisimman erilaiset: ”Ah! perfido” syntyi suoraan sopraano Josepha Duschekille, jonka kanssa nuori Beethoven konsertoi, kun taas ”No, non turbarti” oli viimeisiä oppituntiharjoitelmia Antonio Salierille, jonka johdolla Beethoven täydensi opintojaan. Yhtä kaikki, peittelemätön intohimo ja tunteen palo on omiaan myös petoksen aiheuttaman tunnemyrskyn kuvaukseen sekä antamaan sopraanosolistille tilaisuudet näyttää kaikki oopperamaiset kykynsä ja taituruutensa.

Mistä me siis puhumme, kun puhumme Beethovenista? Mitä me näemme siinä Beethovenin mököttävässä rintakuvassa?
Olisiko liioiteltua sanoa, että näemme koko länsimaisen kulttuurin?

Ilman Beethovenia orkesterit ja taiteilijat olisivat edelleen sidottuja hoviin tai johonkin vastaavaan tahoon, jonka intressejä he joutuisivat palvelemaan. Sitä kautta ei olisi myöskään yksilöllisiä, huippuunsa harjoitelleita solisteja ja virtuooseja, koska ei olisi tarvetta erottua joukosta. Sitä kautta ei olisi myöskään rohkeutta yrittää mitään persoonallista saati tuoda tunteita, yksilöllisiä ja inhimillisiä kokemuksia esille. Ja sitä kautta olisi jäänyt syntymättä moni perustavanlaatuinen saavutus niin taiteen kuin vaikkapa tieteen alalla.

Beethoven on osa kollektiivista tietoisuuttamme siinä missä Aristoteles, Michelangelo, Shakespeare ja Einstein. Hän on läsnä jokapäiväisessä elämässämme, tavassa jolla hahmotamme itseämme ja suhdettamme muihin. Hän ei siis ole hitustakaan korni vieraillessaan lastensarjakuvassa tai lainatessaan nimensä koiralle. Hänen työnsä pysyy esillä – se soi kaikessa viimeisen parin sadan vuoden aikana sävelletyssä musiikissa.

Hyvää syntymäpäivää, Ludwig!


Helena Juntunen

Helena Juntunen on yksi kansainvälisesti menestyneimmistä sopraanoistamme. Hän aloitti laulun opiskelun Oulussa 15-vuotiaana ja valmistui musiikin maisteriksi Sibelius-Akatemiasta. Juntunen voitti Timo Mustakallio -kilpailun vuonna 2000 ja Lappeenrannan laulukilpailut vuonna 2002. Lisäksi hän on voittanut mm. Tampereen Oopperan Grand Prix -laulukilpailun sekä Karita Mattila -palkinnon.

Juntunen on hienolla urallaan laulanut Suomen Kansallisoopperan, Tampereen Oopperan ja Savonlinnan oopperajuhlien lisäksi esimerkiksi Brysselin La Monnaiessa, Strasbourgissa, Genevessä, Luxembourgissa, Dresdenin Semperoperassa, Baselissa, Nancyssa, Nizzassa, Aix-en-Provencessa, Wienin juhlaviikoilla ja Göteborgin oopperassa. Hänen tämän vuoden kiinnityksiinsä lukeutuu muun muassa Wozzeckin Marie Badische Staatsoperissa, Kuningatar Roxana Savonlinnan Oopperajuhlien Kuningas Rogerissa sekä Zemlinskin Traumgörge Opera National du Lorrainessa.

Juntusta pidetään ilmaisuvoimaisena lyyrisen ohjelmiston tulkitsijana, joka on laulanut itsensä oopperayleisön sydämiin ympäri maailman. Konserteissa hän laulaa mielellään Sibeliuksen Luonnotarta ja Kullervoa, sekä modernimpaa ohjelmistoa kuten Perttu Haapasta, Esa-Pekka Salosta sekä Unsuk Chiniä.  Tärkeistä rooleista mainittakoon oopperoiden Salome, Kata Kabanova ja Madame Butterfly nimiroolit sekä Marie / Marietta Korngoldtin Die Tote Stadtissa.


Kiitos kaikille konserttikuulijoille!

Hyvää ja rauhallista joulunodotusta kaikille!

Toivottaa Jyväskylä Sinfonian väki


Konsertit ke 16.12. klo 18 ja 20 Jyväskylän teatteritalolla yleisön osalta PERUTTU

Konsertin live-stream on katsottavissa Jyväskylä Sinfonian YouTube -kanavalla ke 16.12. klo 19.

Jyväskylä Sinfonia järjestää maksuttoman live-streamin Beethoven 250 vuotta -konsertista keskiviikkona 16.12. klo 19 Jyväskylän teatteritalolla peruuntuneiden konserttien tilalle.

Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto antoi 1.12. määräyksen siitä, että yleisötilaisuuksien osallistujamäärä tulee rajata kiihtymisalueilla 20 henkilöön. Jyväskylän kaupungin poikkeusolojen johtoryhmässä todettiin, että Jyväskylän kaupunginteatterin ja Jyväskylä Sinfonian yleisölle olevat esitykset ja konsertit joudutaan perumaan. Harjoittelutoiminta jatkuu kuitenkin normaalisti turvallisuusohjeet huomioiden. 

Konsertteihin lipun ostaneita pyydetään vaihtamaan lippunsa kevään konserttiin
Asiakkaita kannustetaan vaihtamaan lippunsa kevään konsertteihin Jyväskylän teatteritalon lippumyymälässä. Kevätkauden ohjelmisto on jo julkaistu, ja siihen voi tutustua nettisivuillamme.
Ohje lippujen vaihtamisesta ja palautuksesta löytyy täältä. Tee palautuspyynnöt ja vaihdot 31.12.2020 mennessä.
Pahoittelemme peruuntumisista aiheutuvaa harmia.

Uutinen konsertin vaihtumisesta live-streamiksi

Katso ohjeet lippujen vaihtamiseen/palautuksiin täältä.

Linkki lippurahojen palautusta varten

Liput:
Lippu.fi: 31,50 / 29,50 / 13,50 € + toimitusmaksut alk. 1 € 
Teatterin lippumyymälä: 29 / 27 / 12 €