Hyppää pääsisältöön

12.8.2021 Muurarintien loppupään muuttaminen parkkialueeksi

Kekkolassa Muurarintien loppupäässä sijaitsee vuonna 1985 rakennettu punatiilinen katos, joka on käytännössä aivan turha. Katoksessa on pari penkkiä, mutta se ei ole minkäänlaisessa käytössä ja sijainniltaankin epäoleellinen, sillä vieressä sijaitsee Yrttisuon puisto. Saman tien varrella asuvilla asukkailla (rivitalot ja omakotitalot) on kova pula parkkipaikoista. Aina kun tämä asia on tullut puheeksi muiden naapurien kanssa, heidänkin mielestä kyseinen kyhäelmä on käytännön kannalta joutava eikä miellytä silmää.

Voisiko- miettiä ränsistyneen katoksen purkamista ja tilalle tasoittaa vaikka 5-6 vierasautopaikkaa helpottamaan Muurarintien asukkaiden arkea ? 

Aloite on lähetetty valmisteltavaksi.

-------------------------------------------------------------------------------------------   

24.6.2021 Kuntalaisaloite Tammitien pysäköintikiellon poistamiseksi

Tammitien varressa olevat jäljempänä mainitut taloyhtiöt esittävät Jyväskylän kaupungille, että kadun talvihoito-, liikenne- ja pysäköintiongelmiin haetaan ratkaisua yhteistyössä asukkaiden ja liikennesuunnittelijoiden kesken. Tammitielle asetettu pysäköintikielto vaikeuttaa kohtuuttomasti asukkaiden elämää useissa kadun varren taloyhtiöissä. Kiinteistöjen pysäköintipaikat eivät riitä kaikissa tilanteissa vieraspysäköintiin, eikä lähistöllä ole riittävästi muita vieraspysäköintiin sopivia alueita. Tämä vaikeuttaa esimerkiksi perhejuhlien sekä kotihoitopalvelujen järjestämistä, kun vanhusten palveluista vastaavat työntekijät joutuvat hakemaan pysäköintipaikkaa hyvin etäältä asiakkaan kotikäynnin yhteydessä.

Koska kaikissa taloyhtiöissä ei ole järjestettävissä riittävästi vieraspysäköintipaikkoja oman kiinteistön alueella, kotihoidon autoja jätetty pelastustieksi määritellyille väylille. Pelastuslain 11§ mukaisesti nämä väylät on kuitenkin pidettävä vapaina. Kodinhoitajan käynti, joka tyypillisesti kestää noin 10-20 minuuttia, ei ole lain tarkoittamalla tavalla pysähtymistä, vaan pysäköintiä. Näin ollen autoa ei voi jättää pelastusväylälle eikä myöskään kadun varteen pysäköintikieltoalueelle. Tämän vuoksi pysäköintikielto vaikeuttaa kohtuuttomasti kodinhoitajien työtä.

Tammitien pysäköintikielto asettaa kaupungin asukkaat eriarvoiseen asemaan, koska esimerkiksi läheisellä Mesikämmen-kadulla ongelma, jonka ratkaisuksi pysäköintikielto on perusteltu – kadun talvihoito - on ratkaistu vuoropysäköinnillä. Mesikämmen on saman bussireitin varrella ja kuuluu samaan hoitoluokkaan. Yhdenvertaisuusperiaate velvoittaa viranhaltijaa tasapuoliseen kohteluun, johdonmukaisuuteen ja syrjimättömyyteen. Tässä tapauksessa Tammitien pysäköintikielto on yhdenvertaisuusperiaatteen näkökulmasta ongelmallinen. Vastaavasti tulisi yhdenvertaisuusperiaatteen nojalla asettaa totaalinen pysäköintikielto myös Mesikämmeneen. Vastaavia kohteita löytyy kaupungista myös muualta, joissa asia on ratkaistu eri tavoin.

Täydellisen pysäköintikiellon perusteena on käytetty myös sitä, että kadulla on leveiden korkeiden ja pitkien erikoiskuljetusten reitti. Tämä perustelu on kyseenalainen, koska asukkaiden havaintojen mukaan viimeisen kahdenkymmenen vuoden aikana ei ole ollut yhtään tilannetta, jolloin erikoiskuljetus ei olisi mahtunut kadulla kulkemaan pysäköinnin vuoksi. Erikoiskuljetusten vaatima seitsemän metrin vapaa tila jää kadulle, vaikka kadun reunassa pysäköitäisiinkin.

Pysäköintikielto ei ole sopusoinnussa myöskään suhteellisuusperiaatteen kanssa, joka on yksi hyvän hallinnon tärkeimmistä kriteereistä. Se velvoittaa viranomaisia mitoittamaan keinot niin, ettei kenenkään oikeuksia tai etuja rajoiteta enempää kuin haitan tai vaaran poistaminen edellyttää. Tässä tapauksessa pysäköintikielto koko kadun mitalla on suhteellisuusperiaatteen näkökulmasta suhteettoman jyrkkä toimenpide. Talvihoito-ongelmiin on löydettävissä hyvässä yhteistyössä asukkaiden kanssa muitakin ratkaisuja kuin koko kadun mittainen pysäköintikielto. Asia voidaan hoitaa samassa yhteydessä, kun aikaisemmin kaupungille toimitetun kuntalaisaloitteen mukaisesti suunnitellaan kadun kehittämistä yhteistyössä asukkaiden kanssa.

Pysäköintikielto lisää myös kadun nopeuksia ja läpiajoa entisestään. Pysäköintikiellon tultua nopeuksien on havaittu nousseen entisestään kadulla.

Tammitien ja siihen liittyvien lähikatujen läpiajo-ongelmaa halutaan ratkaista asukkaiden ja viranhaltijoiden välisessä yhteistyössä. Valtakunnallisten liikennesuunnitteluohjeiden mukaan liikenne tulisi ohjata pääsääntöisesti korkealuokkaisemmille väylille, kun käytettävissä on samansuuntaisia reittejä. Sama periaate on kirjattu myös Jyväskylän kaupungin päättäjien vahvistamiin liikennesuunnittelua ohjaaviin periaatteisiin: ”Liikenneverkkoa kehittämällä asuinympäristöjen viihtyisyys paranee ja jalankulun sekä pyöräilyn suosio kasvaa. Esimerkiksi verkkohierarkia ja reitin valintaan ohjaavat keinot vähentävät muun muassa kokoojaväylien autoliikennettä ja näin rauhoittavat liikenneympäristöä. Haittapuolena on autoilijoiden kulkureittien pidentyminen sekä matka-ajan kasvu. Pidentymisen ja kasvun määrä ovat kuitenkin yleensä niin vähäisiä, että niillä ei ole merkitystä päivittäisissä matkoissa.” (Jyväskylän liikenteen rauhoittaminen 2012)

Tuossa linjauksessa mainitaan erityisesti kokoojaväylät, joiden liikennettä tulisi vähentää. Tähän mennessä kaikki vuoden 2010 jälkeen tehdyt muutokset Tammitiellä kuitenkin lisäävät liikennettä ja nopeuksia tällä tiiviisti asutulla alueella. Nämä viimeisten kymmenen vuoden aikana toteutetut toimet ovat:
1. Hidastetöyssyjen loiventuminen ja madaltuminen kadun päällystyksen yhteydessä
2. Tammitien muuttaminen etuajo-oikeutetuksi
3. Läpiajokiellon poistaminen
4. Koko kadun mittainen pysäköintikielto
5. Tammirinteen kaavamuutos, joka lisää liikennettä Kirrinkydöntien, Asmalammentien ja Tammitien alueella

On siksi syytä ottaa tämä alue huolellisempaan ja kokonaisvaltaiseen tarkasteluun siten, että asukkaat osallistuvat aktiivisesti omaa lähiympäristöään koskevaan suunnitteluun ja päätöksentekoon Kuntalain 22§ tarkoittamalla tavalla.

Perusteluna sille, että Tammitien alueen liikennettä ei tarvitsisi rauhoittaa, on käytetty sitä, että liikenne ohjautuisi Jyskän koulun alueen suuntaan, jossa kulkee vielä enemmän koululaisia. Tässä huomio kohdennetaan yksittäiseen asiaan, kun aluetta olisi syytä tarkastella kokonaisuutena. Luonnollisesti tämä seikka on otettava huomioon, kun ratkaisuja suunnitellaan. Jyskän koulun suunnalla liikennemäärän muutoksia tulee vain yhteen koululaisliikenteen ylityskohtaan, joka sijaitsee Asmalammentiellä entisen Jyskän ostoskeskuksen kohdalla. Kokonaisuutta tarkastellen tämä yksittäinen kohde ei kuitenkaan ole riittävä peruste sille, että Tammitien ja siihen liittyvien katujen liikennettä ei pyrittäisi rauhoittamaan. Tämän yksittäisen tienylityspaikan turvallisuutta on luonnollisesti syytä kehittää samalla, kun koko alueen liikenneongelmia tarkastellaan yhdessä asukkaiden ja liikennesuunnittelijoiden yhteistyössä.

Aloite on lähetetty käsiteltäväksi.


