Suoraan sisältöön
Avaa navigaatio
Jyväskylä Sinfonia facebookissa Jyväskylä Sinfonia Twitterissä Jyväskylä Sinfonia Instagramissa
Haku
Jyväskylä Sinfonia » Orkesteri » Muusikot » 5/2014 Marjo Bister-Majala

Marjo Bister-Majala, II viuluMarjo Bister-Majala


Marjo Bister-Majala syntyi Tampereella vuonna 1958 loppukesästä nelilapsisen perheen kuopukseksi. Tampereen orkesterin konserttimestarina toimineen isän ansiosta perheestä ei puuttunut musiikkia minään hetkenä, ja lopputuloksena kaikista lapsista tuli muusikoita: Hannusta pianisti ja kapellimestari, Veli-Pekasta Kansallisoopperan soolosellisti ja Reijasta RSO:n sooloharpisti. Oli siis selviö, että pienelle Marjollekin annettiin automaattisesti viulu käteen, ja soittotunti pidettiin kotona joka päivä isän tultua töistä. ”Isä opetti minua hyvin pitkälle, aina Sibelius-Akatemiaan asti. Se sujui hyvin eikä meillä ollut ikinä mitään erimielisyyksiä. Soittotunnit kuuluivat luonnollisesti päivärytmiimme.” Tampereen musiikkiopistossa Marjo aloitti kouluikäisenä isän opissa ja osallistui myös isän johtamiin orkestereihin. Erityisesti mieleen on jäänyt Tampellan Finlaysonin työntekijöistä koottu harrastelijaorkesteri, jonka aikuisten riveihin Marjo pääsi jo pienenä tyttönä.

Perheen muutettua Kouvolaan 1970-luvun alussa Marjo siirtyi Kouvolan musiikkiopistoon ja vuonna 1974 Sibelius-Akatemian nuoriso-osastolle, jolloin hän sai opettajakseen Jyväskylässäkin vuosina 1967–1970 konserttimestarina toimineen Lajos Garamin. ”Ylioppilaskirjoitusten jälkeen tuli hieman sellainen kapinamieli ja pohdin, jaksanko tätä soittamista. En saanut kuitenkaan laitettua papereita minnekään muualle kuin Akatemiaan”, Marjo nauraa. Opiskelut sujuivat ripeästi Marjon päntättyä pakollisia teoriaopintoja kesäisin kesäyliopistossa, mikä antoi aikaa soittaa puolentoista vuoden ajan Kansallisoopperan orkesterissa. ”Rakastin sitä työtä. Kun oli vapaavuoro, olin katsomassa oopperaharjoituksia. Minulla oli aina se pointti, että yleisössä on joka kerta varmasti joku ensimmäistä kertaa. Sen takia esityksen piti olla aina niin hyvä, että ensikertalainenkin innostuu siitä.”

Kouvolan aikoina Marjon isän oppilaana oli myös muuan Tero Majala. Vuonna 1981 Marjo ja Tero menivät naimisiin ja Marjo muutti Jyväskylään, jossa Tero opiskeli sekä konservatoriolla että yliopiston musiikkitieteen laitoksella. Marjo kävi viikoittain soittotunneilla Helsingissä ja työskenteli juuri perustetussa musiikkikoulussa Jyväskylässä. Tehtyään Sibelius-Akatemian päästötutkinnon vuonna 1983 Marjo sai ilokseen äänenjohtajan paikan Jyväskylä Sinfoniasta, ja väliaikainen päätös muuttaa vain Teron opiskeluiden ajaksi Jyväskylään alkoi muuttua vähitellen pysyväksi ratkaisuksi. ”Asuimme aluksi keskustassa aika karseassa kämpässä. Minä en ole kuitenkaan kerrostaloasuja ollenkaan, en ollenkaan! Kun sitten saimme oman rivitalokodin Myllyjärveltä, aloin tykätä Jyväskylästäkin. Myllyjärvellä viihdytään edelleen; muutettiin vaan viereiseen taloon lasten kasvaessa.” Nykyisin jo aikuiset lapset Tuomo ja Aino ovat suorittaneet musiikin perustutkinnon, mutta eivät ole suunnanneet muusikon uralle.

Oman puolison kanssa samassa sektiossa ja aiemmin vuosikaudet jopa samassa pultissa soittaminen ei ole Marjolle tuottanut koskaan mitään ongelmia, vaan kokoaikaiseen yhteiseloon on totuttu jo kauan sitten. Joskus harjoittelukin sujuu yhdessä, mutta kodista löytyy molemmille myös omat harjoitushuoneet, jotka etenkin tänä keväänä ovat olleet kovassa käytössä hankalan ohjelmiston takia. Harrastuksista kuntosali ja jumppakin ovat hetkittäin jääneet harjoittelun jalkoihin. Ainoa hankaluus samassa työpaikassa olemisesta syntyi aikanaan lastenhoidon organisoinnissa konsertti-iltojen ja kiertueiden kanssa. Suuri kiitos kuuluukin paitsi lapsia vahtineelle appiukolle, myös Kultalakin päiväkodille, joka pidensi ilta-aukioloaikaansa konserttien takia tunnilla.

”Ei ole epäilystäkään siitä, kuka ylikapellimestareista on ollut paras. Tietenkin William Boughton, ihan ehdottomasti! Silloin opittiin tekemään töitä. Sehän piti itseään säästämättä harjoituksia; ainakin viiden tunnin harjoitukset erikseen jousille ja puhaltajille samana päivänä ottaen itselleen puolen tunnin ruokapaussin välillä. Silloin tehtiin töitä ihan hurjasti ja tasokin lähti nousemaan. Todella hankalia proggiksia, huh huh! Patrickin kausi jäi myös mieleen levytys- ja kiertuetoiminnan alkamisen vuoksi. Silloin työhön tuli taas aivan uudenlaista haastetta ja päästiin soittamaan oikeisiin konserttisaleihinkin. Nyt on suuret odotukset Villen kaudesta ja siitä, mitä kaikkea hän kehitteleekään.” Työssä parasta on vaihtuvuus, sillä mikään päivä ei ole toisen kanssa samanlainen. Ja jos ohjelmistossa on Tšaikovskia, Puccinia, Debussya tai muuta yhtä kaunista musiikkia, aina vain parempi.


Jyväskylä Sinfonia
Puistokatu 2 A
40100 Jyväskylä
Kaupungin vaihde: 014 266 0000
www.jyvaskylasinfonia.fi
Sähköposti: jkl.sinfonia[at]jkl.fi

Copyright © 2017 Jyväskylä Sinfonia. Sivun alkuun