24.6.2021 Asperger-lapsille samat oikeudet palveluihin kuin muillakin

Jyväskylän kaupungilla on edelleen käytössä vanhanaikainen jaottelu autismin kirjolla oleville
henkilöille. Aspergerin oireyhtymä diagnoosin saaneet lapset ovat väliinputoajia, joille
vammaispalvelu ei myönnä samoja palveluita kuin lapsuusiän autismin diagnoosilla oleville.
Kuitenkin nykyään molemmat diagnoosit ovat poistumassa ja ovat yhden sateenvarjodiagnoosin alla (autisminkirjon häiriöt).
Autismikirjon häiriöille ovat ominaisia vaikeudet sosiaalisessa vuorovaikutuksessa ja
viestinnässä, mutta vaikeuksien tasossa on suurta vaihtelua yksilöiden välillä. Kunnan tulee
harkita lapsen palvelut tapauskohtaisesti ja taata esim. iltapävätoiminta Vertti-myös Aspergerlapsille turvallisen iltapäivän takaamiseksi, jos vanhempi käy töissä ja lapsi ei pärjää kotona yksin. Jokaisella lapsella on oikeus tasavertaiseen tukeen huolimatta siitä mikä diagnoosi papereissa lukee.

Aloite on lähetetty valmisteltavaksi.


22.6.2021 Pyyntö Aittovuoren kivilouhoksen ammusvaraston kunnostamisesta Halssilassa.

Kivilouhos on merkittävä Halssilan ja koko kaupungin historiassa. Alue on ollut talonpoikien kivenottopaikka jo 1700-luvulla. 1900-luvulla kiven louhinta oli ammattimaista toimintaa kaupungin omistuksessa. Aittovuoresta on louhittu aikoinaan niin rakennusten peruskivet kuin naputeltu katujen nupukivet.

Halssilan entisen kivilouhoksen ammusvarasto on erikoinen ja taidokkaasti tehty rakennus. Sillä on kulttuurihistoriallista arvoa valtakunnallisestikin.

Ammusvaraston ovi on rikottu ja rakennukselle on tehty ilkivaltaa. Siksi esitämme Jyväskylän kaupungille pyynnön ammusvaraston kunnostamisesta.

Ovi suojaisi rakennusta enemmältä ilkivallalta sekä säiltä. Kunnostettu ovi tulisi lukita rakennuksen suojelemiseksi. Oven alkuperäinen pitkä hela lojuu vielä ammusvaraston sisällä, mutta se saatetaan sieltä varastaa.

Pyydämme, että uusi ovi jäljittelisi ammusvaraston aluperäistä puista ovea ja että alkuperäinen hela otetaan käyttöön, jos mahdollista. Ammusvarasto ansaitsisi myös rakennuksen ja kivilouhoksen historiasta kertovan informaatiotaulun.

Aloite on lähetetty valmisteltavaksi.


26.5.2021 Ruusalantien muuttaminen pihakaduksi, Palokka

Haluan esittää toiveen, että Ruusalantie Palokassa muutettaisiin pihakaduksi. Perustelen toivetta sillä, että kyseinen katu on monen sadan koululaisen päivittäinen reitti kodin ja koulun välillä. Asun kyseisen kadun varrella ja uskoisin tällaisen muutoksen lisäävän koululaisten turvallisuutta. Kadun varrella asuu myös paljon pieniä lapsia. Jos katua ei voi muuttaa pihakaduksi, voisiko nopeusrajoituksen muuttaa kolmeenkymppiin kuitenkin.
Seuraan päivittäin jännittäviä tilanteita kadullamme, kun pikkukoululaiset ylittävät katua kuka mistäkin kohtaa unohtaen usein katsoa ajotielle.

Aloite on lähetetty valmisteltavaksi. 


20.5.2021  Louhunsalmen sillan uudelleen rakentaminen ja sähkölinjan parantaminen

Olen tehnyt kuntalaisaloitteen Louhunsalmen sillan uudelleen rakentamisesta ja sähkölinjan parantamisesta. Vanhalla sillalla (valmistunut v. 1957) kävellessäni huomasin, että silta elää hyvin voimakkaasti ja taipuu yhden linja-auton painosta. Sillan taipuma seuraa lievästi linja-auton kulkua. Koska silta notkui linja-auton kulkemassa mietin, että silta tulisi ensi sijassa painorajoittaa ja sitten alkaa harkita uuden sillan rakentamista entisen itäpuolelle, jos raskasta liikennettä (bussi 16 ja kuorma-autot ja satunnaiset rekat) Muuratsaloon halutaan jatkaa. Uuden sillan rakentamista vanhan sillan länsipuolelle ei voi toteuttaa asutuksen takia. Painorajoitus voisi käsittää esim. yhden raskaan ajoneuvon kerrallaan sallimista sillalla tai akselipainorajoituksen. Kaikki teräsrakenteethan elävät, mutta jos ne elävät liikaa syntyy rakenteeseen murtumia. Uusi silta voisi käsittää kaiken liikenteen - toisaalta entistä siltaa voisi käyttää kevyen liikenteen väylänä ja uutta siltaa vain raskaan liikenteen väylänä.

Säynätsalon voimalinjan uudistamiseen näyttää olevan tarve, koska osa vanhoista puutolpista on vääntynyt. Vääntyneet puutolpat sijaitsevat mantereen puolella rannassa - saarella on kolme vierekkäistä tolppaa melko lailla taivuksissa. Linjan uudistaminen voisi käsittää terästolppien vaihtamisen heikkojen puutolppien tilalle tai linjan vetämisen kokonaan kannasta pitkin kannaksen eteläpuolelle terästolppien varassa. Jos uusi linja rakennettaisiin kokonaan ilmassa kannasta myöten, voisi maata pitkin kulkevan voimalinjan poistaa käytöstä, mutta jättää sen siihen varalinjaksi. Kannasta myöten rakennettavaan linjaan tulisi kysyä läheisten omakotitalojen asukkaiden mielipide. Voimalinjahan ei kulkisi talojen päältä, joskin läheltä taloja. Säynätsalon
ja mantereen välisen salmen ylitse kulkeva linja roikkuu hyvin alhaalla ja ylipitkänä vientinä on altis tuulelle.

Olen aikaisemmin lähettänyt teille viestin samasta aiheesta.

Aloitteeseen annettu vastaus: (Kaupunkirakennelautakunta 10.3.2020/48 Katupäällikkö Tuula Smolander)

Jyväskylän kaupungille on toimitettu 18.2.2019 neljäosainen kuntalaisaloite, jossa esitetään Säynätsalossa kulkevan voimalinjan uudelleenjärjestelyä, pyydetään poistamaan hiekkakasa korjatun sillan päältä, esitetään Louhunsalmen sillan uudelleenrakentamista ja esitetään entisen Koivulan päiväkodin rakennukselle uutta käyttöä. Aloitteessa esitetty voimalinjan uudelleen linjaaminen ei ole Jyväskylän kaupungin asia. Sähkölinjojen tarpeen ja sijoittumisen ratkaisee voimayhtiö, joka vastaa myös linjojensa kunnossapidosta ja käy tarvittavat neuvottelut maanomistajien kanssa. Aloitteessa mainittu sillan päälle jäänyt hiekkakasa on poistettu aiemmin. Louhunsalmen silta on kunnostettu ja sillä on asianmukaiset painorajoitukset. Uuden sillan suunnittelulle ja toteutukselle ei ole tarvetta eikä taloudellisia edellytyksiä. Aloitteessa mainittu Koivulan vanha päiväkoti on purettu, eikä sille siis voida osoittaa aloitteessa esitettyä toimintaa.


20.5.2021 Ulkoliikuntalaitteita Köhniön uimarannalle 

Kypärämäki-Köhniön asukasyhdistys on kuullut alueen asukkaiden toiveita ja tähän vedoten toivoo ulkoliikuntaan soveltuvia ulkokuntosalilaitteita Köhniön uimarannalle. Laitteet palvelisivat alueen asukkaita ja lisäisivät alueen viihtyisyyttä ja monipuolistaisivat alueen palveluja. Osaltaan laitteet voisivat lisätä asukkaiden liikkumista ja edistäisivät kansanterveyttä.

Aloite on lähetetty valmisteltavaksi.


5.5.2021 Kuntalaisaloite päiväkodin rakentamisesta Jyväskylän Ruokkeelle 

Asumme Jyväskylän Ruokkeella ja meillä on kaksi alle 3-vuotiasta lasta lähdössä päiväkotiin; laitoimme hakemukset sisään vuosi sitten. Varhaiskasvatuksesta oltiin tänään yhteydessä, että lapsemme eivät pääse Kypärämäkeen eikä Savulahteen, koska ne ovat täynnä, ja lisäksi lapsemme joutuvat menemään eri päiväkoteihin, toinen ainakin Kuokkalaan, toiselle ei ole vielä paikkaa tiedossa. Varhaiskasvatuslain mukaan kunnan on pyrittävä järjestämään varhaiskasvatusta lähellä palvelun käyttäjiä ottaen huomioon asutuksen sijainti sekä liikenneyhteydet; tämä ei nyt toteudu Jyväskylässä. Sivistyslautakunnalle on esitelty, että päiväkotien käyttöasteet vaihtelevat 60-80% välillä (päätöksiä 16.12.2020), mutta tämä ei pidä paikkaansa, koska kuulemamme mukaan päiväkodit ovat jatkuvasti täynnä.

Luin Jyväskylän kaupungin sivistyslautakunnan päätöksiä 19.8.2020 -artikkelin kaupungin sivuilta ja siinä on viitattu meneillä oleviin päiväkotihankkeisiin, mutta kaikki kyseiset hankkeet ovat kaukana asuinalueestamme. Ruokkeen uudehkon asemakaava-alueen lähellä ei ole muita päiväkoteja ja Ruokkeelle on tällä hetkellä rakentumassa toista sataa uutta    omakotitaloa. Savulahteen on tulossa myös uutta asuinaluetta, mutta päiväkoti on jo täynnä. Vesangassa sijaitseva päiväkoti on myös täynnä. Ruokkeelta on aivan kohtuutonta laittaa lapsia Kuokkalaan, Keljonkankaalle tai Jyskään asti eikä sisaruksia saisi erottaa.

Sivistyslautakunnan päätöksiä -artikkelissa viitataan kahteen vielä tarkemmin määrittelemättömään päiväkotihankkeeseen vuosille 2023-2025. Ehdotan, että sivistyslautakunta, kaupunginhallitus tai muu päättävä taho ottaisi asialistalle
päiväkodin rakentamisen Ruokkeen uudelle omakotitaloalueelle.

Alueen liikenneyhteyksien reunalle olisi helppo kaavoittaa tilaa uudelle rakennukselle ja alue olisi sopivan matkan päässä mm. Kypärämäen, Savulahden, Vesangan, Kuohun, Länsi-Palokan, Saarenmaan ja Taka-Keljon suunnasta tuleville lapsille. Ruokkeelle on myös kaupungin päätöksellä rakentumassa lähivuosina Ruokkeenpuisto-nimellä kulkeva leikkipuisto sekä Vesangantien ja Ruokkeentien uusi kevyen liikenteen väylä, jota pitkin pääsee Ruokkeelta Killerille, Kypärämäkeen ja Keskustaan sekä toisessa suunnassa Palokkaan. Ruokkeelta on lyhyt matka keskustaan ja Ruokkeen päiväkoti täydentäisi nykyistä päiväkotiverkkoa todella hyvin. Ruokkeelta on myös hyvät yhteydet Laajavuoren ja Killerin latu- ja    ulkoiluverkostoihin sekä -maastoihin.

Aloite on lähetetty valmisteltavaksi.


30.4.2021 Ilmaiset linja-autot Jyväskylän kouluille

Raha rajoittaa liikaa luokkaretkitoimintaa Jyväskylän peruskouluissa. Monet luokat keräävät pitkään rahaa luokkaretkeä varten, sillä ison osan osan budjetista syövät bussimatkat. Kyseistä ongelmaa ei saa ratkaista vanhempien rahoilla, koska Suomessa on lakisääteisesti ilmainen perusopetus. 

Tämänhetkinen järjestelmä vaatisi uudistusta, koska oppilaiden yhdenvertaisuus on toteutettava Jyväskylän kouluissa. Ehdotamme, että oman kaupungin joukkoliikennekuluja ei perittäisi kuntien opetustoimelta silloin, kun kyseessä on luokkaretki opettajan kanssa. Vaikka kävellen ja pyöräillen luokat pääsevät lähialueen palveluihin, on kuitenkin todettava, että useat kohteet sijaitsevat kauempana, kuten eri kaupunginosissa. Lasten tulee oppia myös jo pienenä, kuinka linja-autoissa käyttäydytään huomioiden samalla muut kyytiläiset.

Opetuksen kannalta on tärkeää päästä välillä irtaantumaan omalta koulualueelta, koska näin lapset oppivat havainnoimaan ja tutustumaan omaan kotikaupunkiin.

Paikkakunnat, jotka ovat kokeilleet jo tätä toimintaa, ovat huomanneet sen lisänneen maksavien asiakkaiden määrää sekä saaneen lasten ja nuorten vanhemmat kiinnostumaan julkisen liikenteen käyttämisestä. Tämä olisi myös ekologisempaa verrattuna nykyiseen tilaan, jolloin linja-autot kulkevat tyhjinä, kun taas koulut maksavat tilausajoista.
Kaupunkistrategiaan viitaten, tämä parantaisi sekä lasten ja nuorten mahdollisuuksia hyvään oppimiseen, että Jyväskylää koulutuskaupunkina, kun he pääsevät tutustumaan lähiympäristön ulkopuolelle. Kun koulut saisivat matkustaa ilmaiseksi, eikä kuluista tarvitsisi huolehtia, parantaisi se kouluille palvelujen saatettavuutta Jyväskylässä. Hyviä opetussuunnitelmia voi jäädä toteuttamatta, kun ei ole varaa. 

Uusi järjestelmä auttaisi kouluja hurjasti ja se saisi ylimääräisen pähkäilyn rahasta loppumaan Jyväskylän luokkien keskuudessa. On kuitenkin totta, että uudistus vaatisi aluksi tarkkaa suunnittelua, rahaa ja joustamista useammalta taholta, mutta loppujen lopuksi se olisi pieni teko verrattuna sen suureen vaikutukseen. Todennäköisesti voimakkaimmin ajaneissa kaupungeissa, hyöty kouluille arvioidaan tätäkin isommaksi.

Uudistus voisi olla HSL-alueen maksuttoman joukkoliikenteen tapainen, eli koululaiset pääsisivät opettajan kanssa maksutta oman kaupungin sisäisille matkoille, julkisilla linjaautoilla arkipäivisin klo 9-15. Uudistus ei kuitenkaan tarkoita, että kouluikäiset saisivat matkustaa joukkoliikenteessä koska vain. Järjestelmä otettiin käyttöön HSL-alueella vuoden 2019 alussa. Myös muilla alueilla kuten Pieksämäellä, Mikkelissä ja Oulussa on vastaava käytäntö käytössä tai suunnitteilla.

Aloite on lähetetty valmisteltavaksi.


20.4.2021 Korotettu suojatie Haapaniementielle

Vaajakoskella Haapaniementiellä autojen ajonopeudet ovat usein nopeusrajoitusta kovempia. Haapaniementien ja Taavetintien risteyksessä oleva suojatietä ei ole turvallista ylittää, koska autot eivät huomioi jalankulkijoita. Alueella asuu paljon lapsiperheitä ja uusia asukkaita tulee uuden asuinalueen myötä vielä lisää. Suojatie on osa lastemme koulutietä!

Aloite on lähetetty valmisteltavaksi.


8.4.2021 Kuntalaisaloite asukkaiden osallisuuden edistämiseksi

Jyväskylän vanhempainfoorumi, Halssilan koulun vanhempaintoimikunta, Mankolan yhtenäiskoulun vanhempainyhdistys ry, Puistokoulun tuki ry, Lohikosken vanhempainyhdisty ry, Keltinmäen koulun vanhempainyhdistys ry, Kuohun päiväkotikoulun vanhempaintoimikunta, Huhtasuon yhtenäiskoulun vanhempaintoimikunta, Kilpisen yhtenäiskoulun vanhenipaintoimikunta, Kortepohjan päiväkotikoulu- Kortepohjan vanhemmat KoVa, Keljonkankaan kouluyhdistys ry, Savulahden päiväkotikoulun vanhempaintoimikunta, Janakan koulun vanhempainyhdistys, Jyskän asukasyhdistys, Jyskän koulun vanhempaintoimikunta, Niitynpään asukasyhdistys, Palokan yhtenäiskoulun vanhempaintoimikunta, Vaajakosken yhtenäiskoulun vanhempainyhdistys Sokkeli ry, Vaajakummun yhtenäiskoulun vanhempainyhdistys

Ehdotamme, että Jyväskylän kaupunki käynnistää yhteistyössä mainittujen toimijoiden kanssa hankkeen, jonka tarkoituksena on edistää kaupungin asukkaiden, erityisesti lasten ja nuorten sekä heidän vanhempiensa osallisuutta liikennesuunnitteluun ja liikenneturvallisuustyöhön.

Asian valmistelu on käynnistynyt syksyllä 2020 Vaajakosken ja Jyskän alueella toimivien asukasyhdistysten, koulujen vanhempainyhdistysten sekä koulujen opetushenkilökunnan ja nuorisotyöntekijöidenvälisten keskustelujen pohjalta. Mukaan ovat tulleet sittemmin Liikenneturva ja Jyväskylän vanhempainfoorumi (JVF). Taustalla ovat toisaalta kokemukset koululaisten kannalta vaarallisista kadunylityspaikoista ja muista liikenneratkaisuista, toisaalta yleinen huoli lasten ja nuorten liikennekäyttäytymisestä. Varsinkin marraskuussa 2020 Jyskässä tapahtunut onnettomuus, jossa kuoli kaksi nuorta, on havahduttanut toimintaan lasten ja nuorten liikenneturvallisuuden puolesta.

Ehdotamme, kuntalaisia osallistavassa hankkeessa tehdään laajapohjaista yhteistyötä eri toimijoiden kesken. Olennaista on, että myös lapset ja nuoret osallistuvat suunnitteluun ja toteutukseen. Työskentelyyn kutsutaan myös vanhempia ja muita asukkaita sekä muita tahoja, kuten Poliisin ja Liikenneturvan edustajia. Yhteistyöhön tarvitaan kaupungin toimialoista osallisuuspalvelut, perusopetus, varhaiskasvatus, nuorisotyö sekä liikenne- ja viheralueet. Näillä toimialoilla tehdään jo nyt työtä lasten ja nuorten liikenneturvallisuuden edistämiseksi, mutta työ on kaupungin hallinnossa siilautunut erilleen.

Toiminnan koordinoijaksi ehdotamme Jyväskylän vanhempainfoorumia (JVF) yhteistyössä Jyväskylänkaupungin osallisuuspalvelujen kanssa. JVF sopisi hankkeen koordinaattoriksi, koska yhdistyksen tarkoituksena on edistää koulujen, hallinnon ja vanhempien välistä yhteisöllisyyttä ja yhteistyötä. Lasten ja nuorten liikenneturvallisuus on elintärkeä osa tätä työtä. Liikenne on tarkoitus nostaa JVF:n toiminnan yleisteemaksi lukuvuonna 2021-22 osana toimenpidekokonaisuutta "Yhteinen matka lukuvuonna 2021-2022 (peda.net)"

Aloitetta on lyhennetty sivutilan vuoksi.
Aloite lähetetty valmisteltavaksi.


8.4.2021 Kuntalaisaloite osallisuuden kehittämiseksi liikennesuunnittelussa

Ehdotamme, että Jyväskylän kaupunki ryhtyy toimenpiteisiin:

  • kuntalaisten osallisuuden kehittämiseksi sekä viranhaltijoiden toiminnan läpinäkyvyyden lisäämiseksi liikenne-ja viheralueiden suunnittelussa
  • Tammitien ja siihen liittyvien tonttikatujen liikenneturvallisuuden ja liikenteen sujuvuuden kehittämiseksi sekä asukkaiden asumisviihtyvyyden parantamiseksi
  • kevyen liikenteen ja joukkoliikenteen edellytysten parantamiseksi sekä tarpeettoman moottoriajoneuvoliikenteen rajoittamiseksi asuinalueen läpi

Ehdotamme, että Jyväskylän kaupunki käynnistää kuntalaisia osallistavan hankkeen valmistelemaan Tammitien ja siihen liittyvien tonttikatujen liikennejärjestelyjen kehittämistä. Tarkoitus on edistää Kuntalain mukaisesti asukkaiden osallisuutta asuinympäristönsäsuunnitteluun ja parantaa alueen liikennejärjestelyjä kestävän kehityksen ja kaupungin strategisten tavoitteiden mukaisesti. Hankkeen tarkoituksena on selvittää kuntalaisten näkemyksiä laajapohjaisesti ja tehdä kuntalaisia joukkoistavalla tavalla ehdotus liikennejärjestelyjen kehittämiseksi.

Selvitettävät toimet:
l. Tammitien kevyen liikenteen väylien kunnostaminen ja leventäminennykyisen suunnittelustandardin mukaiseksi sekä vastaava ajoradan kavennus siten, että tarvittava kadunvarsipysäköinti kuitenkin turvataan
2. Yksityisautoliikenteen läpiajonrakenteellinen rajoittaminen alueella:
2.1. pysäkkiratkaisujen suunnittelu, mukaan lukien pysäkkiensuojatiet, mahdollinen pysäkkialueenkorotus, pysäkkilevennysten poistaminen
2.2. jalkakäytävä Sireenitien liittymästäpysäkille
2.3. risteysalueen korotus Parkkosentien ja / tai Sireenitien kohdalla
2.4. hidastetöyssy Mesikämmenen ja Tammitien risteyksen suojatielle
2.5. tarvittavat toimet pitkien ja suorien, läpiajettavien tonttikatujen liikenteen rauhoittamiseksi (mm. Parkkosentie, Heittomäentie, Nystyrämäentie)
3. Läpiajokiellon palauttaminen kokonaan tai osittain Asmalammentien ja Mesikämmenväliselleosuudelle siten, että kielto ei koske hyötyajoneuvoja eikä linja-autoliikennettä
4. Nopeusrajoituksen tarkistaminen ja merkintä
4.1. aluenopeusrajoituksen tarkistaminen tiiveimmänasutuksen kohdalla (asuntojen seinätalle 8 m katualueen reunasta)
4.2. nopeusrajoitusten maalaaminen katuun
5. Tammirinteen koulu-päiväkotiyksikön liikennejärjestelyjen ja pysäköinninparantaminen

Aloitetta on lyhennetty sivutilan vuoksi.
Aloite lähetetty valmisteltavaksi.


30.3.2021 Kasvipalstat korjattavaksi ja varauspalveluun kirjautuminen ja varausalueen säännöt/varausehdot

Aloitetta on lyhennetty sivutilan vuoksi.

Olen ollut palstaviljelijänä Keijossa ja Survo-Koppelassa. --- Kevät ja syksy 2019. Sain normaalin palstakirjeen kaupungilta, mutta siinä oli tieto, ettemme pääse entisille paikoille koska Alva tarvitsee yläosan läjitysalueeksi. Kesäksi -20 pääsemme takaisin. Tälle kesälle voimme varata korvaavan paikan. Olin alkukesästä saanut vihdoin Vihreiltä rakennelautakunnan ja Jäsenen tutustumaan paikkojen päälle muitakin, joka ei sanonut että soita virkamiehelle itse. En halua olla välittäjä. Miten tehdä oikeudenmukaisia päätöksiä? ---
Kesä 2020: Minulla on näköyhteys palstoille. Huomasin traktorin töissä pellolla ja eikö edelleen jousiäkeellä harjanteina väärin muokattu. Soitin seuraavana aamuna virkamiehelle ja hän vastasi: Olet ainoa joka valitat. Kaikki muut ovat tyytyväisiä. Tulin palstalle ja siellä oli tuttu joka kertoi lähettäneensä kaksi tekstiviestiä ja soittanut kaksi kertaa asian korjaamiseksi Tuloksetta. --- Kaikille tuli tieto, jotka olimme saaneet lupauksen takaisin paluusta, ettei se onnistu. Menetin luomupalstani. Maan muuttaminen kestää kolme vuotta ja nyt alku. ---
Viime vuoden palstakartta ei pidä paikkaansa. Paalutettu laitimmainen rivi puuttuu. Palstaltani on reunaan kahden palstan eli 20 m matka. Omena rivi puuttuu ja autolla ajettavat tiet ovat merkitty poluiksi sekä aiheeton läjitysalue. --- Nähtyäni kyntäjän pellolla oli ehtinyt lähteä. Nyt kolmen syväkynnön jälkeen oli oikeanlainen kynnönjälki mutta muuten väärin. Pyysin jo sitä ennen, että jälleen tulla katsomaan täällä ja Keljossa. Siis rakennelautakunnan jäsentä, tietäisi mitä päättää. --- Vaikka kuinka moni onkaan soittanut, niin turhaan ja minkälaista vahinkoa on tullut niin kaupungille viljelijöille ja pahaa mieltä Vihreiltä on ollut henkilö/joka on kuunnellut kaupunkilaisia!

Jyväskylässä toimii Suomen suurin Puutarhaseura. Yhteistyötä ja neuvoa saisi. Ehdotan tapaamista ja käyntejä ainakin Keijossa ja Survossa jotka tunnen. Muille joku niiden viljelijä. Jyväskylän Puutarhaseuran ja Jyvässeudun omakotiyhdistyksen hallituksen jäsen, mm.

Varauspalvelun kirjautuminen. Mikä oli tämä pieni tekstinen kirje luettava?
Viljelypalstojen muuttaminen muualla itsehoidettavaksi pitäisi harkita uudestaan, koska nyt nuoret lähtisivät ja on ollut jo buumi, että tehdään kysely kummankin tarpeesta. Laitetaan osa alueesta monivuotisille kasvipalstoille. Esim Keijossa pitäisi kysyä siellä vuosikymmenten viljelijöiltä/mitä he haluavat? ---
Viljelypalstojen maa ei ole viljelykelpoista. Kolmivuotinen syväkyntö nosti saven ja juolavehnän. --- Myrkytys ei onnistu. Viime kesänä Hämeen Alueuutiset TV kuinka Tampereelle on mieshenkilö kehittänyt rikkaruohon torjuntaan kuumailmapuhaltimen +60 astetta ja sitä käytetään kukkapenkkiä myöten. Helsinki on hankkinut sellaisen. Ellei ole varaa nyt, sellaisen hankkimiseen voisiko Tampereelta lainata. ---
Viitaniemeen luvattiin viimekesäksi vesipiste, ei. Keljoon se kaksi kaivonrengasta isoon lähteeseen kansi ja pumppu. Mikä siinä maksaa liikaa? Survossa helppo järvestä tien ali rumpu. Ei vast. voi ilkivalan vuoksi? Omenatarhan puolella yksi lähde (avoin koko talven ja tässäkin tien ali on rumpu. ---

Viljelyn aloitus ja lopettaminen. Tästä tehkää uusi päätös. Koko ajan on ollut kummassakin viikonloppu työssäkäyville ja muille viikolla esteellisille Näin on ollut koko ajan. Toukokuun on ollut viimeistä edellinen viikon vaihde tänä vuonna viljelemään pääsisi 21.5. viimeistään, kuten ennen sop. sanottiin. Olemme esittäneet ja nytkin kesäkauden varhaistuttua sen alkaminen olisi aikaisemmin, nyt aloitus 14.5. Miksi syyskuun loppuun pitää olla palstat tyhjät ja ennen viikonloppua? Satokautta vielä jäljellä ja tyhjennys koko ajan 10 päivän aikoihin lokakuuta. Esim. poikani ei voi tulla keskellä viikoa auttamaan sadonkorjuussa ja aitojen purkamisessa, nyt olisi 10.10 viimeinen päivä. Kaikki palstat ovat olleet koko ajan jatkuvia samalla jos on uusinut maksamalla vuokran. Nythän meiltä valheella vietiin tämä oikeus eikä päästy takaisin. --- Palstan siivous syksyyn. Suurin osa joutuu aitaamaan palstansa verkolla ja on toivottu koko ajan että niitä varten olisi metsän reunassa jonkinlainen kevyt suoja aitaus ainakin. Kaikilla ei ole varastoa niille ja aitatolpille eikä pitemmille herneaidan. Olisi siistinpää ja antaisi mahdollisuuden viljelyyn.?
Toinen on käymälän puute, nyt pitää käydä pusikoissa ja paperit lentelee. ---
Vielä aita tarvitaan kauriita ja rusakolta varten.
Olen luomuviljelijä ja jätän kaikki maatuva esim naatit kaalinlehdet sadon korjuun jälkeen kuin vijelyn aikan kynnettäessä maahan. Sitten niille jotka haluaa rikkaruohot ym kasvijätteet koko ajan pois niin muutama alue osoittaa paikaksi siisteyden takia. Aikaisemmin kaupunki korjasi ne biojätteenä. --- Jäteastiat Järkevämpään paikkaan kiitos!

Kulkuväylän leveys on epäselvä. Tähän asti ohje on ollut 25 cm rajaviivasta palstan ympäri. Kummallakin on se 50cm.
Sovitaan palstan viimeiseksi tyhjennyspäiväksi lokakuun toinen sunnuntai ja tänä vuonna 10.10. --- Lisäksi luomuviljelijät saavat jättää kuten tähänkin asti maatuvan jätteen palstalle. Se poistuu kynnön yhteydessä. --- Tasamaa viljely koko alue kasvuston peitossa ja kasvijäte katteena ja maassa silloin palsta on hiilineutraali. Voisi olla tavoite. Helppohoitoisempikin Maan pitää olla myös viljelykuntoinen ---
Ilmoitustaulua lupailtiin viime vuonna. Nyt! Esim hevosenlannan myyjä voi kertoa milloin Nyt jossain kasan päällä eikä näy. Samoin Puutarhaseura voi kertoa ja muutkin taimimyynnin tai lahjoituksen. ---

Aloitteeseen annettu vastaus: (Kaupunkirakennelautakunta 18.5.2021/102, viherpalvelupäällikkö Tuija Pajunen)

Kaupunkirakennelautakunnalle ja Viherpalveluille osoitetussa kirjeessä viitataan useisiin viljelypalstoihin liittyviin asioihin.

Kasteluvesiasioiden parantamiseksi Survo-Korpelan palsta-alueen rannassa on tehty syksyllä 2020 ruoppaus ja paikalle on rakennettu uusi laituri. Keljonlahdella on mahdollisuus saada rannasta vettä, mutta reitti on pitkä ja kulkee tien yli. Keljonlahdelle tuodaan kesäksi 2021 kaksi vesisäiliötä, joita täytetään säännöllisesti. Kortesuo-Viitaniemessa aluetta kiertää puro, josta on kosteana aikana saatavilla kasteluvettä. Myös tänne alueelle tuodaan vesisäiliöt, joita täytetään vedellä kuivaa aikaa varten. Sulkurannassa on ollut siirtolapuutarhayhdistyksen kanssa sopimus vedenkäytöstä, mutta koska sen käyttö oli hallitsematonta ja runsasta viljelypalstoilla, Siirtolapuutarhayhdistys päätti sopimuksen syksyllä 2020. Myös tänne alueelle on tulossa kasteluvesisäiliöt. Kaikilla muilla palsta-alueilla on vesistö lähellä hyödynnettäväksi kastelussa. Kirjeessä mainittuja muita mahdollisuuksia kasteluvesiasioiden parantamiseksi selvitellään tulevaisuutta ajatellen.

Kevään 2021 jälkeen maanmuokkauksia tehdään ainoastaan Survo-Korpelan viljelypalstoilla. Jatkossa tarkistetaan maanmuokkauksen tapa ja tehdään tarvittavia korjauksia. Rikkakasvien torjunta palstojen alueella on viljelijöiden vastuulla. Suosituksena ovat luonnonmukaiset torjunta-aineet tai mekaaninen torjunta. Kaupunki on alueellaan kokeiluluontoisesti testannut kuumakäsittelyä rikkaruohoille. Käsittely tuhoaa maanpäälliset osat, mutta juuristö säilyy ja kasvu alkaa uudestaan. Tällä torjuntamuodolla ei ole pysyvää vaikutusta.

Jäteastioiden sopivampaa sijaintia voidaan tarkastella kesän aikana, kun ne palsta-alueen vierelle saapuvat. 

Palsta-alueet ovat valmiina viljelylle viimeistään 21.5. maanmuokkauksen ja palstojen merkitsemisen jälkeen. Syksyllä ainoastaan Survo-Korpelan palsta-alue kynnetään. Tulleiden toiveiden mukaisesti palstat on tyhjennettävä kaikista tarvikkeista viimeistään 10.10., jonka jälkeen tehdään muokkaus alueelle.
Survo-Korpelassa säilyy kulkuyhteys yläosassa sijaitsevalle purolle, josta saa noudettua kasteluvettä. Palstoja on saanut varata nyt myös tämän polun yläpuolelta. Tämä alue on jatkossa taas muokkauksen piirissä.

Kaupungilla on jatkossa tavoitteena tuoda viestinnällä esille lisää kaupunkiviljelyn mahdollisuuksia ja kirjeessä ehdotettu yhteistyö puutarhaseuran kanssa voisi olla yksi muoto tähän. 

Ilmoitustaulua markkinointia varten ei ole viherpalveluista luvattu viljelypalstojen vierelle.

Palstojen varaus on muuttunut sähköiseen varauspalveluun keväällä 2021. Palsta-alueen on voinut käydä varaamassa ja maksamassa myös Jyväskylä-Infossa. Asiasta on tiedotettu viljelijöitä kotiin lähetetyllä kirjeellä suomeksi ja myös osalle englanniksi. Samat tiedot on olleet uusille varaajille nähtävillä viljelypalstojen verkkosivulla. Tästä on myös kaupungilta annettu tiedote. Kaikki palsta-alueet ovat jatkuvia. Keväällä lähtee muistutus aiemmin viljelleille tekstiviestillä ja sähköpostilla varausmaksun maksamisesta. Tämän maksun maksamalla vahvistaa viljelyn jatkamisen. Maksun voi myös jatkossakin suorittaa Jyväskylä-Infossa paikan päällä. 

Kevään 2021 jälkeen ainoastaan Survo-Korpelassa tehdään vuosittaisia maanmuokkauksia, joka mahdollistaa monivuotisten kasvien viljelyn muilla palsta-alueilla. Muutokset ovat saaneet myönteistä palautetta ja aiemmin monivuotisiin palsta-alueisiin on joutunut jonottamaan muutaman vuoden. Viljelijöillä on erilaisia toiveita ja näillä muutoksilla on pyritty vastaamaan suurimpaan osaan niistä. 

Viljelypalstojen tavaroita ei voi Survo-Korpelassa varastoida palsta-alueen vierelle talvikaudella. Verkot ja muut rakenteet ovat vaaraksi eläimille ja luovat epäsiistin kuvan ympäristöstä. Tarkoituksenmukaista ei ole myöskään rakentaa suoja-aitausta/katosta tätä tarkoitusta varten, koska sen pitäisi olla kooltaan suuri suuren palsta-alueen viljelijöiden tarpeisiin. Käymälöitä ei ole millään viljelypalsta-alueella. Niiden kustannukset ovat varsin korkeat ja nostaisivat viljelypalstojen vuokria kohtuuttomasti.
 


29.3.2021 Keskustelutuen lisääminen nuorten ahdistusta vähentämään

Nuorten ahdistus ja pahoinvointi on otsikoissa koronankin takia jatkuvasti.

Voisiko Jyväskylä tarttua rivakasti asiaan ja lisätä jollain tapaa matalan kynnyksen (mielellään anonyymi) keskustelumahdollisuuksia (puhelin, chat) nuorille. Tätä työtä tekevien ei tarvitse olla tälle alalle edes kouluttautuneita, jo muutaman viikon koulutuksella ja suurella sydämellä voi tehdä paljon.

Jotta toimintamallin luominen tapahtuisi nopeasti ja nuoria voitaisiin auttaa mahdollisimman pian, toivon että otatte yhteyttä vapaaehtoistoimijoihin kuten MLL:n. Heillä on myös koronan aikana hyvin organisoituja toimintamalleja, joita voi benchmarkata.

 Aloite lähetetty valmisteltavaksi


26.3. 2021 Huono tilanne kotihoitopalveluissa

Olen seuranut kotihoito palvelua jo n. kaksi vuotta. Totean että tähän palveluun ei voi luottaa.Esitän että asiakkaalla on hoitajat jotka tuntevat hoidettavan tilanteen ja osaavat siten tehdä työnsä luotettavasti. Lääkehoito tietysti ensisijaisen tärkeä. EI toteudu nykymenolla oikein.Itse olen tehnyt korjauksia asioihin mm. hakenut puuttuvia lääkkeitä apteekista vaikka kotihoito on sopinut lääkeostot tietyn apteekin kanssa. Paljon on tässä asiassa korjattavaa. Onpa ollut eri henkilön lääkkeetkin kotona. Lista on pitkä laiminlyönneistä.Aloitteeni on se että lopetetaan kiertolais systeemi ja vakio hoitajat asiakkaille

Aloite lähetetty valmisteltavaksi
____________________________________________________________________

31.3.2021 Asukaspysäköinti Jyväskylä

Hei.
Voisiko kaupunki tarkastella asukaspysäköintiä uudelleen? Miksi aspysäköintitunnuksella ei voi pysäköidä koko siihen tarkoitetulla alueella vaan muutamille kaduille? Nyt kokoalue käyttöön niinkuin muissakin kaupungeissa.
Lupia myydään, mutta paikat ovat kortilla.
Keskustassa asuville ei riitä paikkoja ja parkkitalot ovat kalliita jatkuvassakäytössä, tasapuolisuutta?

Aloitteeseen annettu vastaus: (kaupunkirakennelautakunta 1.6.2021/122, lakimies Timo Lampinen)

Asukaspysäköinti hidastaa huomattavasti pysäköintipaikkojen kiertoa. Mikäli keskusta-alueen maksullisilla pysäköintipaikoilla sallittaisiin asukaspysäköinti erillisellä luvalla, vähentäisi se entisestään siellä asioivien pysäköintimahdollisuuksia kadunvarsilla. Nykyiselläänkin keskustaan toivotaan lisää pysäköintipaikkoja lähemmäs kivijalkamyymälöitä. Lisäksi keskustan pysäköinnin ohjaaminen pysäköintilaitoksiin vapauttaa katutilaa katuviihtyvyyden parantamiseen sekä paremmille jalankulku- ja pyöräilyväylille. Asukaspysäköintiluvilla tapahtuva pitkäkestoinen pysäköinti vaikeuttaa myös katualueiden hoitoa erityisesti talviaikana. Kaupunkikehityksessä on pyritty keskusta-alueen pysäköinnin ohjaamiseen katujen varsilta pysäköintitaloihin. Pysäköintitaloihin on tarjolla ilta- ja yöajan kuukausikortti (https://jyvas-parkki.fi/ilta-ja-yoajan-kuukausikortti-p-taloon/). Sen hinta on 45 €/kk. Kortti oikeuttaa pysäköimään arkisin klo 16:00–09:00 välisenä aikana ja viikonloppuisin (la, su) 24 h.
 


25.3.2021 Keskussairaalantien nopeusrajoituksen laskeminen 40:een

Kuntalaisaloite esittää Keskussairaalantien nopeusrajoituksen laskemista 40 km/h Valajankadun ja Haarakadun välillä. Nykyinen nopeusrajoitus Keskussairaalantiellä on vanhan sairaalan liittymän alueella 40, mutta muuttuu Valajankadun kohdalla 50:een ja takaisin 40:een Haarakadulla. Tällä hetkellä Kannaksenkadun kohdalla on alikulkutyömaa, jossa nopeusrajoitus on väliaikaisesti laskettu 30.

Valajankadun ja Haarakadun välillä on lukuisia todella vaarallisia kohtia ja on suuri turvallisuusriski, että nopeusrajoitus on noin korkea:

1. Länsi-Päijänteenteentien kohdan suojatie on todella vaarallinen liikennevaloista huolimatta. Jalankulku- ja pyöräliikenne keskusta-Keljo välillä on todella runsasta ja suojatien ylitys on ruuhkainen. Autoilijoiden tilannenopeudet ovat todella suuria ja punaisia päin ajaminen suojatien kohdalla valitettavan yleistä. Tilannetta vaikeuttaa, että Keskussairaalan suunnasta tuleville autoille on kahdet valot (suoraan ja oikealle kohti Keljoa), minkä vuoksi valitettavan usein autoilijat yrittävät ehtiä ns. väärillä valoilla.

2. Ainakin kesäisin liikennevalot on iltaisin usein kytketty pois päältä. Tämän vuoksi autoilijoiden tilannenopeus näyttää olevan lähempänä 60 kuin 50. Valitettavan moni autoilija tulkitsee että kadulla ei ole väistämisvelvollisuutta nyt kun liikennevalot ovat pois päältä. Eli vaikka jalankulkija olisi astumassa suojatielle, vauhtia ei hidasteta.

3. Mattilankadun suojatietä ei tulkita suojatieksi. Kyseessä on kadun ainoa suojatie ilman liikennevaloja, jota autoilijat eivät valitettavasti tulkitse suojatieksi. Tilannenopeudet ovat poikkeuksetta liian suuria, kun ottaa huomioon että siinä on suojatie ilman liikennevaloja.

4. Kramsunkadun risteys on erittäin vaarallinen. Tilanteessa jossa autoilijat yrittävät ehtiä liikennevalojen ohi, ja samaan aikaan Kramsunkadulta tai toiselta puolen yliopiston parkkipaikalta tielle yrittää liittyä auto, on jatkuvasti vaaratilanteita. Risteyksen suojatien on todella ruuhkainen, koska opiskelijat siirtyvät pääkampuksen ja Agoran/Ruusupuiston/Mattilanniemen/Ylistön välillä.

Alikulkutyömaan aikaiset riskit:

- Kohdan 1. tilanne on tällä hetkellä katastrofaalinen. Rautpohjankadun ja Länsi-Päijänteentien välinen pohjoispuolen kevyenliikenteenväylä on poissa käytöstä, joten eteläpuolella on jatkuva ruuhka. Tämä yhdistettynä autoilijoiden kovaan tilannenopeuteen aiheuttaa jatkuvan riskin (esimerkiki horjahtaminen kapealla väylällä suoraan auton alle). Tämä tilanne on vielä kärjistynyt kuluneen talven aikana, koska kevyenliikenteenväylä on entistäkin kapeampi.

- Autoilijoiden tilannenopeus Rautpohjankadun väliaikaiseen liikenneympyrään on liian suuri. Valitettavan usein Keskussairaalantietä pitkin tuleva autoilija ajaa liikenneympyrästä noin viidenkymmenen kilometrin tuntinopeudella. Eli on ajettu kadun sallimaa nopeutta ja luultu että Rautpohjan kohdalla on tasa-arvoinen risteys, jossa etuajo-oikeutetun ei tarvitse hidastaa.

Yhteenvetona. Nopeusrajoituksen laskeminen 50:stä 40:een parantaisi Keskussairaalantien liikenneturvallisuutta. Tämä on yksinkertaisin ja tehokkain keino tämän alueen liikenneturvallisuuden parantamiseksi. Mitään perusteita nykyiselle 50 km/h nopeusrajoitukselle ei pitäisi olla, koska Keskussairaalankin liikenne painottuu jo nyt Keuruuntie-Länsiväylä linjalle ja toivottavasti uuden liittymän valmistumisen myötä vielä enemmän.

Länsi-Päijänteentien alueella on käynnissä asemakaavan muutos ja sen myötä toivottavasti parannuksia Keskussairaalantien alueelle. Mutta jo ennen näitä muutoksia nopeusrajoituksen alentaminen olisi tarpeellista.

Aloite lähetetty valmisteltavaksi.


19.3.2021 Maksuttomia liikuntapalveluita 20-29-vuotiaille

Jyväskylän kaupunki tarjoaa tällä hetkellä ilmaisia liikuntapalveluita vain alle 20-vuotiaille nuorille. Tarve ilmaiselle liikunnalle ei kuitenkaan kaikkien kohdalla lopu 20 vuotta täyttäessä. Liikunta ja sen avulla saatavat ihmissuhteet tukevat niin fyysistä kuin psyykkistäkin hyvinvointia. Mahdollisuus ilmaiseen liikuntaan kannustaisi myös vähävaraisia nuoria aikuisia liikkumaan. Osallisuus liikuntaharrastuksessa ja sosiaalisissa suhteissa tukee kouluttautumista ja työllistymistä. Nuoret toivovat 20-29-vuotiaille nuorille aikuisille tarkoitettua omaa tilaa, jossa liikuntaa pääsee harrastamaan samanikäisten kanssa yhdessä. Jyväskylän kaupunki tarjoaa monenlaista maksutonta toimintaa nuorille, mutta mahdollisuutta matalan kynnyksen maksuttomaan liikuntaharrastukseen ei ole. Tällä hetkellä nuoret aikuiset kokevat, että jopa päihteet ovat edullisempia kuin liikunnnan harrastaminen. Halu liikkua löytyy, mutta Jyväskylän kaupunkia tarvitaan mahdollistamaan sen toteutus. Palveluiden tulee olla esteettömiä, jotta liikuntarajoitteiset eivät jää toiminnan ulkopuolelle. Liikuntapaikan sijainti keskustan läheisyydessä tekee siitä monille saavutettavan ja sisätilat mahdollistavat liikunnan harrastamisen myös talvella.

Aloite lähetetty valmisteltavaksi.


25.2.2021 Tilustien leventäminen, tienviitta Pehtorintielle

Vetoomus Jyväskylän kaupungille

Me allekirjoittaneet vetoamme Jyväskylän kaupunkiin, Kortepohjassa sijaitsevan Tilustien leventämiseksi, sekä tienviitan saamiseksi Pehtorintielle. Tilustie on todettu hankalaksi, jopa vaaralliseksi sen kautta kulkevan raskaan liikenteen ja henkilöauto liikenteen vuoksi.

Aloite on lähetetty valmisteltavaksi.


15.2.2021 Aurauskäytännön muutos pienkaduilla ja liittymissä

Ehdotan että kunta / kaupunki muuttaisi aurauskäytäntöjä siten että liittymiin ei jäisi valleja (ei yleisillä eikä pienkaduilla)

Velvoitetaan aurautuskilpailuissa mukana olevilta sivulevyn käyttöä Aurassa. liittymien kohdilla jotta kadulta tuleva lumi ei purkautuisi liittymien kohdalle tukkien ne. Yksityisiltä ihmisiltä, talojen omistajilta vaaditaan pitämään lumensa omissa pihoissaan. Samaa pitää vaatia myös kunnalta jotta eivät auraa ja tuki yksityisten liittymiä lumillaan. Yhdenvertaisuusperiaate kuntoon.

Esim. Polanteen poistojen yhteydessä ei tarvitsi käyttää niin paljon ” pyöräkuormaajaa siirtelemään valleja.

Auran sivulevyjä voitaisiin kokeilla ainakin ja sen voisi sitten tulosten selvittyä ottaa yleiseen käyttöön. Eli levy lasketaan alas liittymää ennen eitteivät auralumet purkaudu tukkimaan liittymää

Kustannukset minimaalliset hyötyihin nähden eikä se nostaisi uskoakseni yksikköhintoja kovinkaan paljon eikä hidastaisi merkittävästi kokonaisaikaa.
Kilpailutus kyllä hoitaa hinnat kohdilleen

Aloite on lähetetty valmisteltavaksi.


15.2.2021 Jyväskylän hiihtoladut ja ulkoilureitit monikäyttöisiksi

Kaikki liikkuminen on tärkeää
Kesäisin luonto tarjoaa Jyväskylässä rajattomat mahdollisuudet ulkoiluun ja maastopyöräilyyn. Talven tultua lähes jokainen maastoreitti tai polku muutetaan hiihtoladuksi ja kielletään laduilla kaikki muu paitsi hiihtäminen. Hiihtäjien tuskan ymmärtää talvien vähälumisuudella (paitsi kuluva talvi) ja lyhyydellä, heidänkin tulee voida harrastaa. Tämä ei silti saa tarkoittaa sitä, että kävelijät, koiranulkoiluttajat, maastopyöräilijät ja muut ulkoilijat jäisivät vähemmälle huomiolle tai jopa ilman mahdollisuutta liikkua luonnossa. Pelkät auratut kävelytiet eivät korvaa luonnon keskellä liikkumista. Ehdotan, että Jyväskylä ottaa oppia ja mallia sekä toteuttaa saman kuin moni muu kaupunki, joissa on ymmärretty, että luontoon mahtuvat kaikki, ja liikkuminen on kaikkien etu.

Moni kaupunki on muuttanut ulkoilureittinsä (ainakin osittain) monikäyttöisiksi. Sen pystyy toteuttamaan hiihtolatujen osalta helposti. Tuodaan ladut lähemmäksi toisiaan, keskelle jää edelleen luisteluhiihtäjille tilaa luistella ja latujen ulkoreunoille jää tilaa kävelyyn, koirien ulkoiluttamiseen ja pyöräilyyn. Joissakin kaupungeissa on myös sallittu fatbikella ajaminen latujen luisteluosuudella. Fatbiken leveä 4-5 tuumainen rengas ei uppoa lumeen, eikä vahingoita luistelualuetta. Latujen päällä ei tietenkään saa ajaa.

Latureitistöjen muuttaminen monikäyttöisiksi on edullisempaa ja helpommin ylläpidettävää, kuin erillisten vain pyöräilyyn tarkoitettujen reittien. Siinä tulee hieman vaivaa enemmän mutta säästyy aikaa. Tämä myös palvelee kuntalaisen tarpeita paremmin.

Aloitteeseen annettu vastaus:
(Kulttuuri- ja liikuntalautakunta 12.5.2021/49, toimialajohtaja Eino Leisimo)
Ulkoilureittien monikäyttöisyys tai talvikävelyreitit nousee aiheena esille aika-ajoin talvisin kun hiihtokausi on päässyt vauhtiin. Ulkoilulajeja ja -tapoja on useita ja eri lajien harrastajien toiveena on päästä myös käyttämään ulkoilureittejä mulla tavaoin kuin hiihtäen. Reittien muuttaminen monikäyttöisiksi ei kuitenkaan ole haasteetonta ja niiden toimivuus käytännössä on ongelmallista. 
Maastohiihtoväylän leveys on oltava yksisuuntaisena vähintään noin neljä-viisi metriä ja kaksisuuntaisena noin viisi-kuusi metriä leveä, jotta reitti on toimiva hiihtokäytössä. Luistelualueen kaventaminen ei ole monin paikoin teknisestikään mahdollista, koska latukoneen työskentelyleveys asettaa rajat kun ladut ajetaan kahteen suuntaa. Jyväskylässä väylät eivät ole niin leveitä että reunaan mahtuisi erillinen ulkoiluväylä muulle liikkumismuodolle niin kuin kuntalaisaloitteessa esitetään. Ainoastaan Laajavuoren rallipolku on osin riittävän leveä. Laajavuoressa kunnostettiinkin kokeiluluontoisesti talvimaastopyöräreitti talvella 2020, joka kulki osan matkaa rallipolkua pitkin hiihtolatuväylän rinnalla. Leveän väylän reunaan pakattiin erillinen pyöräilyväylä ja vieressä kulki normaaliin tapaan kaksisuuntainen hiihtoväylä. Kokeilu todettiin toimimattomaksi ja siitä luovuttiin ensimmäisen talven jälkeen ja maastopyöräreitti linjattiin kulkemaan eri reittejä latujen kanssa. Ongemaksi koitui se, että pyöräily leivisi kuitenkin luisteluhiihtoväylän puolelle aiheuttaen rakenteen rikkoutumista. Se myös mahdollisti vakavien vaaratilanteiden syntymistä mäkisessä maastosssa, jossa hiihtäjien nopeudet nousevat koviksi.
Tilanne, jossa eri vauhtia ja eri tyyppisesti liikkuvat ulkoilijat liikkuisivat samalla väylällä, ei ole toivottaavaa. Eri tyyppisesti liikumisella tarkoitetaan esimerkiksi liikkumisen suoraviivaisuutta. Luisteluhiihtäjä etenee hyvin suoraviivaisesti eteenpäin, etenemisvauhdista riippumatta. Myös luisteluhiihtoväylän kapeus rajoittaa hiihtäjän liikkumista sivuttaissuunnassa  ja myöskään rinnakkain hiihtäminen ei ole mahdollista. Maastopyöräillessä pyöräilijän liikkuminen voi olla enempi sivuttaissuuntaistakin, yleensä sitä enempi mitä hiljaisempi on vauhti, tasapainon ylläpitämisen vuoksi. Luistelyväylän leveys mahdollistaa myös rinnakkain pyöräilemisen. Myös koiranulkoiluttajan liikkuminen koirineen on poukkoilevampaa. Lisäksi mainittujen liikkumismuotojen harrastajien liikkumisnopeus eroaa suuresti hiihtovauhdeista.
Aloitteessa esitetään että fatbiken leveä rengas ei uppoa lumeen eikä täten vahingoita luistelualuetta. On totta, että kovimmilla pakkasilla kun luistelualueen pinta on tarpeeksi kova, tätä ei tapahdu. Ongemaksi muodostuu kuitenkin suojakelit, jolloin rengas voi jättää painauman väylälle. Jos reitti on myös pyöräilyyn sallittu voi siellä pyöräillä myös kapeammilla renkailla, jotka upottavat syvemmälle. Jo pienemmätkin etenkin etenemissuunntaan olevat renkaanpainaumat vaikeuttavat luisteluhiihtoa oleellisesti. Luisteluhiihdossa hiihtäjä on lähes jatkuvasti vain yhden kapean suksen päällä ja riippuen hiihtäjät taitotasosta, kuntotekijöistä, vallitsevasta keliolosuhteesta tai maaston muodosta, voi vauhdit kasvaa kovaksi.
On olemassa perustelunsa sillä, miksi luisteluhiihtoväylät kunnostetaan sellaisiksi kuin ne ovat eli mahdollisimman tasaiseksi, sopivan napakaksi muttei liian kovaksi. Ne tehdään vain luisteluhiihdon harrastamista varten, aivan kuten muutkin lajisuorituspaikat tiettyä harrastamista varten.
Täytyy myös muistaa, että reitin kunnossapitäjä vastaa myös sen turvallisuudesta. Näiden asioiden vuoksi yhteiskäyttöreitit heikentäisivät oleellisesti hiihdon harrastamista sekä kaikkien väylällä liikkuvien turvallisuutta. Maastopyöräily ja kävely voisivat sopia keskenään samalle reitille, mutta hiihto on merkittävästi erilainen liikuntamuoto. Jotta myös pyöräilyn sallivia yhteiskäyttöreittejä voisi ottaa suuremmissa määrin käyttöön, ensimmäiseksi tulisi ainakin sellaiset lähtökohdat reitille täyttyä kuin lähes tasainen, hyvin pienillä korkeuseroilla oleva valaistu reitti sekä yksisuuntainen kiertosuunta.
Maastohiihtokausi luonnonlumilla kestää pisimmillääkin vain noin kolme-neljä kuukautta ja nykytalvina usein vielä lyhyemmän aikaa. Tuona lyhyenä aikana on pystyttävä tarjoamaan hyvä hiihto-olosuhteet. Maastohiihtoa ei voi viedä muuale, mutta pyöräily ja kävely onnistuu kaupungin lukuisilla hyvin ylläpidetyillä kevyenliikenteen väylillä, olkoonkin että ne eivät kulje metsissä.
Eri paikkakunnilla on lähdetty kokeilemaan erilaisia yhteiskäyttöreittejä, mutta niiden kokeilu on vielä varsin marginaalista koko Suomen reitistömäärään nähden. Tilannetta kuitenkin on syytä seurata ja kehittää reitistöjä tarpeen mukaan. Muutokset täytyy kuitenkin tehdä harkiten ja kokonaisuus huomioon ottaen.
Aloitteen tekijä on oikeassa siinä että yhteiskäyttö-, talvipyöräily- tai talvikävelyreiteille löytyisi runsaasti käyttäjiä, ja onkin totta, että luonnossa ulkoiluun olisi hienoa pystyä tarjoamaan reittejä jokaiselle liikkumismuodolle. Maastohiihto ei kuitenkaan ytheiskäyttöreiteille sovi suuremmissa määrin ja muiden liikuntamuotojen yhteiskäyttöreittien suunnittelu, rakentaminen ja ylläpito vaatii merkittämivä lisäresursointeja. Tällä hekellä kaupungissa on toiminut erillinen talvimaastopyöräreitti Laajavuoressa, sekä lyhyet hiihtäjien ja kävelijöiden yhteiskäyttöreitit Kangaslammen ympäri, Touruvuoren vesitornin lenkki sekä reittiosuus Kypärämäessa Pyssymiehenkadun ja Mäkituvapolun välillä. 


8.2.2021 "Norjalainen hiihtomaa-alue" Halssilan Hiihtomaahan

Halssilan Hiihtomaa-alueen kehittämiseksi esitän seuraavaa: 
Muokataan lähempänä kotaa olevaa mäkialuetta "Norjalaisen hiihtomaan" tyyliin (malleja löytyy!), jossa lapset ja nuoret voisivat SUKSILLA laskea erilaisin tekniikoin mäkeä. Mäenlaskurinteeseen pystyisi tekemään pienen hyppyrimäen maanmuokkauksen avulla, syöksylaskua varten Paana-koneella vai latu-urat huipulta alaspäin - (on useana talvena ollutkin) sekä "aalto- ja urku" -ladut ja halsterit siihen tasaiselle. Hyödynnettäisiin lumenkaatopaikan kuljetuksia niin, että puhdasta lunta voisivat kuorma-autot kipata mäkien jne. muokkaamiseksi jo alkutalvesta. Ei tarttisi odotella puolta talvea, sataisiko lunta riittävästi. Saataisiin rinteestä houkutteleva! (Tarvittavat maanmuokkaukset voisi tehdä jo kesällä/syksyllä.)

ps. aloitteenlaatijaan saa olla yhteyksissä - olen valmis ideoimaan mäkeä;)

Aloitteeseen annettu vastaus: (kulttuuri- ja liikuntalautakunta 9.6.2021/51, toimialajohtaja Leisimo)

Halssilan hiihtomaa on toiminut hiihdon ja mäenlaskun opetuspaikkana yhdessä pulkkailun ja muun talviulkoilun yhteiskäytössä noin 30 vuoden ajan. Alue saatiin aikanaan ulkoilukäyttöön maankaatopaikan maisemoinnin jälkeen. Hiihtomaa- alue suunniteltiin Norjanlaisen Ski lek -toimintamallin mukaisesti niin, että alueella on hiihdon opetukseen soveltuvat opetusladut  ja laskumäet erilaisine harjoitusmuotoineen, kuten esimerkiksi urku- ja aaltoladut.

Syksyllä 2020 alueelle toteutettiin kehittämissuunnitelma. Suunnitelmaan saatiin valtion avustusta, jonka avulla aluetta tullaan kehittämään ja kunnostamaan vuoden 2021 aikana. Suunnitelmissa on kunnostaa suksilla harjoitteluun tarkoitettua aluetta pitkälti samaan tapaan kuin aloitteen tekijä on esittänyt kuntalaisaloitteessaan. Laskumäkiä muokataan kesällä niin, että ne soveltuvat jatkossa paremmin hiihdon opetukseen sopivaksi. Loput muokkaukset tullaan tekemään talviaikaan lumella. Lisäksi suunnitelmana on toteuttaa latulenkki hiihdon opettamista ja lasten hiihtämistä varten. Vanha alue, jossa esimerkiksi halsteri on ollut, tullaan jättämään samaan käyttöön.

Alueelle rakennetaan erilaisia kesäkäyttöön sopivia aktiviteetteja, jotka soveltuvat myös kuntoiluun ja leikkisämpäänkin menoon. Pysäköintialuetta on myös tarkoitus laajentaa.

Hiihtomaan viereiselle liikenne– ja viheralueiden lumenkaatopaikalle tuotava lumi aurataan kaava-alueelta, eikä se likaisuutensa vuoksi sovellu käytettäväksi hiihtotoimintaan.
 


17.1.2021 Mopomiitti-alue

Jyväskylän nuorten toiveena on pitkään ollut erillisen mopomiitin sallima alue, jossa voisi ns. suljetulla alueella päristellä mopoilla, ei kevytmoottoripyörillä!

Ehdotuksenani on alue Viherlandian ja Kammin välisellä entisen Ruusunsen linnan alue. Kyseiselle kaupungin omistuksessa olevalle tontille mahtuisi käsittääkseni mopoilualue. Maanmuokkausta se hieman vaatii ja asfaltoinnin. Lähistössä ei ole asuinrakennuksia, jolloin meluhaittaa asumiselle ei koituisi liiallisesti, sillä aluetta ympäröivät rakennukset Kammi, Viherlandia ja Rauhalahden voimalaitos.

Vaajakosken alueella mopojen korjaus- ja rasailuun sopiva paikka olisi Vaajakummun koulun alapihan alue + käsityöluokka/autotalli. Palkattaisiin vetäjä, jolla homma ja motivaatio hanskassa.

Aloite on lähetetty valmisteltavaksi.


17.1.2021 Leppälahden leirikeskuksen henkiin herättäminen

Jyväskylän kaupunki on suuressa viisaudessaan lakkauttanut Leppälahden leirikeskuksen toiminnan vuosia sitten.

Mielestäni se kuuluu epäonnistuneiden ja suurten munausten päätöskoriin. Ehdotan, että aluetta kunnostettaisiin lasten ja nuorten käyttöön rakentamalla ranta-alueelle jo suunnitellun huoltorakennuksen (rakennuspiirrokset on kaupungillakin tallessa) sekä tekemällä tarvittavan vesi- ja viemäröintiyhteyden, joka myös on siinä lähimetrien etäisyydellä jo nyt.

Alueella ovat tallessa sähkölämmitteiset majoitusmökit noin 50 hengelle, vaikka ne oli aikoinaan tarkoitus sieltä kuljettaa pois. Herätetään alue henkiin ja tuetaan & lisätään kasvavien nuorten henkistä hyvinvointia ja luontosuhdetta. Huonoja päätöksiä voi muuttaa tekemäälä parempia päätöksiä!

Aloite on lähetetty valmisteltavaksi.


12.1.2021 Suojatie Vehkakadun yli

Savelan S-Marketin parkkialueelle on maalattu jalankulkijoille suojatie marketin ulko-ovelta Vehkakadun jalkakäytävän reunaan asti. Tällä turvataan asiakkaiden turvallinen liikkuminen autojen seassa. Esitän, että tämän suojatiemerkinnän jatkeeksi rakennetaan korotettu suojatie Vehkakadun yli.

Perusteet:
Laajavuorentie 6 ja 12, sekä Vehkakatu 10 ja 12 asukkaat kulkevat nykyisin S-Markettiin jalkaisin keskeltä Vehkakatua. Nykyiset suojatiet sijaitsevat sekä Vehkakadun ja Vehkakujan risteyksessä että Vehkakadun ja Laajavuorentien risteyksessä. Näitä suojateitä eivät aloitteessa mainittujen talojen asukkaat käytä, vaan menevät kauppaan lyhintä reittiä alueella sijaitsevan Savelan parkin pysäköintialueen liittymästä. Rakennettava korotettu suojatie tulee luonnollisena jatkeena kaupan pihalla olevalle suojatiemerkinnälle eikä aiheuta ongelmia autolla tapahtuvalle liikennöinnille. Aloitteella parannetaan oleellisesti kaupassakäynnin turvallisuutta ja opastetaan asukkaat oikeanlaiseen liikennekäyttäytymiseen.


Aloite on lähetetty valmisteltavaksi.